VIREYSTILA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Unen määrä ja laatu Tuomas Saarela 3D.
Advertisements

UNI ja PARKINSONIN TAUTI
II Terveyden voimavaroja
Uni ja vuorotyö Samira,Krista ja Sumaya
Voimavaroja arkeen, vuorokausirytmi osana hyvinvointia
Mihin aivot tarvitsevat unta?
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
LYHYESTI UNESTA ILARI SAUROJA Yleislääkäri Vastaava lääkäri
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
Univaikeudet.
Terveystieto 7.
NYKYKÄSITYKSIÄ AHDISTUNEISUUDESTA
Lukion vanhempainilta
TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA
VIREYS JA UNI.
LUKIOLAISTEN NUKKIMISTOTTUMUKSET MUUTTUNEET 2000-LUVULLA HUONOMPAAN SUUNTAAN
UNITUTKIMUS ”PIMEYTTÄ VALOISUUTEEN”
Uni ja terveys Aktiivisesti ammattiin - terveystieto Asta Heino
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
Allergia ja astma + muut hengityselinsai- raudet
Masennus eli Depressio.
Sydän- ja verisuonitaudit
UNIHÄIRIÖISTÄ Veikko Karskela Riittääkö uni? Kolmannes suomalaisista kokee nukkuvansa riittämättömästi. Yöuni on lyhentynyt puolitoista tuntia.
PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Masennus; masentunut mieliala  depressio (väh. 2 vko) ”Kansantauti” - joka 5. sairastuu Naisilla yleisempää Tällä hetkellä kärsii oireista Keskeinen.
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Hurtig TE1 Uni ja lepo. Tehtävä Tee vihkoosi mind-map aiheesta: Unen terveysvaikutukset.
Pysy hyvässä työvireessä TOUKOKUU. ISTOCK Jätteenkuljettajat tuntevat väsymystä työpäivän aikana Näin jäteautonkuljettajat vastasivat kyselyssä ”Improving.
UNIHÄIRIÖT. Yleistä Kun uneen liittyvät vaikeudet kestävät viikkoja tai kuukausia, voidaan puhua unihäiriöistä Syynä voi olla esim. huolet, ahdistus ja.
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Näkökulmia muistiin Muisti on PROSESSI > tallettaminen, säilyttäminen, palauttaminen Muisti on VARASTO > tiedot, taidot, kokemukset SENSORINEN MUISTI >
11. UNI JA LEPO Terveystieto 7.
Stressi ja sen hallinta. Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? Voiko stressiä hallita? Miten?
Uni –lääkkeistä parhain Hurtig LEVON VIIKKORAPORTTI Oliko unen määrä sopiva koko viikon? Olitko jossain vaiheessa viikkoa väsynyt? Voisitko.
Navigaattori Kunpa uni tulisi. Navigaattori 3 Unettomuus Aivojen ”unikeskus” ei pysty voittamaan ”valvekeskuksen” liian suurta aktiivisuutta.
Kroppasuhde, mielihyvä ja riippuvuus Kirjan sivut
1. Tietoinen tiedonkäsittely
63. Mielenterveyden häiriöt
IHMISEN TOIMINTA - Tavoitteellista - Tiedostettua ja tiedostamatonta
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
Mielenterveyden häiriöt
Nimi:tuomas Luokka: 7b Päivämäärä:
TE1 Uni ja lepo Hurtig
Psykologian perustiedot 1
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka
Masennus masentunut mieliala depressio (väh. 2 vko) ”Kansantauti” - joka 5. sairastuu Naisilla yleisempää Tällä hetkellä
Uni, lepo ja rentoutuminen
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
UNI JA LEPO.
Unissakävely.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
10 Stressi uhkaa psyykkistä hyvinvointia
Unettomuus Inka ja Milga.
6 TIETOISUUDEN MUUNTUVAT TILAT
Nukkuminen.
Rentoutumisen tavoitteet
PSYYKKINEN HYVINVOINTI
Skeema Tunteet ilmenevät monin tavoin Ydinsisältö MUOKATTU
Opintopsykologi Katja Hietanen
Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa.
Opintopsykologi Katja Hietanen
Opintopsykologi Katja Hietanen
Uni ja lepo Unenpuute Uni ja työelämä.
NARKOLEPSIA Mitä Narkolepsia on? Oireet ja vaikutukset Diagnosointi
Esityksen transkriptio:

VIREYSTILA

= elimistön fyysinen aktivaatiotaso Helppo tunnistaa itse (ääripäät syvä uni ja syvä kiihtymys esim. raivo) Ulkoisia mittareita mm. ihon sähkönjohtavuus, EEG, silmänliikkeet Ulkoiset ja sisäiset tekijät säätelevät Ulkoisia mm. melu, valo, ärsykkeiden määrä ja laatu… Sisäisiä mm. aivojen toiminta ja vuorokausirytmi (biologinen kello)

