Miksi maataloutta tuetaan? 7.11.2017 osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaosasto

Ruokaturva tuo vakautta Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä => tarvitaan enemmän ruokaa. Miten taataan ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken parhaista viljelymaista tulee viljelykelvottomia

Huoltovarmuuden tavoite Tavoitteena on turvata: Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus Kotimaisen alkutuotannon riittävä laajuus Kotimaan elintarviketeollisuuden asema jalostajana

Suomen tavoitteet Turvaamme: ruuan alkutuotannon ja jalostuksen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden hyvän kuluttajasuojan eläinten hyvinvoinnin korkean tason peltojen, metsien ja vesien sekä kala- ja riistakantojen käytön kestävyyden siten, että myös tulevat sukupolvet voivat niistä nauttia

Suomen tavoitteet Suomi hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja vastuullisesti ja kilpailukykyisesti kansainvälisenä edelläkävijänä Suomalainen ruokaketju on kilpailukykyinen, vastaa kuluttajien tarpeisiin sekä toimii kansallisesti ja globaalisti vastuullisesti Elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippuluokkaa

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet Auttaa maanviljelijöitä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita EU:n kuluttajien tarpeisiin Suojella ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia Varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus (esimerkiksi niiden jäljitettävyyden avulla) Suojella maanviljelijöitä hintojen epävakaudelta ja markkinakriiseiltä

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet Auttaa maanviljelijöitä investoimaan tilojensa nykyaikaistamiseen Tukea maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta monipuolistamalla niiden elinkeinoelämää Luoda ja säilyttää elintarviketeollisuuden työpaikkoja

Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2017 Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua nykyisin noin 1,7–1,9 miljardia euroa vuosittain. Myös tulevien rahoituskehysten sisältöön tulee vaikuttaa siten, että monimuotoisen maatalouden harjoittaminen kaikilla yhteisön alueilla on jatkossakin mahdollista. EU:ta saatavat tulot (maataloustukirahastosta ja maaseudun kehittämiseen) olivat 2016 tilinpäätöksen mukaan 934 milj. euroa (vrt. jäsenmaksu 1,7 mrd), joka on noin 2/3 kaikesta palautuvasta EU-rahoituksestamme.

EU:n maataloustuen rahoitus Maatalousmenojen osuus EU:n budjetista on selvästi pienentynyt: enimmillään se oli 1970-luvulla 70 %, kun se nykyisin on noin 38 %. EU:n muut vastuut ovat laajentuneet Uudistuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä maatalouden määrärahat eivät ole reaalisesti kasvaneet, vaikka EU:hun on vuonna 2004 ja sen jälkeen liittynyt 13 uutta valtiota.

EU-rahoitteiset ja kansalliset tukielementit ovat riippuvaisia toisistaan Kansallinen tuki täydentää EU:n tukia. Nämä tuet muodostavat perustan, johon kansalliset tuet on sovittu komission antamassa liikkumatilassa. Esimerkki tukitason yhteensovituksesta lihasonnien kasvatuksessa:

EU:n maatalouspolitiikan rahoitus Yhteinen maatalouspolitiikka kaikkein integroitunein EU-politiikan ala. Sisämarkkinat toimivat maataloustuotteilla hyvin. Politiikan tavoitteet ja sisältö päätetään EU-tasolla, kansallinen liikkumavara rajattu. Myös säännöt tuista ja niiden rahoituksesta päätetään EU-tasolla (EU-asetukset, valtiontukisäännöt). Maatalouden suorat tuet ja markkinoiden tasapainottamiseen tähtäävät tuet kokonaan EU-rahoitteisia. Maaseudun kehittämistuet osarahoitteisia. Kansallisten tukien käyttömahdollisuudet rajallisia.

EU, US ja Kiina, kokonaismaataloustuki 2016 (TSE) 247 mrd. € Kiina US EU 91 mrd. € 112 mrd. € Lähde: OECD 2016

Rahoituskehyksessä ennalta kohdennettu, EU28

Suorat tuet tasoitettuna hehtaareille EU28 (€/ha) OECD 2017

Täydennetään kansallisin varoin YMP:tä Lähde: OECD 2017

Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€ 2017 arvio 2018 arvio Eläinten hyvinvointikorvaukset 68 — valtion osuus 39 — EU:n osuus 29 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 322 326 325 EU-tulotuki 532 535 525 Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä 278 290 291 161 168 169 117 122

Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€ 2017 arvio 2018 arvio Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 547 552 519 — valtion osuus 450 455 422 — EU:n osuus 97 Yhteensä viljelijätuet 1 747 1 771 1 728 972 988 955 775 783 773 — EU:n osuus, % 44 45

Yleistä maaseutuohjelmasta 2014-2020 Maaseutuohjelmat laaditaan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten perusteella jäsenmaan tarpeiden ja strategian mukaisesti EU-osarahoitteisuus: EU +kansallinen rahoitus -> jos kansallista rahoitusta leikataan, jää myös EU-rahoitusta silloin saamatta Suomessa on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmat Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman 12.12.2014 Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja viljelijöille ja muille maaseudun yrittäjille sekä asukkaille www.maaseutu.fi - tarinat eri puolilta Suomea kertovat, mikä kaikki on mahdollista - jotta voisimme hyvin 27.8.2018

Maaseutuohjelman toimenpiteet ja rahoitus (EU+kansallinen yhteensä) *) Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 1 035 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 402 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset 1 586 Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset 3 670 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 1 860 Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä 8 201 * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä

Kansallinen tuki Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä turvata tuotannon kannattavuutta turvata maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Ongelmana Suomessa sekä pohjoiset olosuhteet että yleinen korkea kustannustaso

Kansallinen tuki EU:n hyväksyntä on maksamisen edellytys komissio on hyväksynyt Suomen erityiset pohjoiset olosuhteet vanhat ns. 141-tuet, joista oli paljon poliittista keskustelua, maksetaan nyt osana EU:n suorien tukien ja markkinajärjestelyasetuksen sallimia tukijärjestelmiä. Tärkein kansallisen tuen tukimuoto pohjoinen tuki noin 90 % koko tukimäärästä, perustuu Suomen liittymissopimuksen artiklaan 142. hyväksyntää myöntäessään komissio arvioi että tuet eivät aiheuta häiriöitä yhteismarkkinoissa

Kiitos!