Tietoturva internetissä
Yleistä tietoa tietoturvasta Tietoturva on tietojen, palveluiden, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista Tietoturvallisuuden uhkina pidetään mm. huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, tietokoneviruksia ja verkkoterrorismia. Tietoturvauhkia on luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, Tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen. Tietoturvallisuuden osina voivat olla: Saatavuus Luottamuksellisuus Eheys Näitä kolmea voi täydentää: Kiistämättömyys Tunnistus Todennus
Tietoturvan osa-alueet Tieturvan osa-alueisiin kuuluvat työasemien-, palvelinten- ja tietokoneverkon tieturva, sekä ympäristön- ja sovellusten turvallisuus Työasemien tieturva: Käyttäjien tunnistus ja käyttöoikeudet Palvelinten tietoturva: Varmuuskopiointi, levyjärjestelmien kahdennukset, auditiointi ja verkon käytön rajoitukset. Verkontietoturva: Palomuurit, NAT-palvelut, kytkimet, reititys, verkonhallinta ja vianselvitys. Tietoliikennettä suojataan VPN-ratkaisuilla. Oma lukunsa ovat langattomat verkot. Verkossa turvallisuutta voi testata online-palveluilla. Verkossa voi myös vakoilla tietoja. Tietoturvaa parantaa salakirjoitusmenetelmät. Niillä voidaan suojata tieto sellaiseen muotoon, ettei Siitä saa selvää ilman avainta tai salausmenetelmän tuntemista.
Tekninen tietoturva Tietoturva samaistetaan usein tietotekniikkaan ja ulkoisiin tieturvauhkiin. Ulkoiset tietoturvauhkat ovat: Tietokonevirukset Madot Tietomurrot Edellä mainitut tietoruvariskit nousivat 2000-luvun vaihteessa median huomion kohteeksi. Samaan aikaan markkinoille Ilmestyi useita uusia virustorjuntaohjelmistoja myyviä yrityksiä jotka tähtäsivät uuteen markkinarakoon. Aluksi ne kiinnittivät huomion käyttöjärjestelmissä olleisiin ohjelmointivirheisiin. Virustorjuntaohjelmien heikkoutena on se, että ne ovat aina askeleen jäljessä. Virusten tiedot syötetään torjuntaohjelmiin jälki- käteen sen jälkeen, kun virukset ovat jo levinneet. Erityisesti internetin kautta tapahtuvat automaattiset virustietojen ja ohjelmisto- jen päivitykset mahdollistavat uusien, entistä kehittyneempien haittaohjelmien tehokkaan leviämisen. Internetissä on miljoonia tietokoneita, jotka ovat avoinna luvattomalle käytölle ohjelmavirheiden ja haittaohjelmien jättämien takaporttien, myös käyttäjien tekemien virheiden takia. Syinä ovat yleensä heikot salasanat tai konfiguraatiovirheet. Nämä saastu- neet koneet toimivat apuna uusien haittaohjelmien levittämisessä.
Hallinnollinen tietoturva Hallinnollinen tietoturva sisältää menettelytavat muiden tietoturvan osa-alueiden ohjaamiseen. Hallinnollisen tietoturvan tavoit- teena on varmistaa, että kaikki eri osa-alueet ovat tarpeeksi hyvällä tasolla. Näkyvimpiä tuotoksia ovat henkilöstön organisointi, yleiset linjaukset sekä erilaiset dokumentit, kuten tietoturvapolitiikka.Yritysjohdon osallistuminen ja vastuualueiden jakaminen ovat tärkeitä tietoturvan hallinnan kannalta. Tieturvan johtamista pidetään erittäin laajana käsitteenä. Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse tehdä muuta kuin varmistaa, että yleiset toimintatavat ovat lainsäädännöllisesti oikein. Esimerkkinä voi itää henkilötietojen käsittelyä. Erilaisten suunnitelmien laatiminen auttaa selviämään esimerkiksi poikkeustilanteista. Tärkeintä on sisällyttää tietoturvalliset toimintatavat päivittäisiin prosesseihin.
Fyysinen tietoturva Yrityksen toimitilojen sekä niissä sijaitsevien laitteiden suojaamista kutsutaan yleisesti nimellä fyysinen turvallisuus. Tärkeitä tietoja sisältävän palvelimen eheyttä, luottamuksellisuutta ja saatavuutta ei voida varmistaa, mikäli se ei ole fyysisesti turvattu. Fyysinen uh- ka kuten tulipalo, saattaa tuhota tietokoneita tai varmuuskopioita. Myös inhimilliset uhat kuten varkaudet ja ilkivalta tulee ottaa huomioon. Kun työntekijöiden päivittäinen toimintaympäristö saadaan suojattua, voidaan karkeasti arvioida, millaisia fyysisiä suojakeinoja toimitilat vaativat. Mikäli liiketoiminta vaatii useiden palvelinten hallintaa, on myös fyysisen turvallisuuden oltava kunnossa. Turva- toimet voidaan kohdentaa pelkästään tiettyyn toimitilan alueeseen, mutta kokonaisvaltainen suojaaminen on suositeltavampaa. Esimerkiksi palvelinhuoneen turvan tasoon vaikuttaa myös ympäröivien alueiden turvallisuus.
TIETOTURVAUHKA Tietoturvauhalla tarkoitetaan uhkaa, joka vaarantaa tietoturvan jonkun tai useamman osa-alueen. Tyypillisimpiä tietoturvauhkia: Haittaohjelmat, virukset ja madot: Ohjelmia, ohjelman osia tai muita käskyjoukkoja, jotka tarkoituksellisesti aiheuttavat ei-toivottuja tapahtumia tietojärjestelmässä tai sen osassa. Tietomurrot ja varkaudet: Murtautuminen suojaamattomalle tai suojatulle tietokoneelle ja sen käyttäminen luvatta, sekä tiedostojen tai henkilökohtaisten tietojen varastaminen (esimerkiksi salasanoja tai luottokorttinumero) ja käyttäminen vääriin tarkoituksiin Huijaukset ja ketjukirjeet: Henkilötietojen käyttäminen huijausyrityksiin tai ketjukirjeissä. Tietosuojarikkomukset: Sähköpostiosoitteita ym. henkilötietoja kerätään esimerkiksi web-sivustoista tai keskusteluryhmistä, mutta usein on epäselvää, mihin ja miten tietoja käytetään ja luovutetaanko niitä edelleen. Tunkeutuminen ja hyökkäys: Tahallinen tietojärjestelmään heikkojen kohtien etsiminen ja pyrkimys joko vahingoittaa järjestelmää tai käyttää sitä oikeudettomasti.
LÄHTEET: http://fi.wikipedia.otg/wiki/tietoturva http://www.tietojesiturvaksi.fi/tietoturvasuunnitelma/hallinnollinen-tietoturva http://www.tietojesiturvaksi.fi/tietoturvasuunnitelma/fyysinen-tietoturva http://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-tietoturva/tietoturvariskit