Logot ja brändit; näkökulmia mediakasvatukseen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miten media näkyy lapsen arjessa?
Advertisements

”Määrittää ihmisen yksilönä”
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus
Ubiikki nuorisotyössä Mikko Vähätalo Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto.
SYYSMARKKINAT Nummenpakan koulun Nummen yksikön 6A lk
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
Toimintasuunnitelma.
SearchIM Search Mikko Ketola Regional Manager (Finland, Ireland, Baltic States) Helsinki Nuorten yhteisöt netissä – miten kommunikoin ja viestin.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Terveysosaaminen ja media
Mitä media on? Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985).
Tietotekniikan käyttö opetuksessa alakoulussa Tuukka Kivioja.
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
Työelämävalmiuksia | Yrittäjyyskasvatusta | Oman talouden hallintaa Toimintasuunnitelma.
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys. Mediakasvatus 1.Mediataitojen kartuttaminen 2.Median käyttö oppimisympäristönä 3.Media tiedonkäsittelyn välineenä.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys.
Ryhmä ja yhteisö Jokainen ihminen kuuluu useaan ryhmään
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Asenteet.
Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetuksessa AO-koulutuksen perusharjoitteluinfo Olli Vesterinen, Sokla Mediakasvatuskeskus.
Media joukkoviestinn ä n sanomien erittely ä niiden taustan ja v ä lineen ominaislaadun kannalta sek ä sanomien omaa tuottamista.
Tyttöjen ja poikien väliset erot TIMSS 1999 ja PISA 2003 tutkimuksissa
Tarkoitukselliset systeemit Teleologisuus, systeemillä on tarkoitus Teleologisuus, systeemillä on tarkoitus Suoriutumiskyvyn mitta Suoriutumiskyvyn mitta.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Ops seminaari Askola.
Teema tarkoittaa:  Elämässä ja arjessa selviytymistä  Hyvinvointia ja terveyttä  Omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtimista eri tilanteissa, myös.
Mediakulttuuri ja koulu Osaava-mediakasvatuskoulutus Kesämäen alueen ja Taipalsaaren opettajat
Mediataito 8lk 1.Viestintä ja mediataito (velvoite)velvoite 2.Mediakasvatus Oulun normaalikoulussa (laadukas ohjelma)laadukas ohjelma 3.Kuvataide: Kuvaviestintä.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
OPPISOPIMUSNUOREN OHJAAMINEN TYÖPAIKALLA RAKENNUSAINEITA NUORTEN MODUULIN SUUNNITTELUUN Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi- hanke 2015.
Yhteisöllinen oppiminen Heini, Kati, Emilia, Tommi, Essi, Petra ja Noona.
KYSELYT SOVELTUVUUSKOKEESSA Kuullun ymmärtäminen, kuinka hyvin hakija kykenee pitämään kuulemaansa tietoa mielessä, keskittymiskyky, ohjeiden ymmärtäminen.
Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit Jenni Similä Suunnittelija.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut “Missä arki kohtaa Finnan?” Katsaus Finnan viestintään ja markkinointiin 2015 Konsortioryhmän kokous
Aihe 1. 2 Turku Kähärin koulu & Sirkkala skola Kaarina Hovirinnan koulu & S:t Karins svenska skola Parainen Koivuhaan koulu & Malms skola Kemiönsaari.
1 Islamista on hyvä tietää perusasiat, se edistää hyvää kohtaamista muslimien kanssa ja rakentaa vankkaa ammatillisuutta.
14 Markkinointi houkuttelee kuluttamaan s
OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.
Ekonomi Summit 2016 Anne Korkiakoski
19 Yritys tavoittelee voittoa s
Kokemuksia pilottikouluista
Onko Facebook monopoli?
Sukupuolten tasa-arvo – aktualisoitunut haaste koulutuksessa
Fenomenologia.
Tänään tutkimme mediakriittisyyttä
Tasa-arvosuunnitelma
Sinun Polkusi- seksuaalikasvatusrata
Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?
Tupakka mediassa tyokalupakki.net.
2 Terveysosaaminen.
Hyvä vanhemmuus (/Pia Salo 2014)
MEDIAELÄMÄNKERTA Hanna Nieminen.
15ytov Äidinkieli, suomi, Kaiken maailman mediat 1 osp
Kotikäynti osallisuutta edistävänä työtapana vammaissosiaalityössä
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
VIESTINTÄ MITÄ SE ON?.
talven hauska ulkopeli meille kaikille
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
Markkinoinnin perusteet
Mediakasvatus tietotekniikan opettajankoulutuksen näkökulmasta
”Kuuleha sie, minnuu nii kovast kiinnostaa..
Ajatuksia itsesäätelystä koulun näkökulmasta
Esityksen transkriptio:

Logot ja brändit; näkökulmia mediakasvatukseen Pom31Ak, Nieminen,Marttila,Tani

1 MEDIAKASVATUKSESTA OSA ARKISTA ELÄMÄÄMME – JO VAUVOILLA MEDIAYMPÄRISTÖN KÄYTÖSTÄ JA SIELLÄ TOIMIMISESTA KANSALAISTAITO - ENTÄ VIESTIEN TULKINTA JA YMMÄRTÄMINEN MEDIOIDEN YHTÄAIKAINEN KÄYTTÖ – HAASTE MEDIALUKUTAIDOLLE (Kerhokeskus 2009, 8)