Häiriöitä: viivästynyt nukahtaminen: iltavirkku, hoitona rytminsiirto Varhainen nukahtaminen (iltatorkku, hoitona kirkasvalohoito) Jet lag: ristiriita määränpään kellon ja biologisen rytmin välillä

Miten aivot säätelevät? Ulkoiset ärsykkeet vaikuttavat, vaikka säätely aivojen sisäistä, aina aktiivista toimintaa Esim. valon määrä vaikuttaa melatoniinin erittymiseen hypotalamus: -erittää hypokretiinia, jota tarvitaan unta ja valvetilaa säätelevissä aivojen osissa Säätelee aineenvaihduntaa (mm. nälän ja janon tunteet) Aivoverkosto = RAS - verkkomaiden tumakkeiden muodostelma, joka ulottuu ydinjatkoksesta väliaivoihin - säätelee vireystilaa, luo unitilan - RAS:iin vaikuttavat hormonit, ulkoiset ärsykkeet, kognitiiviset toiminnat ja itsesäätely - luo tilanteeseen sopivan, parhaan vireystilan Aivorunko: käynnistää REM-unen, vireystilaa sääteleviä tumakkeita Suprakiasmaattinen tumake reagoi päivänvaloon

UNI

unen tarve yksilöllistä unen tarve yksilöllistä. Useimmille riittää 6-8 tuntia, mutta jotkut pärjäävät 4/5 tunnilla ja toiset tarvitsevat 10/11 tuntia joka yö elämäntilanne, sairaudet yms. vaikuttavat unen määrään ja laatuun! Univaiheet - 5 vaihetta, toistuvat 4-5 kertaa yön aikana - mitataan EEG:lla, uudempia menetelmiä esim. MEG, optinen kuvantaminen jne. REM-uni: nopeat, horisontaaliset silmien liikkeet ei lihasjännitystä verenpaine nousee pulssi kiihtyy hengitys kiihtyy aivojen aktiivinen toiminta: muistiin painaminen paljon unia, herätettäessä yleensä muistaa NREM-uni: 4 vaihetta (1 ja 2 –pinnallinen; 3 ja 4 –syvä uni) silmien liikkeet loppuvat lihasjännitys alenee

Miksi nukumme? Aivojen energia- eli glykogeenivarastojen täydentäminen Aivoihin valvetilassa kertyneiden kuona-aineiden poistaminen toipuminen päivän rasituksista keskittymiskyky, muisti oppiminen (vastasyntyneet ja aikuiset eri tavalla) evoluutiopsykologia: energian säästäminen Pitkäaikainen unen puute johtaa mm. hallusinaatioihin, vapinaan ja keskittymiskyvyn puutokseen. Eläimillä unettomuus on johtanut jopa kuolemaan. Eläimillä unettomuus saa ruumiin toimimaan kiivaammin, sitten immuuni-järjestelmä pettää ja aivot lakkaavat toimimasta Eläimillä myös liika nukkuminen heikentänyt terveyttä

Miksi näemme unia? Freud: tiedostamattomien muistojen, tunteiden yms. esiintulo symbolisessa muodossa Ongelmien työstäminen, kokemusten jäsentäminen Aivorunko lähettää sattumanvaraisesti viestejä Revonsuo: varhain evoluutiossa kehittynyt uhkasimulaattori (painajaiset): mielikuvaharjoittelua

UNETTOMUUDEN SYITÄ • huono unihygienia • häiritsevät ympäristötekijät • unilääkkeet tai niiden lopetus • piristävät aineet tai lääkeaineet • alkoholi • psyykkinen häiriö • ahdistuneisuus, depressio, stressi • fyysiset sairaudet • COPD (=keuhkoahtaumatauti), astma, sydämen vajaatoiminta, refluksi, artroosi, dementia, aivohalvaus, Parkinsonin tauti,matala verenpaine

UNIHÄIRIÖT lisääntyneet uniapnea = hengityskatkokset unen aikana  herätessä väsynyt narkolepsia: ihminen nukahtelee valveaikana väkisin unissakävely, levottomat jalat jne. vaikeus päästä uneen eli iltayön unettomuu katkonainen uni eli unen yhtäjaksoisuuden häiriö liian varhainen herääminen eli aamuyön unettomuus herääminen väsyneenä eli virkistämätön uni unissakävely, vuoteenkastelu, painajaiset, toistuva heräily, levottomat jalat jne. Unettomuus = subjektiivinen oire eli uni laadultaan tai kestoltaan epätyydyttävä, päiväväsymys ja mielialavaihtelut