Molekyylien sidokset Juha Taskinen

Metallit Kuva :
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Yhdisteiden nimeäminen
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
HIILEN KEMIA
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Rikki
Typpi.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Tekijä: lehtori Zofia Bazia - Hietikko
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
METALLIT.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Alkeenien yleinen kaava
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).