Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut

Esitys aiheesta: "Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut"— Esityksen transkriptio:

1 Elinympäristöjen hoito - Vesilinnut
Vesilintuelinympäristöt = vesiensuojelu + maisema + luonnon monimuotoisuus Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ Metsästäjäin Keskusjärjestö

2 Metsästäjät kosteikkoluonnon hoitajina
Metsästäjäkunnan toimesta kosteikkoja on perustettu ja kunnostettu 1970-luvun jälkeen noin 2000 (Metsästäjäin Keskusjärjestö: selvitys 1994, Metsästysseurakysely 2000 ja 2005) Perustettu lähes uutta kosteikkoa Kunnostettu lähes kosteikkoa. Näiden lisäksi vuosittain tehdään mittavissa määrin mittakaavaltaan vaatimattomampia vesilintujen elinympäristöjen parantamistoimenpiteitä (vesikasvien niitto, suojan lisääminen, pöntötys, pienpetopyynti) Metsästäjät tehneet kosteikoita jo kauan ennen kuin suojelu- ja muut tahot heräsivät aiheen ympärille Metsästäjäin Keskusjärjestö

3 Riistanhoito merkittävä motiivi maatalousympäristön luonnonhoidossa
Suomessa yli 300 000 metsästäjää noin 40 % omistaa maata Suomen pinta-alasta noin 28 % on metsästäjien omistamaa. Esimerkiksi yli 90 % maamme pinta-alasta on käytettävissä hirven metsästykseen Riistaelinympäristöjen kunnostus ja hoito sekä vesiensuojelu, maisemanhoito ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat saman asian ja toiminnan eri puolia. Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita ja luonnonhoitopeltoja Vesilinnuille Kosteikkoja Peltoriistalle, vesilinnuille, kaloille ja ravuille Luonnonmukaista peruskuivatusta Metsästäjät ja varsinkin metsästävät viljelijät ovat usein aktiivisimpia luonnonhoitajia maaseudun kylissä. Metsästäjäin Keskusjärjestö

4 Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle
Metsästäjien perustamat kosteikot on usein toteutettu patoamalla, mikä jäljittelee mainiosti majavan luomaa, luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä. Kunnostettujen ja perustettujen kosteikkojen allikoissa viihtyy vesilintujen lisäksi suuri joukko muita kosteikkolajeja kuten vesilisko, jättisukeltaja ja monet sudenkorennot. Kosteikoilla ja niiden lähiympäristössä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista. Rehevät kosteikot ovat arvokkaita vesilintujen poikueympäristöjä. Metsästäjäin Keskusjärjestö

5 Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet
50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää  hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa Metsästäjäin Keskusjärjestö

6 Perustettavan kosteikon rakenne
Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Luonnonhoito-pelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja toimivat pesäpaikkoina Kasvillisuus- mosaiikki Avoimet ja loivat rannat Metsästäjäin Keskusjärjestö

7 50 % kasvillisuus mosaiikkia
Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet Avoimet rannat 50 % kasvillisuus mosaiikkia 50 % avovettä Pitkä rantaviiva Keskisyvyys n. 50 cm Loivat rannat Metsästäjäin Keskusjärjestö

8 Kosteikon perustaminen
Uusi kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Kosteikko perustetaan edulliseen maastonkohtaan, kuten tulva-alttiille alueelle tai kosteaan notkoon Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöinä, varsinkin jos ne ovat laaja-alaisia (yli 0,5 ha) Patoamisella tavoitellaan n. puolen metrin keskisyvyyttä Kosteikon hyötyjä: Riistaelinympäristö Vesiensuojelu Maisema Rahoitus: Ei-tuotannollisten investointien tuki Metsäluonnon hoitohankkeet Yhdistyksille Leader –toimintaryhmien kautta Metsästäjäin Keskusjärjestö

