Välimerkit (muut kuin pilkku)

. Piste pysäyttää Toteamus- eli väitelauseen loppuun Kirjailija Ilmari Kianto erosi kirkosta. Järjestyslukuihin 34.lusikallinen, 15.työpäivä Päivämääriin 23.3.2017 Kolme pistettä (…) on aika harvinainen välimerkki. Sitä voi käyttää ilmaisemaan keskeneräisyyttä, miettimistä tai kohokohdan valmistelua. Taisi hänkin viettää taiteilijaelämää… ÄLÄ KÄYTÄ … ÄIDINKIELEN ESSEISSÄ!

? KYSEENALAISTAA JA POHTII Päälauseena kysymys – kysymysmerkki Armahtiko opettaja hänet uusintakokeesta? Mitä kello on? Kuka voitti lotossa? Missä on vapaa pysäköintipaikka? Arvaatko, kuka voitti vaalit?

! Painottaa, huutaa, käskee Käskylauseisiin sopiva, usein imperatiivi (eli käskymuoto), voi käyttää ilmankin Ota kamasi ja häivy! Ulos! Teidän on nyt poistuttava heti! Ota itse selvää, milloin juna lähtee! Täyspotti!

: johtaa eteenpäin Kaksoispistettä käytetään luetteloiden alussa, tiivistämisessä, perustelemisessa, päätelmien esittämisessä, syyn tai seurauksen täsmentäjänä sekä johtolauseessa ennen lainausta. Kaksoispistettä edeltää aina kokonainen päälause. Tiedän nimeltä useita suomalaisia kirjailijoita: Aleksis Kivi, Väinö Linna, Tommy Tabermann, Eino Leino ja Rosa Liksom. Venäläiset klassikkokirjailijat ovat melkein kaikki miehiä: Leo Tolstoi, Nikolai Gogol ja Anton Tsehov. Anna Karenina alkaa näin: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

: johtaa eteenpäin Kaksoispistettä käytetään myös, kun lyhenteeseen ja numeroon liitetään taivutuspääte. Laskin 50:een. Määräykset tulivat EU:sta. Myös lähdeviite- ja lähdeluettelomerkinnöissä käytetään kaksoispistettä. Tolstoi, Leo: Anna Karenina.WSOY.1996.

AJATUSVIIVA – YLLÄTTÄÄ, KOROSTAA https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/word.html Erikoismerkit Word-ohjelmalla AJATUSVIIVA – YLLÄTTÄÄ, KOROSTAA Ajatusviivalla voi korostaa haluamaansa asiaa tai tehostaa irrallista lisäystä, huomautusta tai kommenttia. Ajatusviiva sopii oikein hyvin esseisiin – opettele käyttämään sitä! Veijo Meri on monen nykykirjailijan – ainakin miespuolisen – kiistaton esikuva. Myös menneitä naiskirjailijoita – esimerkiksi Minna Canthia ja Eeva-Liisa Manneria – ihaillaan yhä. http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/valimerkit/ajatusviiva/ Hyvät sivut ajatusviivan käytöstä, tutustu!

AJATUSVIIVA – YLLÄTTÄÄ, KOROSTAA Ajatusviivaa käytetään myös rajakohtien ja ääripäiden ilmaisemiseen. Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelu on aina kiinnostava! Junareitti Turku–Rovaniemi on niin pitkä, että kannattaa aina matkustaa makuuvaunussa. Kirjailija Aino Kallas eli vuosina 1878–1956. Ajatusviiva ilmaisee miinusmerkkiä sekä repliikkiä. - Hui. Ulkona on melkein –35 astetta pakkasta.

AJATUSVIIVA – YLLÄTTÄÄ, KOROSTAA Kahta ajatusviivaa käytetään merkitsemään lainauksessa pois jätettyä asiaa. Huomaa, että jäljelle jääneen lainauksen osan on muodostettava järkevä ajatus! Tätä taitoa tarvitset äidinkielen aineistopohjaisissa tehtävissä, opettele siis tämä asia! Suomen kieleenkin sopii Hermann Paulin (1936, 22) perfektin perusmerkitystä koskeva luonnehdinta: ”Perfektille on aoristiin ja imperfektiin verrattuna – – luonteenomaista, että se – – ilmaisee tekemisen suhteen nykyaikaan – –.”

” lainausmerkit Osoitetaan sitaatin alku ja loppu. Osoitetaan, että ilmausta on käytetty sen kirjaimellisesta merkityksestä poikkeavasti. Muista, että kielikuviin tai vierassanoihin EI TULE lainausmerkkejä. Vanhemmat ”chillailee” mökin kuistilla. Vanhemmat chillailee mökin kuistilla. Otsikot ja teosten nimet merkitään lainausmerkkeihin (tai siteerataan). Lainausmerkkeihin laitetaan myös tarkasteltavat kieliasiat. Majander tiivistää tutkimuksessaan: ”Metsä edustaa veljeksille sekä rauhaa että pelkoa.” Lauri ”lainasi” viinakannua Juhanilta. Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä” on suomalaisten kansalliskirjallisuutta. Majander kutsuu veljeksiä nimellä ”kitalaen konsulentti”.

` puolilainausmerkki Osoittaa lainauksen sisällä olevan lainauksen. Kannattaa välttää runsasta puolilainausmerkkien käyttöä, se tekee rakenteesta raskaan. Arvostelija kirjoittaa arvostelussaan: ”Takakansiteksti esittelee Mannerin klassikkonäytelmän yhä ´ajankohtaiseksi ja vaikuttavaksi`.”

; puolipiste kytkee Puolipistettä käytetään kytkemään kahta päälausetta toisiinsa. Puolipisteellä kytketyt lauseet paljastavat asiasta yleensä sen kaksi puolta. Klassikoita on mukava lukea; enemmän pidän kuitenkin dekkareista. Puolipisteellä on paljon muitakin vakiintuneita käyttötapoja, katso Kotuksesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/puolipiste/ohje/42 Puolipiste

/ vinoviiva ilmaisee eri osia http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1 Vinoviiva / vinoviiva ilmaisee eri osia Kielikello 2/2017, ¾, 40 ml/vrk Runolainauksissa vinoviivaa käytetään ilmaisemaan runon säerajaa. Runon tuoli on personoitu: ”Tuoli venyttelee jalkojaan / kuin kylläinen kissa.” Vinoviivaa EI KÄYTETÄ asiateksteissä ilmaisemaan pilkkua tai rinnastuskonjunktioita. Luemme ensi kurssilla ”Seitsemän veljestä” / ”Kalevalan” ja/tai jonkin muun klassikon.

() kaarisulkeet osoittavat lisäyksiä Käytetään osoittamaan virkkeen sisällä irrallisia lisäyksiä, eivät ole kovin suositeltavia asiatekstissä. Luin lomalla Härkösen uusimman teoksen (vai oliko se toiseksi uusin?). Käytetään lähdemerkinnöissä. Artikkelissaan ”Mahdoton tehtävä” (Parnasso 3/2017) Papinniemi käsittelee Kiven vaikeaa kirjailijanuraa.

Muita välimerkkejä Jos haluat vielä tietää välimerkeistä, tutustu seuraaviin Kotuksen sivuilla: Heittomerkki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/heittomerkki/ohje/10 Hakasulkeet http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/48