Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet Maapallon pinta-alasta 75 % on veden peitossa Kasvien ja eläinten massasta 50 –90 % on vettä. Ihmisen ruumiinpainosta 60 % on vettä. Poolisen aineena vesi liuottaa hyvin ravinnon mukana tulleita ioniyhdisteitä sekä poolisia molekyyliyhdisteitä. Suurin osa solun kemiallisista reaktioista tapahtuu vesiliuoksessa Runsaasti aineenvaihduntareaktioiden tuotteita poistuu veteen liuenneina hien ja virtsan mukana. 3.10.2012 Tunti 13

Vesi Pintajännitys Veden erityisominaisuudet. Pintajännitys Vesimolekyylien välille muodostuvien vahvojen vetysidosten vuoksi molekyylit sitoutuvat tiukasti toisiinsa, josta aiheutuu veden suuri pintajännitys.. Pintajännitys syntyy, kun vedessä olevat vesimolekyylit vetävät pinnalla olevia vesimolekyylejä puoleensa vetysidoksilla. Nämä vetovoimat ovat suurempia kuin pinnan vesimolekyylien ja ilman väliset vetovoimat. Saippua ja emäksiset pesuaineet katkovat vetysidoksia ja vähentävät pintajännitystä. 3.10.2012 Tunti 13

Vesi Veden tiheys Vetysidos ja veden tiheys Veden tiheys on suurempi nesteenä kuin kiinteänä.Tämä selittyy sillä, ettäveden jäätyessä vesimolekyylit järjestäytyvät vetysidosten avulla säännöllisiksi jääkiteiksi. Tällöin vesimolekyylien väliin jää enemmän tilaa, joten vesi laajenee jäätyessään.Kiteiden sulaessa säännöllinen rakenne rikkoutuu ja vesimolekyylit pääsevät lähemmäs toisiaan, jolloin ne täyttävät kiteissä olevat aukot. Vesi on tiheintä 4.0 asteen lämpötilassa. 3.10.2012 Tunti 13

Vesi Vesimolekyylien välisistä vetysidoksista johtuu, että vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste.Molekyylien väliset vetysidokset pitävät vesimolekyylejä tiukasti kiinni toisissaan ja normaalipaineessa vesi kiehuu lämpötilassa 100 Celsiusastetta. 3.10.2012 Tunti 13

Kiehumispisteistä Yleensä molekyyliyhdisteiden kiehumispiste on matalampi, mitä keveämpiä molekyylit ovat. Vetysidoksista johtuen veden kiehumispiste on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi heikosti poolisista H2S- molekyyleistä koostuvan vetysulfidin kiehumispiste (-61.8 astetta Celsiusta) vaikka H2S- molekyylit ovat isompia kuin vesimolekyylit. 3.10.2012 Tunti 13

Vesi liuottimena Poolisena aineena vesi liuottaa ioniyhdisteitä ja poolisia molekyyliyhdisteitä. Vesi liuottaa kaasuja, nesteitä ja kiinteitä aineita, jotka liukenevat joko molekyyleinä tai ioneina aineen rakenteen mukaan. Veden liuotinominaisuudet johtuvat pääasiassa veden pienestä koosta ja poolisuudesta. 3.10.2012 Tunti 13

Liuoksista Ylikylläinen liuos Kylläinen liuos.Diffuusio Kun lisätään sokeria veteen ja sekoitetaan, sokeri liukenee. Näin saadaan liuos, jossa sokeri on liuotettava aine ja vesi liuotin. Liuenneet sokerimolekyylit leviävät tasaisesti liuokseen lämpöliikkeen vaikutuksesta . Ilmiötä sanotaan diffuusioksi. Kun sokeria lisätään riittävästi, päädytään tilanteeseen, jossa sitä ei liukene. Tällöin liuos on kylläinen sokerin suhteen. Joskus liuos voi olla ylikylläinen. Tällainen liuos sisältää liuennutta ainetta enemmän kuin aineen liukoisuus edellyttäisi kyseisessä lämpötilassa. Ylikylläinen liuos on pysymätön ja siinä oleva liuennut aine saattaa kiteytyä yhtäkkiä, jos liuokseen lisätään vielä pieni määrä liuotettavaa ainetta. 3.10.2012 Tunti 13

Liukoisuudesta Poolinen liukenee pooliseen Pooliton liukenee poolittomaan Yleensä pienimolekyyliset pooliset yhdisteet, kuten glukoosi C6H12O6 , metanoli CH3OH ja etanoli CH3CH2OH , sekä pienimolekyyliset karboksyylihapot liukenevt hyvin veteen.Tämä johtuu näissä molekyyleissä olevista poolisista OH-ryhmistä. Kun hiiliketjun pituus kasvaa, eli poolittoman osan vaikutus lisääntyy, liukoisuus veteen vähenee.Siksi pentanoli CH3CH2CH2CH2OH ja steariinihappo CH3(CH2)16COOH ovat veteen huonosti liukenevia. Poolittomat aineet liukenevat huonosti veteen. Yleensä samanlainen liuottaa samanlaista Öljy ja bensiini eivät liukene veteen, mutta öljy ja bensiini liukenevat toisiinsa. 3.10.2012 Tunti 13

Liukoisuudesta Vesimolekyyli on dipoli. Kun natriumkloridi NaCl liukenee veteen niin natrium- ja kloridi-ionit hydratoituvat eli muuttuvat vesimolekyylien ympäröimiksi akvaioneiksi eli hydraateiksi. Tätä tapahtumaa kuvaa reaktio NaCl (s) → Na+(aq) + Cl-(aq) 3.10.2012 Tunti 13

Kidevedellinen suola 3.10.2012 Tunti 13

Lämpötilan vaikutus liukoisuuteen 3.10.2012 Tunti 13

Osmoosi 3.10.2012 Tunti 13