Miksi lippu liehuu? - Tietoa suomalaisista liputuspäivistä

Esitys aiheesta: "Miksi lippu liehuu? - Tietoa suomalaisista liputuspäivistä"— Esityksen transkriptio:

1 Miksi lippu liehuu? - Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Olet ehkä joskus miettinyt, miksi lipputangossa liehuu Suomen lippu. Lippu nostetaan salkoon eli tankoon monta kertaa vuodessa. Yleensä syynä on jonkin merkkihenkilön muistopäivä, mutta muitakin syitä on. Tämän sivuston tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään, miksi jonakin tiettynä päivänä liputetaan. Näpäyttämällä vasemmalla olevia linkkejä pääset sivustolla eteenpäin. Sivustolla on myös tehtäviä. Niihin pääset liputuspäivien sivuilta. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Leena Kulmala 2006 Lopeta ohjelma

2 Miksi lippu liehuu? 5.2. J.L.Runebergin päivä
- Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Näpäytä lippua, niin saat lisätietoa liputuspäivästä. Tammikuussa ei yleensä ole virallista liputuspäivää. 5.2. J.L.Runebergin päivä 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Lopeta ohjelma

3 Miksi lippu liehuu? 9.4. Mikael Agricolan päivä
- Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Näpäytä lippua, niin saat lisätietoa liputuspäivästä. 9.4. Mikael Agricolan päivä kansallinen veteraanipäivä 1.5. vappu J.V. Snellmanin päivä toukokuun toinen sunnuntai: äitienpäivä toukokuun kolmas sunnuntai: kaatuneitten muistopäivä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Lopeta ohjelma

4 Miksi lippu liehuu? - Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Näpäytä lippua, niin saat lisätietoa liputuspäivästä. Elokuussa ja syyskuussa ei yleensä ole virallista liputuspäivää. 4.6. Puolustusvoimain lippujuhla, Mannerheimin syntymäpäivä juhannus, Suomen lipun päivä 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Lopeta ohjelma

5 Miksi lippu liehuu? 10.10. Aleksis Kiven päivä
- Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Näpäytä lippua, niin saat lisätietoa liputuspäivästä. Aleksis Kiven päivä Yhdistyneitten Kansakuntien päivä 6.11. ruotsalaisuuden päivä marraskuun toinen sunnuntai: isänpäivä 6.12. itsenäisyyspäivä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Lopeta ohjelma

6 Miksi lippu liehuu? Muita liputuspäiviä ovat:
- Tietoa suomalaisista liputuspäivistä Liputuspäivät kuukausittain Muita liputuspäiviä ovat: Päivä, jolloin Suomessa on vaalit: - kunnallisvaalit - Euroopan parlamentin edustajien vaalit - kansanäänestys koko maassa Päivä, jolloin presidentti aloittaa toimikautensa. Yksityishenkilön juhlapäivä. Suruliputus. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu muut Lopeta ohjelma

7 Tähän tulee liputuspäivän nimi
linkkisivulle aloitussivulle lopeta ohjelma näpäytä lippua

8 5.2. J.L. Runebergin päivä J.L. Runebergin päivä on Suomen kansallisrunoilijan syntymäpäivä. Johan Ludvig Runeberg oli kirjailija. Hän syntyi vuonna Hän kirjoitti ruotsin kielellä. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, jotka kertovat Suomen sodasta 1800-luvun alussa. Runeberg on kirjoittanut runon nimeltä ”Maamme”. Se on nykyisin sävellettynä Suomen kansallislaulu: ”Oi maamme suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen…” Runebergin päivää vietetään liputtamalla ja syömällä Runebergin torttuja. Hänen vaimonsa kerrotaan leiponeen niitä. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

