Metsäpurojen kunnostukset

Esitys aiheesta: "Metsäpurojen kunnostukset"— Esityksen transkriptio:

1 Metsäpurojen kunnostukset
Liisa Laitinen

2 Käsiteltävät aiheet Metsäpurot
Metsätalouden vesistö-haittojen ja vesistökuormituksen vähentäminen Metsäpurojen kunnostusmenetelmiä Perattu metsäpuro (Rukkipuro Suomussalmella) Matti Havumäki

3 Metsäpurot Lähiympäristöineen reheviä ja monimuotoisia elinympäristöjä
Metsätaloustoimenpiteet ovat muuttaneet purojen luonnontilaisuutta, vesitaloutta ja uoman muotoa Taimenpurot harvinaistuneet Metsäojista puroihin kulkeutunut hiekka ja muu hieno aines voi kertyä puron pohjaan paksuiksi kerroksiksi Latvapurojen vedenlaatu vaikuttaa alapuolisen vesistön tilaan

4 Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen
Metsätalous on laaja-alainen kuormittaja, sitä harjoitetaan lähes kaikkialla Suomessa → muodostaa suuren osan kuormituksesta Metsätalous kuormittaa vesistöjä pääasiassa metsäojitustoiminnan, metsälannoituksen ja avohakkuun vuoksi Ville Suorsa

5 Ojitettuja metsäalueita voidaan ennallistaa
Suomessa on metsäojituksen piirissä yli 5 milj. ha suota ja ojitettua kangasta Ojitustoiminnan huippu oli 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa Varsinaisesta uudisojituksesta on luovuttu

6 Vesistökuormituksen vähentäminen
Soiden kuivatus metsän kasvun parantamiseksi muuttaa alueen valuma-vesien määrää ja laatua Ravinteet siirtyvät helposti vesistöihin → perattujen ja oikaistujen metsäpurojen kunnostus Myllypuron perattua ja leveäksi syöpynyttä uomaa Lasse Järvenpää

7 Hiekoittunut puro Hannu Marttila Simo Tammela

8 Metsäpurojen kunnostusmenetelmiä
Kuollut puuaines tärkein purouoman monimuotoisuutta lisäävä tekijä Puita ja oksia voidaan lisätä uomaan myös tuomaan varjostusta Kivien lisääminen uomaan Koskimainen virtaus ja suojapaikkoja vesieliöille Puron lähiympäristön kunnostaminen Ojakatkokset, pintavalutus, lietekuopat ja –taskut estävät ja hidastavat valuma-alueelta tulevan kiintoaineen kulkeutumista Puiset pohjapadot, suisteet ja virranohjaimet Virtausnopeuden nostaminen, uoman puhdistuminen ja syvyysvaihteluiden luonti Kalojen lisääntymisalueiden parantaminen Kutusoraikkojen lisääminen uomaan Nousuesteiden poisto Metsäautoteiden tierummut, vanhat padot ja muut kynnykset voivat olla esteenä kalojen tai muiden vesieliöiden liikkumiselle Vanhan uoman ennallistaminen

9 Kaivukatkot Riittävän kaltevissa maaston kohdissa voidaan jättää ojiin kaivamattomia tai perkaamattomia kohtia, joissa veden virtausnopeus hidastuu → kaivukatkokset pidättävät kiinteitä hiukkasia Katkon pituus riippuu virtaamasta ja maalajista, mutta yleisenä ohjeena on pidetty 20 metrin vähimmäispituutta

10 Pintavalutus Pintavalutuksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kokoojaojia ei kaiveta vesistöön asti vaan niiden tuoman veden annetaan kulkea jonkin matkaa pitkin maan pintaa Pintavalutus vähentää rehevöitymistä aiheuttavien kasviravinteiden huuhtoutumista → ainoa tehokas keino pysäyttää ojituksissa vapautuva hienojakoinen mineraalimaa-aines Hyvin toimivalla pintavalutuskentällä saadaan talteen jopa % kiintoaineksesta

11 Pintavalutus Kentälle tuleva vesi tulisi saada jakautumaan mahdollisimman tasaisesti Tehokkaasti toimiva kenttä olisi mahdollisimman luonnontilainen paksuturpeinen rahkaturvesuo Ravinteiden sitoutumista tehostaa myös runsas kosteikkokasvillisuus

12 Pintavalutus Tehokkuutta voidaan lisätä johdattamalla vedet ennen pintavalutuskenttää laskeutusaltaan kautta Jos pintavalutus ei ole mahdollista esimerkiksi siksi, että maasto on hyvin tasaista, voidaan tehdä lietekuoppia ja laskeutusaltaita Kuvassa lietekuoppa Lasse Järvenpää

13 Hannu Marttila

14

15 V-aukollinen pohjapato
Parantaa uoman syvyysvaihtelua Kaivaa kuopan padon alapuolelle ja nostaa alivesikorkeutta yläpuolella lietekuoppa Hannu Marttila

16 Liisa Laitinen

17 Altakaivautujarakenne
Yksinkertainen Nopea rakentaa ja asentaa paikoilleen Kestää rasitusta Virtaus pakotetaan menemään rakenteen alta Hallitaan kiintoaineen liikkumista Luodaan syvyysvaihtelua → habitaatteja kaloille Kuvassa sarja altakaivautujia Hannu Marttila

18 Hannu Marttila

19 Suiste ja puolisuiste Käyttämällä suisteita saadaan luotua syvänneura uudelleen mataloituneelle puron kohdille Sidotaan kulkeutuvaa kiintoainetta suisteen alapuolelle → kiintoainekuorman hallinta Edistetään kasvillisuuden muodostumista → ylimääräisen kiintoaineen sitominen Sidottaessa kumpaankin penkkaan luodaan kestävä rakenne Hannu Marttila

20 Hannu Marttila

21 Hannu Marttila

22 Vanhojen uomanosien palauttaminen
Purosysteemien rakennetta ja elinympäristöjä voidaan metsäalueillakin monipuolistaa johtamalla vesi peratusta uomasta takaisin alkuperäiseen, usein mutkittelevaan uomaan Alkuperäinen uoma voidaan ottaa käyttöön patoamalla uoma ja ohjaamalla vedet vanhaan uomaan esimerkiksi suisteiden avulla Alkuperäisen uoman pitää olla maastossa löydettävissä, eivätkä korkeuserot peratun ja alkuperäisen uoman välillä saa olla liian suuria

23 Lasse Järvenpää

24 Vanhojen uomanosien palauttaminen
Suoraa uomaa on myös täytettävä ja suojattava niin, että ei tapahdu syövyttävää ohivirtausta tulvalla Jos alkuperäiseen uomaan on kertynyt liikaa materiaalia, kova pohja voidaan kaivaa esiin maakerrosten alta → vesi voidaan johtaa uomaan vain osittain

25