Suomen historian käännekohtia (HI4)

Esitys aiheesta: "Suomen historian käännekohtia (HI4)"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen historian käännekohtia (HI4)

2 Arviointi & järjestyssäännöt
Kirja: Forum 4, Otava Arviointi: Koe, tuntiaktiivisuus, tehtävät, ryhmätyöt Poissaolot: kaikki selvitettävä, luvattomat johtavat lisätehtäviin tai kurssin arvioimatta jättämiseen

3 Kurssin aiheet 1. Autonominen Suomi: Suomen sota, uusi hallinto, kansallinen herääminen, taloudelliset uudistukset luvun lopulla, kielikysymys 2. Venäläistämistoimet ja Suomen itsenäistyminen: sortokaudet, kansallisromantiikka, eduskuntauudistus, itsenäistyminen, sisällissota 1918 luvun Suomi: monarkiaseikkailu, Lapuan liike, eheytyspolitiikka, talouskasvu 4. Sota-aika: sodan syyt, talvisota, välirauha, jatkosota 5. Kylmän sodan aika: vaaran vuodet, Paasikiven-Kekkosen linja, suomettuminen, Suomi EU:in

4 Suomen sota Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen alueen Ruotsilta Taustalla oli kiista ns. mannermaasulusta Iso-Britanniaa vastaan, johon Ruotsi ei suostunut Tilsitin sopimuksessa 1807 Napoleon oli pakottanut Venäjän Aleksanteri I:n Ranskan liittoon, ja hänen tehtävä oli painostaa Kustaa IV Aadolf mukaan kauppasaartoon I-B:a vastaan 1808 alkoi Venäjän hyökkäys Suomeen

5 Napoleon ottaa vastaan Aleksanteri I:n lautalla Niemenjoella Tilsitissä. Adolphe Roehnin maalaus

6 Kustaa IV Aadolf

7 Venäjän hyökkäys Suomen sodassa

8 Ruotsalaisten vastahyökkäys

9 Haminan rauha 1809: Komendantin virka-asunto nyk. Johanneksenkirkko

10 J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat (1848,1860)

11 Albert Edelfelt: Sven Dufva

12 Porvoon valtiopäivät 1809 Sodan loppuvaiheessa Aleksanteri I kutsui Suomen säädyt koolle Porvooseen Hallitsijanvakuutuksessaan hän säilytti vanhat lait, uskonnon, ruotsin kielen, säätyjen erioikeudet sekä lupasi verot Suomen käyttöön, oman keskushallinnon ja valtiopäivät, myös pääkaupunki siirtyi Helsinkiin >> autonominen asema eli itsehallinto

13 Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa, annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).

14 Aleksanteri I:n Porvoossa käyttämä valtaistuin kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Istuimen teetti vuonna 1797 keisari Paavali I. Valtaistuin on valmistettu lehmuksesta. Kuvassa oikealla Aleksanteri I:stä esittävä maalaus

15 Me Alexander I. Suuri Ruhtinas Suomen maasa. : Wakutus-Kirja
Me Alexander I... Suuri Ruhtinas Suomen maasa... : Wakutus-Kirja... Annettu Borgåsa sinä 15/27 päiwänä Maaliskuusa 1809

16 Aleksanteri I ja Ulrika Möllersvärd

17 Helsingistä pääkaupunki 1812(Arkkitehti J. C.L. Engel)

18 Miksi Suomi sai autonomian?
1. Aleksanteri halusi saada toimilla suomalaisten luottamuksen 2. Aleksanteri pelkäsi Ruotsin vastaiskua ja suomalaisten halukkuutta taistella Ruotsin puolella 3. Venäjä toimi samoin muiden valloitettujen alueiden rauhoittamiseksi 4. Valloitetuilla alueilla saattoi kokeilla erilaisia hallintomuotoja 5. Keisari oli autonomiasta huolimatta ylin hallitsija maassa