9 28.2. Kalevalan päivä suomalaisen kulttuurin päivä
Kalevala on Suomen kansalliseepos. Eepos tarkoittaa runomuotoiseksi kirjoitettua kertomusta. Elias Lönnrotin kokosi Kalevalan. Lönnrot teki vuosina monia runonkeräysmatkoja. Hän keräsi noin runosäettä ja kokosi ne kirjoiksi Kalevala ja Kanteletar. Lisäksi hän keräsi suuren määrän satuja, arvoituksia ja sananlaskuja. Kalevala alkaa näin: ”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi…” Kalevalan alussa kuvataan, miten maailma on syntynyt. Kalevala kertoo myös Kalevalan ja Pohjolan kansojen keskinäisestä taistelusta. Kalevalan kansan päähenkilöitä ovat tietäjä ja runonlaulaja Väinämöinen, levoton seikkailija Lemminkäinen ja ahkera seppä Ilmarinen. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

10 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä
Minna Canth oli suomalainen kirjailija ( ). Hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän. Minna Canth on myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Hän oli merkittävä suomenkielinen näytelmä-kirjailija. Hän julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä lehtiartikkeleita ja puheita. Yli viisisataa hänen kirjoittamaansa kirjettä on säilynyt ja julkaistu. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

11 9.4. Mikael Agricolan päivä
Mikael Agricola ( ) oli Turun piispa. Hän kehitti pohjan suomen kirjakielelle sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Hänestä käytetään kunnianimeä "suomen kirjakielen isä". Agricolan ensimmäinen suomenkielinen kirja oli nimeltään ”abc-kirja” eli aapinen. Hän keksi suomen kieleen monia uusia sanoja kuten ”esimerkki” ja ”vihollinen”. Agricola käänsi suuren osan Raamattua suomeksi, jotta suomalaisetkin ymmärsivät, mitä kirkoissa puhuttiin. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

12 27.4. kansallinen veteraanipäivä
Veteraani tarkoittaa henkilöä, joka on ollut sotilaana sodassa. Veteraanista käytetään usein myös nimitystä sotaveteraani. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kunnissa järjestetään juhlatilaisuuksia, joissa veteraanijärjestöt ovat mukana. Varsinainen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään vuosittain jossain Suomen kaupungissa. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

13 1.5. vappu Vappu on keväällä vietettävä juhlapäivä. Sitä juhlivat erityisesti työläiset ja ylioppilaat. Vappua vietetään monissa maissa. Suomessa se on yleinen vapaapäivä. Vappu on nykyään myös karnevaalijuhla. Suomalaiseen vappuun liittyvät ilmapallot, vappunaamarit ja serpentiinit. Vappuna monilla suomalaisilla on tapana syödä nakkeja ja perunasalaattia sekä munkkeja ja tippaleipiä. Sima on perinteinen vappujuoma. Monet perheet menevät vappuna kevään ensimmäiselle eväsretkelle tai tivoliin. Vappua vietetään kahtena päivänä: 30. huhtikuuta on vapun aatto ja 1. toukokuuta varsinainen vapunpäivä. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

14 J.V. Snellmanin päivä Johan Vilhelm Snellman ( ) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Snellman eli aikana, jolloin Suomi kuului Venäjään. Suomi oli ollut vuoteen 1809 asti osa Ruotsin valtakuntaa. Vaikka suuri osa kansasta puhui suomea, niin viranomaisten kanssa käytettiin vain ruotsia tai venäjää. Snellman vaikutti paljon suomen kielen aseman paranemiseen. Myös Suomen oman rahan, Suomen markan käyttöönotto on osaksi J.V. Snellmanin ansiota. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

15 Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
Aamulla äiti voi saada aamiaista vuoteeseen. Lapset antavat äidilleen yleensä itse tehdyn kortin. Äidille annetaan lahjoja tai kukkia. Usein äitien-päiväkukkana on ruusu tai kimppu valkovuokkoja. Äitienpäivänä käydään onnittelemassa myös isoäitejä. Isoäitejä kutsutaan Suomessa usein nimellä mummi, mummo tai mamma. Jotkut perheet syövät äitienpäivänä ravintolassa. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa presidentti ojentaa kunniamerkkejä niille äideille, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä erityisen hyvin. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

