Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon

Esitys aiheesta: "Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon"— Esityksen transkriptio:

1 Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Radioaktiivisuus Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon

2 Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen tarkoittaa radioaktiivisen aineen hajoamista energiatiloiltaan toisiksi aineiksi Radioaktiivista hajoamista voi tapahtua hiukkashajoamisessa (hajoamisen yhteydessä vapautuu jokin hiukkanen), jonka yhteydessä vapautuu sähkömagneettista säteilyä eli ”radioaktiivista säteilyä”. Hiukkashajoamista on mm. alfa- ja betahajoaminen, sähkömagneettista säteilyä kutsutaan gammasäteilyksi Aktiivisuuden yksikkö

3 Järjestysluku Z, sama kuin protonien lukumäärä
Radioaktiivisuus, ytimen hajoaminen (Henri Becquerel 1896) - luonnossa on havaittu yli 70 radioaktiivista nuklidia, keinotekoisesti radioaktiiviseksi saatuja yli 1000 Atomiytimen rakenne - atomi on ulospäin sähköisesti neutraali elektroni, varaus -e nukleoneja Nukleonien yhtälö A = N + Z Nuklidin X symboli ZAX protoni, varaus +e neutroni, varaus 0 Järjestysluku Z, sama kuin protonien lukumäärä Neutroniluku N, sama kuin neutronien lukumäärä Massaluku A, protonien ja neutronien yhteinen lukumäärä - saman alkuaineen eri isotoopeilla on sama protoniluku, mutta eri neutroniluku - viritystilassa oleva ydin on epästabiili ja viritystilan lauetessa ytimestä lähtee hiukkanen ( tai ) tai sähkömagneettisen säteilyn  -kvantti. Samalla vapautuu energiaa ja ydin siirtyy kohti stabiilia tilaa => aine muuttuu toiseksi.

4 Säteilylajit Alfahajoaminen, 
Ek  Alfahajoaminen,  alfa-aktiivisesta ytimestä lähtee 24 He - ydin 226Ra 222Rn emoydin tytärydin ERnk Beetahajoaminen,  beetasäteilyssä ytimestä lähtee elektroni tai positroni n -> p tai p -> n neutriino, q = 0, m  0 n p - Gammahajoaminen,  virittyneessä tilassa oleva ydin voi emittoida myös fotonin ja siirtyä perustilaan tai alemmalle viritystilalle, fotonin energia vastaa tilojen välistä energiaeroa 60Co - ~ 1 60Ni:n viritystila ~ 2 60Ni:n perustila

5 Hajoamislaki Hajoamislailla voidaan kuvata ja mallintaa suurta tilastollista määrää radioaktiivisia hajoamisia. Hajoamislain avulla saadaan esim tietyn radioaktiivisen aineen aktiivisuus tietyn ajan kuluttua

6 Säteily ja aineen vuorovaikutus
tai I matkavaimennuskerroin []=1/m massavaimennuskerroin [m]=m2/kg [A]=m/A = kg/m2

7 Säteilyenergian mittayksiköt
Absorboitunut annos D Ekvivalenttiannos H Efektiivinen annos E