Kertauskirja kpl 2, 3, 4

2. Aineen luokittelua olomuodon ja koostumuksen perusteella Nestemäinen aine: Vähemmän sidoksia Rakenneosat voivat liikkua toistensa ohitse Kiinteä aine: Sidoksia rakenneosien välillä Rakenneosaset värähtelevät toistensa suhteen Kaasumainen aine: Vain vähän sidoksia Rakenneosat voivat liikkua vapaasti

Puhtaat aineet ovat alkuaineita tai yhdisteitä Koostumuksen perusteella aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin Puhtaat aineet ovat alkuaineita tai yhdisteitä Seokset voivat olla homogeenisiä (tasalaatuisia) tai heterogeenisiä Alkuaine koostuu atomeista, joiden ytimissä on sama määrä protoneita Metallit, epämetallit ja puolimetallit Allotropia: saman alkuaineen atomit järjestäytyvät eri tavoin (esim. happi O 2 ja otsoni O 3 ) Yhdisteet muodostuvat alkuaineista kemiallisella reaktiolla Molekyyliyhdisteet ja ioniyhdisteet Seokset muodostuvat alkuaineista tai yhdisteistä Seoksen muodostumiseen ei yleensä liity energianmuutoksia (paitsi kiinteän aineen liukenemisessa veteen)

3. Atomit ja niiden elektronirakenteet Massaluku (A) Protonit + neutronit Alkuaine (X) Koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista Isotoopiksi kutsutaan saman alkuaineen atomeja, joissa on eri määrä neutroneja Järjestysluku (Z) kertoo atomin protonien lukumäärän Alkuaineen ytimissä aina sama määrä protoneita Protonit määrittävät, mistä alkuaineesta on kyse

Atomin elektronirakenne Alkuaineen kemialliset ominaisuudet sen elektronirakenteen perusteella Tärkeintä on, kuinka monta ulkoelektronia atomilla on ja miten kaukana ne ovat ytimestä Kuorimalli kuvaa yksinkertaistetusti elektronirakennetta Kvanttimekaanisen atomimallin mukaan elektronit voivat saada vain tiettyjä energia-arvoja (kvantittuminen) Atomiorbitaali kuvaa sitä avaruuden osaa, josta elektroni todennäköisimmin löytyy Saavat kolmiulotteisia muotoja neljän kvanttiluvun perusteella Pääkvanttiluku, sivukvanttiluku, magneettinen kvanttiluku ja spinkvanttiluku Säännöt: Orbitaalit täyttyvät energiaminimiperiaatteen mukaisesti (täyttymisjärjestys) Jos täyttyvillä orbitaaleilla on sama energia, sijoittuu kullekin orbitaalille ensin yksi elektroni Paulin kieltosääntö: samalla orbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on kuitenkin eri spini (katso abiKemia s. 30)

4. Kemialliset sidokset ja aineen ominaisuudet Metallit Metallisidos syntyy, kun metalliatomit luovuttavat ulkoelektroninsa muiden metalliatomien käyttöön Metallihila on säännöllinen rakenne Metalli-ionikerrokset pääsevät liikkumaan toistensa ohi Hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky, voidaan venyttää, taivuttaa, takoa Epämetallit Yksi- tai kaksiatomisia Kovalenttinen sidos muodostuu yhteisillä ulkoelektroneilla Sidosenergia-arvo kuvaa kovalenttisen sidoksen voimakkuutta

Ioniyhdisteet eli suolat Ionisidos muodostuu, kun metalli hapettuu ja epämetalli pelkistyy (poikkeuksena ammoniumionin muodostamat suolat Ionihila on ulkoisesti varaukseton ja säännöllinen Korkeat sulamis- ja kiehumispisteet voimakkaan ionisidoksen vuoksi Liukenevat hyvin veteen, jolloin liuos toimii hyvin sähkönkuljettajana (elektrolyyttiliuos) Kiderakenne rikkoutuu helposti

Molekyyliyhdisteet Muodostuu kahdesta tai useammasta epämetalliatomista kovalenttisella sidoksella Sidoksen poolisuus määräytyy alkuaineiden elektronegatiivisuuserosta, eli niiden kyvystä vetää puoleensa sidoselektroneja. Myös molekyylin muoto vaikuttaa Elektronit jakautuneet Dispersiovoima Dispersiovoimat Poolittomien molekyylien välillä Selittyvä elektronien satunnaisesta liikkeestä johtuvilla hetkellisillä dipoleilla Heikkoja voimia Hetkellinen dipoli Dipoli-dipolisidokset Poolisten molekyylien välillä Johtuvat pysyvistä dipoleista Vahvempia kuin dispersiovoimat Vetysidos on dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus Dipoli-dipolisidos