16 Kaatuneiden muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
Kaatuneiden muistopäivää vietetään sodissa kuolleiden sotilaiden muistoksi. Kaatuneiden muistopäivänä järjestetään jossakin kaupungissa kansallinen pääjuhla. Monilla paikkakunnilla pidetään paikallisia muistotilaisuuksia ja jumalanpalveluksia sekä käydään sankarihaudoilla. Sankarihaudat ovat sodassa kuolleitten sotilaiden hautoja. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

17 4. 6. Puolustusvoimain lippujuhla
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä Puolustusvoimat eli Suomen armeija viettää juhlapäiväänsä järjestämällä jossakin kaupungissa valtakunnallisen paraatin. Paraati on juhlakulkue, jossa sotilaat marssivat. Puolustusvoimain lippujuhla järjestetään aina Mannerheimin syntymäpäivänä. Carl Gustav Emil Mannerheim ( ) toimi aikanaan Suomen armeijan ylipäällikkönä ja Suomen kuudentena presidenttinä. Mannerheim sai arvonimen Suomen Marsalkka. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

18 Juhannus Suomen lipun päivä
Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, jota vietetään kesäkuun loppupuolella, usein kesäkuun kolmantena viikonloppuna. Suomessa juhannus on myös Suomen lipun päivä ja virallinen liputuspäivä. Juhannus on keskikesän ja yöttömän yön juhla. Tämä tarkoittaa sitä, että yölläkin on valoisaa. Lippu on juhannuksena tangossa koko yön. Nykyisin juhannus on Suomessa tärkein kesäjuhla. Suomalaiset kokoontuvat silloin usein kesämökeille saunomaan ja syömään grilliruokia. Juhannuksena voidaan myös polttaa juhannuskokkoja. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

19 6.7. Eino Leinon päivä runon ja suven päivä
Eino Leino ( ) oli merkittävä suomalainen runoilija. Siksi 6. heinäkuuta vietetään myös runon ja suven päivää. Suvi tarkoittaa samaa kuin kesä. Eino Leino oli lehtimies, joka kirjoitti myös näytelmiä ja romaaneja. Eino Leinon rakastetuimpia runoja ovat mm. ”Nocturne” ja ”Hymyilevä Apollo”. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

20 Aleksis Kiven päivä Aleksis Kivi ( ) on Suomen kansalliskirjailija. Kivi kirjoitti paljon näytelmiä ja runoja. Hänen tunnetuin teoksensa on kuitenkin romaani ”Seitsemän veljestä”. Seitsemän veljestä on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu romaani. Se ei saanut vielä Aleksis Kiven aikana suurta arvostusta. Sen arvo ymmärrettiin vasta myöhemmin. Romaani tarkoittaa pitkää tarinaa, kokonaista kirjaa. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

21 24.10. Yhdistyneitten Kansakuntien päivä
Yhdistyneet Kansakunnat lyhennetään kirjaimilla YK. YK on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen. Sen tehtävänä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. YK haluaa turvata kaikille ihmisille myös ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisen elämän. YK:n jäseninä on 192 maata. UNICEF on YK:n alainen lastenrahasto, joka kerää ihmisiltä avustusrahoja ja toimittaa apua köyhien maiden lapsille. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

22 6.11. ruotsalaisuuden päivä
Joidenkin suomalaisten äidinkieli on ruotsi. Heitä kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Suomenruotsalaisia on noin Suurin osa heistä asuu Suomen etelä- ja länsirannikolla. Ahvenanmaalla puhutaan lähes pelkästään ruotsia. Ruotsalaisuuden päivä on tärkeä juhlapäivä suomenruotsalaisille. Se merkitsee heille oikeutta käyttää omaa kieltään kaksikielisessä Suomessa. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

23 Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
Isänpäivää vietetään monissa perheissä samalla tavalla kuin äitienpäivää toukokuussa. Isälle voidaan viedä aamukahvi vuoteeseen. Hänelle annetaan kortteja ja lahjoja. Isänpäivänä muistetaan ja käydään tervehtimässä myös isoisiä. Suomessa heitä kutsutaan usein nimellä ukki, vaari tai pappa. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