19 Kansallinen herääminen
1800-luvulla syntyi Saksassa nationalismin aate, joka korosti omaa kielen ja kulttuurin merkitystä ja vaati jokaiselle kansalle omaa valtiota Suomalaista nationalismia (n luku) sanottiin fennomaniaksi Keskeisiä kansallisia herättäjiä olivat Turun akatemian väki A.I. Arwidssonin johdolla sekä Helsingin yliopistossa perustettu Lauantaiseura, johon kuuluivat mm. J. L. Runeberg, J. V. Snellman, E. Lönnrot ja Z. Topelius

20 Kansallinen herääminen (n. 1820-30-luku) ja kansallisromantiikka (n
Suomalainen nationalismi oli luonteeltaan kansallisromanttista eikä johtanut poliittisiin taisteluihin Fennomaanit tutkivat suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria (mm. Kalevala) sekä perustivat SKS:n tallentamaan suomalaista kansanperinnettä ja kirjallisuutta 1800-luvun lopulla kansallismielistä taidetta alettiin kutsua kansallisromantiikaksi (mm. Sibelius, Edelfelt, Gallen-Kallela)

21 Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat

22 J.V. Snellman

23 Lönnrotin matkoja Karjalassa

24 A.I. Arwidsson: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”

25 Ote Topeliuksen Maamme-kirjasta (1875)
”Siksi tulee meidän aina olla isillemme kiitolliset ja pitää heidän muistoansa kunniassa. Meidän tulee kunnioittaa heitä niin kuin isää ja äitiä, jotta menestyisimme ja kauan eläisimme siinä maassa, jonka Jumala on meille antanut. Meidän pitää aina kokea olla isillemme kelvolliset, niin etteivät heidän kuolemattomat henkensä surren ja häveten katsoisi alas kelvottomiin lapsiin. Sitä maata, jota he ovat viljelleet ja kaunistaneet, pitää meidänkin kaunistaa ja viljellä. Sitä maata, jota he ovat niin hellästi rakastaneet ja kuolemaan saakka puolustaneet, pitää meidänkin rakastaa ja puolustaa heidän tavallansa.” ”Muista aina Jumalan antaneen meille tämän maan omaisuudeksemme, jotta se täyttäisi tarkoituksensa maailmassa ja hänen tahtonsa toteutuisi niin maan päällä kuin taivaassa! Sillä Jumalan on tämäkin maa ja kaikki, mitä siinä on. Meidän tulee tili tehdä siitä, millä tavalla olemme Jumalan lahjaa käyttäneet. Hän on kerran sanova jokaiselle meistä: "Minä olen sinut pannut taloni hoitajaksi ja tämän maani haltijaksi. Kuinka olet hoitanut taloani? Kuinka, olet maatani hallinnut?" - Mitä vastaamme Herralle? - Hän, joka julistaa kaikille vanhurskaan tuomionsa, on meissä näkevä ainoastaan syntiä ja puutetta. Mutta vielä ollessamme hänen taloudenhoitajinansa meidän tulee rukoilla häntä, että hän antaisi meille oikein lujan, oikein uskollisen alati alttiin rakkauden isänmaatamme kohtaan, niin että tämä maa kukoistaisi hänen kaikkivaltiaassa suojassaan ja julistaisi hänen kiitostansa sukupolvesta sukupolveen."

26 Ryhmätyö: nationalismi (1820-30-l. ) ja kansallisromanttinen taide (n
Tutustu johonkin fennomaaniin tai kansallisromanttiseen taiteilijaan: Elias Lönnrot Johan Ludvig Runeberg Johan Vilhelm Snellman Zacharias Topelius Akseli Gallen-Kallela Albert Edelfelt Eino Leino Pekka Halonen Jean Sibelius Tee selkoa henkilön elämästä (mm. ammatti), tuotannosta ja ajattelusta

27 Valtioyön aika ( ) Porvoon valtiopäivien hyvistä lupauksista huolimatta Suomessa vallitsi vuosina ns. valtioyön aika: Uudistuksia ei toteutettu Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle Sensuuri vallitsi Virkamiehet hallitsivat Konservatiivista hallintoa johti Nikolai I Maa kärsi köyhyydestä ja kehittymättömyydestä