Kansallinen herääminen Suomessa 25 Kansallinen herääminen Suomessa s. 170–174

Nationalismi rantautuu Suomeen Yliopiston opiskelijat ja opettajat toivat romantiikan ja nationalismin Suomeen, osa heistä oli opiskellut ulkomailla tai käynyt kirjeenvaihtoa saksalaisten oppineiden kanssa. Vuonna 1830 perustettu Lauantaiseura kokosi suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista kiinnostuneet yhteen (Turun romantiikka > Helsinki) Tunnettuja Lauantaiseuralaisia olivat J. L. Runeberg, Elias Lönnrot ja J. V. Snellman. Kaikki kolme olivat aloittaneet opintonsa Turussa vuonna 1822. Lauantaiseuraksi kutsutaan sitä 1830-luvulla toiminutta nuorten yliopiston opettajien ja opiskelijoiden epävirallista keskustelupiiriä, jonka parissa ideoitiin ns. Helsingin romantiikan hengessä uusi kansallisen kulttuurin ohjelma ja toteutettiin sitä käytännössä. Ryhmä alkoi kokoontua keväällä 1830 lauantaisin vuorotellen jäsentensä kodeissa ja sen ydinjoukkoa olivat J.L. Runeberg, A.A. Laurell ja G.F. Laurell, B.O.Lille, J.J. Nervander ja J.J. Nordström. Myöhemmin joukkoon liittyivät mm. Fredrik Cyganeus, J.V. Snellman, M.A. Castren ja Z. Topelius. Myös Elias Lönnrot kävi joskus seuran kokouksissa. Muitakin yliopiston opettajia ja opiskelijoita oli usein mukana ja lisäksi piiriin kuuluivat mm. Runebergin perhepiirin naiset sekä runoilijattarena mainetta niittänyt Augusta Charlotta Lundahl. http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/hovimaki/ajankuva/lauantaiseura.html 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa Johan Ludvig Runeberg 1804-77, s. Pietarsaari, asunut Turku, Hki, Porvoo) Runebergiä on pidetty Suomen kansallisrunoilijana. Hän kirjoitti ruotsiksi, eikä koskaan kunnolla oppinut suomea. Teoksissaan hän kuvaa tavallista kansaa ja heidän elämäänsä usein romanttiseen sävyyn. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Saarijärven Paavo ja Vänrikki Stoolin tarinat. Vänrikki Stoolin ensimmäinen runo on Vårt Land eli Maamme. Linkki laulunnimestä ”maamme” johtaa sivuille, joilta löytyy Maamme-laulun sanat. 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa Elias Lönnrot (1802-84 Sammatti, nyk. Lohja) ammatiltaan lääkäri. Hän lähti töihin Kajaaniin. Suomenkielinen. Hän alkoi kerätä Suomen ja Venäjän raja-alueilta vanhoja kansanrunoja. Lönnrot ryhmitteli runot yhtenäiseksi tarinaksi, tarvittaessa hän keksi täytekohtia itse.  Kalevala Kalevala oli kuvaus suomalaisten loistokkaasta, kuvitellusta menneisyydestä. Kalevala on Suomen kansalliseepos. uusia sanoja, esim. valtimo, kuume, kirjallisuus, sivistys Linkki sanasta ”raja-alueilta” johtaa SKS:n sivuilta löytyvään karttaan Lönnrotin retkiä kuvaavaan karttaan. 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa Sakari (Zacharias) Topelius - 1818-1898 Uusikaarlepyy, Oulu, Helsinki (yo-) - ruotsinkielinen (osasi suomea) - kirjailija, toimittaja, historioitsija, rehtori, ”satusetä” - Maamme-kirja (koulukirja), Luonnon kirja - Välskärin kertomuksia, 1. suomal. historiallinen romaani - Lukemisia lapsille: esim. Koivu ja tähti (satu) - Runoja: Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu, Varpunen jouluaamuna Maamme-kirja 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa Minna Canth 1844-1897 (Tampere, Kuopio, Jyväskylä) Ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen Oli myös liikenainen ja yksinhuoltaja Realistinen kuvaus naisen huonosta asemasta Merkittävä tasa-arvon edistäjä Kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä Työmiehen vaimo Köyhää kansaa 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa Aleksis Kivi 1834-1872 (Nurmijärvi, Helsinki, Siuntio) - Seitsemän veljestä, ensimmäinen suomenkielinen romaani (hyvä!) - Näytelmä Nummisuutarit - Kiveä alettiin arvostaa vasta hänen kuolemansa jälkeen 25. Kansallinen herääminen Suomessa

Johan Vilhelm Snellman 1806-81 (Tukholma, Kokkola, Oulu, Turku, Helsinki) Snellman opetti Helsingin yliopistossa. Hän vaati nationalismin hengessä, että suomen kielen asemaa piti vahvistaa maahan tuli perustaa suomenkielisiä lehtiä ja kouluja arvosteli yhteiskunnallisia oloja Filosofi, fennomaani Snellman oli myös lehtimies (Maamiehen ystävä ja Saima) ja poliitikko, jonka mukaan maan vaurastuminen oli yhtä tärkeää kuin kieliasiat keisaria ei saanut suututtaa liian kovilla vaatimuksilla. Snellmanin ansiosta keisari antoi vuonna 1863 kieliasetuksen, joka vähitellen paransi suomen kielen asemaa. 25. Kansallinen herääminen Suomessa

25. Kansallinen herääminen Suomessa