24 6.12. itsenäisyyspäivä Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta vuonna 1917.
Itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä. Itsenäisyyspäivä on tavallaan itsenäisen Suomen syntymäpäivä ja se on yleinen vapaapäivä. Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi kynttilää ikkunalaudoille kello 18. Presidentti järjestää presidentinlinnassa juhlat, jotka televisioidaan. Hyvin monet perheet katsovat itsenäisyyspäivänä televisiosta linnan juhlia ja hienosti pukeutuneita vieraita. Monissa kouluissa järjestetään itsenäisyysjuhlia itsenäisyyden kunniaksi. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

25 Päivä, jolloin Suomessa on vaalit
Vaalit ovat äänestyksiä, joissa valitaan henkilöitä. Suomessa liputetaan vaalipäivinä, kun kyseessä ovat valtiolliset vaalit jolloin valitaan Suomeen uusi eduskunta tai presidentti kunnallisvaalit, jolloin valitaan kunnanvaltuutetut Euroopan parlamentin edustajien vaalit neuvoa antava kansanäänestys koko maassa. Kansanäänestys tarkoittaa äänestystä, jossa suomalaisilta kysytään mielipidettä johonkin asiaan. Kansanäänestyksessä ei siis valita henkilöitä, kuten muissa vaaleissa. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

26 Päivä, jolloin presidentti aloittaa toimikautensa
Suomessa valitaan presidentti kuuden vuoden välein. Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna Myös vaalipäivänä liputetaan. Uusi presidentti aloittaa työnsä vaalien jälkeen 1. maaliskuuta. Silloin on liputuspäivä. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

27 Yksityiset liputuspäivät
Suomessa saa liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin. Liputtaa voidaan esimerkiksi perhejuhlan, syntymäpäivän tai ylioppilasjuhlan kunniaksi. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

28 Suruliputus Joskus lippu on puolitangossa. Silloin on kysymys suruliputuksesta. Yksityinen suruliputus kertoo, että talosta on kuollut asukas. Suruliputus aloitetaan heti, kun on saatu tieto kuolemantapauksesta. Joskus suruliputus tapahtuu vasta seuraavana päivänä. Myös kuolleen henkilön eli vainajan hautauspäivänä liputetaan. Joskus koko maassa suruliputetaan jonkun yhteisen surupäivän vuoksi. aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

29 Tähän tulee liputuspäivän nimi
aloitussivulle tehtäväsivulle lopeta ohjelma

30 Tehtäviä liputuspäivistä Tällä sivulla on joukko tehtäviä, joita voidaan tehdä aina, kun käsitellään jotain liputuspäivää. Pyydä opettajaasi valitsemaan sinulle sopivat tehtävät. Kirjoita liputuspäivästä seuraavia tietoja esim. vihkoosi: a) liputuspäivän nimi b) liputuspäivän päivämäärä ja viikonpäivä c) huomasitko, että koulun tai kotipihan lipputangossa liehui tänään (tai kyseisenä päivänä) lippu? d) omin sanoin, miksi päivä on suomalaisille niin tärkeä, että silloin liputetaan. e) miten tätä liputuspäivää vietetään tai juhlitaan? f) mitä itsellesi uusia sanoja löysit tekstistä? mitä sinulle uudet sanat tarkoittavat. Tutki etsi Internetistä lisää tietoa liputuspäivästä ja kirjoita siitä omin sanoin. i) laske montako lippua näit liehumassa liputuspäivänä. j) tee käsitekartta liputuspäivästä. Lisäohjeita käsitekartasta saat TÄSTÄ. aloitussivulle lopeta ohjelma edellinen sivu

31 Käsitekartta Tähän käsitekarttaan on kerätty itsenäisyyspäivään liittyviä asioita.
liputuspäivä itsenäisyysjulistus 6.12 itsenäisyys- päivä 1917 vapaapäivä kynttilät ikkunoilla presidentin itsenäisyysjuhlat ulkoilua TV takaisin Tarja Halonen

32 Lippu liehumaan! Kiitos, kun kävit.
Toivottavasti opit sivuston avulla jotain uutta. Nähdään taas!