LOGOT JA BRÄNDIT VISUAALISESSA MEDIAKULTTUURISSA LAAJEMPI VIITEKEHYS; TUOTANTO JA VASTAANOTTO ESIM. TUOTANTO; HYÖDYKKEEN TUOTEMERKISTÄ MIELIKUVIEN , ARVOJEN JA IDEOIDEN LUOMISEE N (Herkman 2007, 151)

TAVOITTEET JA AVAINALUEET ”KEHITTÄÄ TAITOJA”, ”EDISTÄÄ YMMÄRTÄMISTÄ” ”OSALLISTUVUUS, VUOROVAIKUTTEISUUS, YHTEISÖLLISYYS” (OPS 2004) AKTIIVINEN OSALLISTUVA – KRIITTISYYS OSAA JA SA NAUTTIA MEDIATEKSTEISTÄ (pom11ai 2007-2008; M. Hankala, E. Kostiainen)

Oppilaiden mediakasvatus ja markkinoiden toiminta Mediataidot: - veistintäteknologia- ja välineet - tiedon ja viihdykkeen arviointi ja analysointi - viestintä ja viestintävälineet itseilmaisun keinoina - yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus - poliittinen ja yhteiskunnallinen aktiivisuus (Herkman, 2007,48)

Lapsille suunnattun kyselyn tavoite Toimia kriittisen arvioinnin pohjana Tietoisuus brändeistä ja logoista Lisätä tietoisuutta logoista yritysten toiminnan tunnuksina ja brändeistä elämäntavan ja markkinoiden toiminnan kuvaajina Ihmisen arvon ja markkina-arvon erottaminen

Markkinoiden toiminta Yritysten tavoitteena on kasvaa ja tuottaa voittoa Logot osa yritystoimintaa-> yritysten tunnus Uusien tuotteita brändätään-> luodaan tarpeita ja markkinoidaan

Erilaisia tuotteita ja palveluita Bostonin malli pieni suuri pieni Kasvu suuri Markkinaosuus (Salonen & Vahvaselkä,1994) Kysymysmerkki Tähti Koira Lypsylehmä

TULOKSET Suurin osa logoista olivat lapsille tuttuja Tunnetuimpia logoja roskis ja Coca Cola Lapsilla onkin todettu olevan entistä enemmän vaikutusvaltaa suhteessa perheen ostopäätöksiin, jolloin markkinointi on kannattavaa suunnata yhä nuorempiin lapsiin.(Quart, 2003,78,79.)

Huonoiten tunnettuja merkkejä olivat Lacoste ja Expert> syynä mahdollisesti etäisyys lapsen maailmaan /kokemukseen Vastauksissa oli havaittavissa jonkin verran sukupuolisidonnaisuutta; pojat tunnistivat Audi- ja Opel – merkit tyttöjä paremmin ja vastaavasti taas tytöt tunnistivat hieman paremmin eri vaatemerkit.

Suosituin merkki sekä tytöillä ja pojilla oli Lacoste, vaikkei sitä tunnistettukaan hyvin. Suosiota perusteltiin mm. ”koska se on niin hyvän / pelottavan näköinen.” Inhokkimerkkejä olivat tytöillä WC ( 5 kpl) koska:” en halua olla wc.” Pojat taas eivät pitäneet Opel- merkistä ( 4kpl) koska: ”Opel on huono” ja ”Opel on surkea.” Kakkos inhokki oli Muumi ( 3kpl) koska: ” Se on huono” ja ” Se on kauhee”.

Tytöt olisivat toivoneet merkeiksi vaatemerkkejä, kuten Puma, H&M tai Ny ”Se on niin hieno vaatemerkki”. Pojilla toivomusmerkkejä olivat jääkiekkojoukkueiden logot tai automerkit. Tytöt toivat esiin toivemerkkejä kysyttäessä heidän muodikkaita vaatemerkkejään. Perusteluina olivat mm. koska se on kallis.

MEDIA JA VAIKUTUS IDENTITEETTIIN Kuinka paljon esim. tytöt sisäistävät markkinoidun pinnallisen identiteetin vaikkapa joidenkin vaatemerkkien kautta? Entä pojat ja heille markkinoitu käsitys menestymisestä, vahvuudesta liitettynä tavoiteltuihin asioihin, kuten tiettyihin kalliisiin automerkkeihin?

KRIITTISEN MEDIAKASVATUKSEN TÄRKEYS! Herkman (2007,36.) esittämä ajatus kriittisestä mediakasvatuksesta onkin yllättävän tärkeää, ettei varhaisnuori joudu liikaa markkinavoimien muokkaamaksi jo kehittyvältä identiteetiltäänkin. Tarvitaan kyseenalaistavuutta ja kriittisyyttä, taitoa nähdä pinnan alle ne todelliset arvot joita yritetään markkinoida.