II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Metallit Kuva :
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Typpi.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
METALLIT.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Millainen on kemian mikromaailma
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Elektronirakenne Jaksollinen järjestelmä Jaksolliset ominaisuudet 9 Jaksolliset ominaisuudet

9 Jaksolliset ominaisuudet Keskustelun pohjaksi Mitä tapahtuu atomin koolle, kun järjestysluku kasvaa? Reagoivatko isommat atomit eri tavoin kuin pienemmät? Vaikuttaako ionin muodostuminen atomin kokoon? Mitä tarkoittaa, jos jokin ominaisuus muuttuu jaksollisesti? Millaisia energiamuutoksia tapahtuu, kun atomista irrotetaan elektroni? Millaisia energiamuutoksia tapahtuu, kun atomiin liitetään elektroni? Voiko jokin atomi vetää elektroneja puoleensa enemmän kuin toinen atomi? 9 Jaksolliset ominaisuudet

Hapetusluku Miten määrität alkuaineen hapetusluvun? on atomin luovuttama tai vastaanottama elektronimäärä. MgCl2 magnesiumkloridi magnesium on Mg2+-ioni ja sen hapetusluku on +II kloori on Cl— -ioni ja sen hapetusluku on –I Esimerkki Miten määrität alkuaineen hapetusluvun? Perustele jaksollisen järjestelmän avulla, mitkä ovat litiumin Li ja hapen O hapetusluvut litiumoksidissa Li2O? 9 Jaksolliset ominaisuudet

Siksi litiumin hapetusluku on +I. Esimerkki Ratkaisu: Li eli litium kuuluu ensimmäiseen pääryhmään eli sillä on yksi ulkoelektroni. Se saa oktettirakenteen luovuttamalla yhden elektronin. Li → Li+ + e- Siksi litiumin hapetusluku on +I.   Happi kuuluu ryhmään 16 eli kuudenteen pääryhmään eli sillä on kuusi ulkoelektronia. Se saa oktettirakenteen vastaanottamalla kaksi elektronia. O + 2 e- → O2- Siksi hapen hapetusluku on –II. 9 Jaksolliset ominaisuudet

Atomisäde Määritellään kahden atomiytimen välisen etäisyyden avulla 9 Jaksolliset ominaisuudet

Atomikoon vaikutus reaktiokykyyn Pääryhmien metallit atomikoon suureneminen merkitsee reaktiokyvyn kasvamista Epämetallit atomikoon pieneminen merkitsee reaktiokyvyn kasvamista 9 Jaksolliset ominaisuudet

Ionisäde Positiivinen kationi pienempi kuin varaukseton atomi Negatiivinen anioni suurempi kuin varaukseton atomi 9 Jaksolliset ominaisuudet

Ionisoitumisenergia Se energiamäärä (kJ/mol), joka tarvitaan irrottamaan elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista 9 Jaksolliset ominaisuudet

Elektronegatiivisuus Kemiallisesti sitoutuneen atomin kyky vetää puoleensa sidoselektroneja kovalenttisessa sidoksessa. 9 Jaksolliset ominaisuudet