Kvanttimekeaaninen atomimalli

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Luku 6: Siirtyminen mikroskooppiseen tarkasteluun
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Vuorovaikutus.
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
3 ATOMIN MALLI.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Aineen rakenteen standardimalli
Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
MAB8: Matemaattisia malleja III
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Luento 9 Potentiaalikuoppa
Tsunamit ja maanjäristykset
Luento 5 Atomimalli J J Thomson löysi elektronin 1897 ja määritti sen varaus-massa-suhteen e/m. Vuonna 1909 Millikan määritti öljypisarakokeella elektronin.
1. Usean muuttujan funktiot
KVANTTIFYSIIKKA 1900-luvun fysiikan kaksi merkittävintä saavutusta: kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria todellisuus ei arkikokemuksen tavoitettavissa.
Vetyatomin stationääriset tilat
*14. Kolmiossa yksi kärki on origossa, toinen pisteessä A= (9, 0), B=(3,6) Osoita, että kolmion pyörähtäessä x-akselin ympäri syntyvän kappaleen tilavuus.
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
Luento 11 Elektronin spin
5. Atomin rakenne Vetyatomi
ATOMIN YDIN Kertaa seuraavat käsitteet omatoimisesti s.70-73
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Aineen rakenne.
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
Keskinopeus.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Jupiter on saanut nimensä Jupiter-jumalan mukaan.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Jaksolliset ominaisuudet
1.4.2 Vektorien määräämä avaruus
Jaksollinen järjestelmä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Millainen on kemian mikromaailma
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Vieruskulma ja ristikulma
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita
Esityksen transkriptio:

Kvanttimekeaaninen atomimalli (1)- Kvanttimekaanisen atomimallin mukaan elektronit sijaitsevat ydintä ympäröivässä elektronipilvessä tietyillä energiatiloilla. (2) Nämä energiatilat ovat pääkuoria (3)- Keskeinen käsite on atomiorbitaali. Orbitaali on se avaruuden osa, josta elektroni todennäköisesti löytyy. (4)- Orbitaalit saavat kolmiulotteisia muotoja neljän eri kvanttiluvun perusteella. 20.9.2012 Tunti 3

Kvanttiluvut (1)- Pääkvanttiluku n kuvaa elektronin keskimääräistä energiaa ja se voi saada arvot 1,2,3. (2)- Sivukvanttiluku l kuvaa atomiorbitaalin muotoa ja se voi saada arvot 0,1,2,3,..,n-1 Yleisempää on numeroarvon sijasta käyttää merkintöjä s,p,d,f, siten, että sivukvanttilukua 0 vastaa kirjaintunnus s , lukua 1 kirjaintunnus p, lukua 2 tunnus d, lukua 3 tunnus f. Siis atomiorbitaalit ovat tällöin 1s,2s,2p,3s,3p,3d,… (3)- Atomiorbitaalit, joilla on sama pää- ja sivukvanttiluku muodostavat elktronikuoren alakuoren. Siis ensimmäisellä kuorella on yksi alakuori 1s, toisella kaksi alakuorta 2s ja 2p. (3)- Magneettinen kvanttiluku m kuvaa elektronin avaruudellista sijaintia ytimen ympärillä. Se saa arvot 0, +1,-1,+2,-2,+l,-l. Magneettinen kvanttiluku määrää montako orbitaalia on tietyllä alakuorella. (4)- Spinkvanttiluku s on saanut nimensä elektronille ominaisesta spinistä. Yhdellä orbitaalilla on vain kaksi elektronia, joilla eri spinit. 20.9.2012 Tunti 3

Orbitaalien muoto s-orbitaali on pallon muotoinen, jolloin atomin ydin on pallon keskipisteessä. Kolmen p-orbitaalin voidaan ajatella asettuvan xyz- koordinaatiston akselöeille siten, että ydin jakaa kunkin orbitaalin kahteen osaan. Eri akselien suuntaisten p- orbitaalien väliset kulmat ovat 90 astetta, joten näillä orbitaaleilla elektronit ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. 20.9.2012 Tunti 3

Elektronirakenteiden kirjoittaminen (1)- Elektronit sijoitetaan orbitaaleilla energiaminimiperiaatteen mukaan. Elektronit ovat atomiytimen ympärillä siten, että niiden energia on mahdollisimman pieni.Tämä on täyttymisjärjestys. (2)- Jos täyttyvillä orbitaaleilla on sama energia, kullekin orbitaalille sijoitetaan ensin yksi elektroni, joilla on kaikilla sama spini. Tämä on Hundin sääntö. Paulin kieltosäännön mukaan samalla orbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on eri spini. 20.9.2012 Tunti 3

Orbitaalien täyttymisjärjestys 20.9.2012 Tunti 3

Täyttymisjärjestys.Laatikkomalli. 20.9.2012 Tunti 3