9 Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Kosteikkohankkeen vaatimukset Kosteikkohankkeen valuma-alueesta on oltava peltoa vähintään 20 % Kosteikkohankkeen pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta (hankkeen pinta-ala sisältää kosteikon, tulva- ja reuna-alueet ja penkereet sekä uomien luonnontilaa parantavat toimenpiteet) Aiemmin perustetut tai luontaiset kosteikot voidaan lukea mukaan vähimmäispinta-alaan Kosteikon perustamisen jälkeen on tehtävä hoitosopimus Alue on oltava hakijan/hakijoiden hallinnassa, ei tarvitse olla sitoutunut ympäristötukeen ennen kosteikkotuen hakemista Yhdistysten vuokrattava alue riittävän pitkäksi ajaksi (esim. 8 tai 13 vuotta) Yhdistyksen hakemuksiin Leader toimintaryhmän lausunto (ELY-keskus hakee) Metsästäjäin Keskusjärjestö

10 Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Monivaikutteisten kosteikkojen rakentamiseen voidaan maksaa tukea toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella, ottaen huomioon tulonmenetykset ja alueelta saatava hyöty Tukitaso enintään euroa hehtaarilta Pienialaisille hankkeille (0,3 - 0,5 ha), tukitaso enintään euroa kohteelta Useamman maanomistajan maalle ulottuvassa hankekokonaisuudessa on tarkasti sovittava rahoituksen jakoperusteet Metsästäjäin Keskusjärjestö

11 Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen ”Jos perustettavat kosteikot muodostavat hankekokonaisuuden, edellä mainittua 20 % osuutta arvioidaan hankekokonaisuuden kannalta” Kosteikot on perustettava luontaisille paikoille ensisijaisesti patoamalla. Kosteikossa on oltava syvemmän veden alue, joka on tyhjennettävissä. ”Uomien luonnontilaa parantavat hankkeet voidaan toteuttaa siten, että palautetaan tulva-alueita, perustetaan useita pieniä kosteikoita tai rakennetaan pohjakynnyksiä.” Hankkeen valuma-alue punaisella, peltoa yli 20 % Kosteikko vaalean sinisellä rasterilla Kosteikon perustamiseen liittyvä uoman luonnontilan parantaminen tumman sinisellä Kosteikko ja/tai uoman luonnontilan parantamisen hankekokonaisuus ja jo olemassa olevat kosteikot vähintään 0,5 % valuma-alueesta Metsästäjäin Keskusjärjestö

12 Monimuotoisuuspelto riistalle
Perustettava viimeistään 30.6. Vähäinen lannoitus mahdollista Suosituksena kylvö sänkeen kotimaisin siemenin (1. vuonna ei suorakylvöä nurmen sänkeen) Kylvettävä vuosittain Seoksessa oltava vähintään kahta kasvia (myös 1-v.) Ei vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen These plans outline the governments’ management policy in the case of each game species. Here is a general outline of the selection of the objectives and respective actions: Comprehensive - sanoin (We must further specify, how to take the requirements of partridges into account Naturally, it must be done so that it does not interfere with the profitability of farming The plan advises to farmers to utilise the agri-anvironmental support by the goverment in the best possible way. Education and training on habitat prescriptions and agri-environmetal measures as well as on predator control will be be organised Finnish Game and Fisheries research institute is responsible of game censuses and new censuses for farmland game and partridge will be developed Also the mgmnt plan promotes the development of guidelines for...)

13 Monimuotoisuuspelto riistalle
Voidaan viljellä samoilla lohkoilla yksi tai useampi kasvukausi Niittäminen ei ole pakollista; pensaiden ja puiden kasvu on kuitenkin estettävä Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita Saa päättää kylvöä seuraavana keväänä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla These plans outline the governments’ management policy in the case of each game species. Here is a general outline of the selection of the objectives and respective actions: Comprehensive - sanoin (We must further specify, how to take the requirements of partridges into account Naturally, it must be done so that it does not interfere with the profitability of farming The plan advises to farmers to utilise the agri-anvironmental support by the goverment in the best possible way. Education and training on habitat prescriptions and agri-environmetal measures as well as on predator control will be be organised Finnish Game and Fisheries research institute is responsible of game censuses and new censuses for farmland game and partridge will be developed Also the mgmnt plan promotes the development of guidelines for...)

14 Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi
Kiitos! Metsästäjäin Keskusjärjestö