Metsätalous ja vesiensuojelu 07.02.2017 Vaikuta valumaan Vesiensuojeluilta Kolmen Vyyhti –hanke Vetelin kunnantalo Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP –hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Projektipäällikkö Pauliina Louhi Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen www.metsa.fi/freshabit #freshabit #vesiperintö

Kaikkien aikojen suurin LIFE-hanke Uusi rahoitusmuoto FRESHABIT yksi kuudesta ensimmäisellä kierroksella hyväksytyistä hankkeista Nature-hanke Kokonaisbudjetti ~20 M€ + täydentävät EU LIFE ~12M€, oma 8M€ integroituja hankkeita n. 5 M€ (muu kuin LIFE –rahoitus) Kesto 1.1.2016 – 30.9.2022 (6v 9kk) MH koordinoi 30 edunsaajaa Yhteensä 8 hankealuetta

Kohdealueet Vaikutukset kohdistuvat Natura-alueisiin tai direktiivilajeihin (raakku) 4 järviin painottuvaa kohdetta 3 sisämaan jokireittikohdetta 5 rannikon jokireittikohdetta Yhteensä 12 kohdetta 8 alueella Kullakin alueella oma painotuksensa toimenpiteisiin Natura 2000 alueita 43 kpl n. 45 000 ha + 35 000 ha

Vesiensuojelun tavoitteet Metsätaloustoimenpiteet toteutetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistöille ja pienvesille Kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumisen minimoiminen Vesiluonnon vaaliminen, arvokkaat pienvedet ja pienvesien välittömät lähiympäristöt Metsätaloudessa kuormitusta aiheuttavat pääasiassa: Uudistamishakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset Kunnostusojitukset Metsien lannoitukset

Kunnostusojitukset Kunnostusojitus = aikaisemmin ojitetun alueen ojien kunnossapitoa puuston kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitämiseksi Kunnostusojitukseen voi saada KEMERA-tukea, kun aikaisemmasta ojituksesta on kulunut vähintään 20 vuotta Tuen saamisen edellytyksenä on, että vesiensuojelusta huolehditaan vähintään vesiensuojelusuositusten tasoisesti Vesiensuojelun tärkeimpänä tavoitteena kiintoaineksen huuhtoutumisen vähentäminen

Kunnostusojitus Vanha metsäoja ennen perkaamista Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Vasta kaivettu metsäoja, josta huuhtoutuu vähän kiintoaineista Vasta kaivettu metsäoja, josta huuhtoutuu runsaasti kiintoainesta

Kunnostusojitus Syöpyvät ojat tulee tunnistaa ennakkoon Eroosioon vaikuttavat vesimäärä, maanpinnan kaltevuus sekä maalaji Eroosiolle altteimpia ovat laskuojat, jotka sijaitsevat hienojakoisilla mailla Normaalisti kiintoainekuormitus palaa ennen ojitusta vallinneeseen tilanteeseen n. 10 vuoden kuluttua ojankaivamisesta Tietyissä tilanteissa eroosio voi jatkua voimakkaana huomattavasti pidempään 1. Kevät kaivamisen jälkeen 2. kevät 3. kevät Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen

Vesiensuojelurakenteet, Kiintoaineksen pysäyttäminen Hidastetaan virtausta, jotta virtauksen mukana kulkeutuva aines laskeutuu, eikä enää lähde liikkeelle Veteen sekoittuneen hienojakoisen aineksen sekä vierimällä ja pomppimalla pohjalla kulkeutuvan karkeamman kiintoaineksen pysäyttäminen Karkea kiintoaines Hienoaines Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Syöpyvien ojien perkaamatta jättäminen Kaivukatkoja ojiin Lietekuoppia Perkaamisen yhteydessä jokaisen ojan alkuun ja 100 metrin välein Laskeutusaltaita Kiintoaineksen pysäyttäminen ja varastointi altaaseen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapadot ja virtaamansäätö laskeutusaltaiden yhteydessä Varmistavat altaan toimivuuden ja lisäävät niiden tehokkuutta Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapato virtaamansäätönä ja putkipato tulvansäätönä laskeutusaltaan yhteydessä Kaaranka Lappajärvi Kuva: Jouko Hautamäki Kuva: Pentti Olli Kuva: Jouko Hautamäki Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapato ja settipato virtaamansäätönä laskeutusaltaiden yhteydessä Kuva: Pentti Olli Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapadot ja syöpyvien ojien kiveäminen Vähennetään syöpyvän ojan pituuskaltevuutta ja suojataan syöpyvä oja Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Pintavalutuskenttä on metsätalouden tehokkain vesiensuojelurakenne Vesi ohjataan suolle, jossa vesi suodattuu turpeen ja pintakasvillisuuden läpi Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Avovesikosteikot Kosteikkokasvillisuus ja kiintoaineksen laskeutuminen Riista- ja virkistysarvoja Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Keinoja vähentää huuhtoutumista Avovesikosteikot Tarvolan kosteikon pohjapato Lappajärvellä 2002 2005 Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Hakkuut ja maanmuokkaukset Vesistöjen ja pienvesien varteen muokkaamaton suojavyöhyke, jossa maanpintaa ei rikota eikä pensaskerrosta raivata Vähintään 5 metriä, mutta leveys vaihtelee suojavyöhykkeelle tulevan veden ja suojavyöhykkeen kaltevuuden mukaisesti Erityisesti kiinnitettävä huomiota vesien johtamiseen pois uudistamisalalta Mikäli maanmuokkaukseen liittyy ojien kaivamista, ojiin tulee jättää kaivukatkoja tehdä lietekuoppia Kuvassa vihreät viivat kuvaavat korkeusmallista laskettuja pintaveden virtaussuuntia ja punaisella on ympyröity kohdat, jossa riittävät vesistön suojavyöhykkeet ovat erityisen tärkeitä

Metsätalouden vesiensuojeluun ja pienvesiin liittyvät metsäluonnonhoitohankkeet Rahoitetaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain varoista ja tukea myönnetään: usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle Osallistuminen vapaaehtoista, eikä maanomistajille aiheudu kustannuksia Metsäkeskus sopii töiden toteuttamisesta maanomistajien kanssa, kilpailuttaa toteuttajan ja valvoo toteutuksen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Elinympäristöjen hoito ja kunnostus, Ojitusalueiden ennallistaminen Konetyönä Miestyönä Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Elinympäristöjen hoito ja kunnostus pienvedet Purojen kunnostus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Antti Leinonen Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Leinonen Kuva: Pentti Olli Kuva: Antti Leinonen

Elinympäristöjen hoito ja kunnostus pienvedet Purojen kunnostus Kuva: Jouko Hautamäki Kuvassa Jouko Hautamäki ja Simon Ollus Kuvaaja yksi talkoonaisista

Kiitoksia mielenkiinnostanne! Lisätietoja Freshabitista: Projektipäällikkö Antti Leinonen, Kajaani, 040 841 5790 antti.leinonen@metsakeskus.fi Vesiensuojelu Isojoki: Luonnonhoidon asiantuntija Jouko Hautamäki, Ähtäri 050 314 0480 jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Vesiensuojelu Ähtävänjoki: Luonnonhoidon asiantuntija Simon Ollus, Vaasa, 050 571 6750 simon.ollus@metsakeskus.fi