Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet? Suurin osa ihmisestä on happea, vetyä ja hiiltä. Niiden suuri osuus selittyy siitä, että ihmisen kudoksista 70 prosenttia on vettä, joka koostuu hapesta ja vedystä. Hiili taas on keskeinen ainesosa kaikissa elollisten olioiden molekyyleissä.

Niiden lisäksi esiintyy oikeastaan vain typpeä, fosforia ja kalsiumia, joita tarvitaan proteiinien aminohappojen, luiden ja dna:n muodostumiseen. Toisaalta nekin alkuaineet, joita elimistössä on vain hyvin vähän, voivat olla tärkeitä tietyille elintoiminnoille. Tällaisia aineita ovat muun muassa rikki, kalium, natrium ja magnesium. 97,85 % elimistöstä koostuu näistä alkuaineista: 65 % happea: lähes kaikissa soluissa. 18 % hiiltä: lähes kaikissa soluissa. 10 % vetyä: lähes kaikissa soluissa. 3 % typpeä: proteiineissa ja dna:ssa. 1,5 % fosforia: dna:ssa ja luissa. 0,35 % kalsiumia: luissa ja veressä.

Yksinkertaiset sokerit Yhdistetyt sokerit Yhdistetyt sokerit eli disakkaridit koostuvat nimensä mukaisesti kahdesta yhteenliittyneestä yksinkertaisesta sokerista. Tavallinen sokeri on ruokosokeria ja kemistit tuntevat sen myös nimellä sakkaroosi. Sakkaroosi koostuu yhteenliittyneistä glukoosi- ja fruktoosimolekyyleistä. Myös laktoosi eli maitosokeri ja maltoosi eli mallassokeri ovat yhdistettyjä sokereita. Elimistö pilkkoo maitosokerin ohutsuolessa galaktoosiksi ja glukoosiksi laktaasientsyymeillä.

Rasvat Rasvat ovat ihmiselle tärkeä energianlähde. Rasva tekee ihmiselle hyvää. Se sisältää rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E ja K).

Kemia mahdollistaa biotalouden Suomi suuntaa kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön.

Suomi on edelläkävijä bioenergian tuottajana ja hyödyntäjänä Suomi on edelläkävijä bioenergian tuottajana ja hyödyntäjänä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on Suomessa lähes 35 prosenttia. EU:n Suomelle asettama tavoite on 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Puuenergian osuus uusiutuvista on noin 80 prosenttia. Myös jatkossa valtaosa uusiutuvan energian lisäyksestä tulee puubiomassoista. Puupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö lisääntyy nopeasti Suomessa. Pyrolyysiin perustuvan bioöljyn tuotanto ja selluprosessissa syntyvän mäntyöljyn jatkojalostus toisen sukupolven biodieseliksi on jo käynnissä. Myös muita puuhun perustuvia nestemäisiä polttoaineita jalostavia laitoksia on suunnitteilla. Metsästä peräisin olevia biomassoja hyödynnetään puutuotteiden ja paperin lisäksi mm. kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Esimerkkejä uusimmista tuotteista: paperiset ”kauko-ohjattavat” hintalaput, puukomposiitista valmistetut äänentoistolaitteet ja autojen osat, biohajoavat pakkausmateriaalit, nanosellusta tehdyt taipuvat näytöt ja älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruuan syömäkelpoisuutta.