Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006
Advertisements

Aineen yhtymistä happeen
Lämpöistä oppia ja energiaa
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Paine Mistä aiheutuu ilmanpaine?
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Korroosiomaalauksen perusteet
Olomuodosta toiseen.
6. Energia ja olomuodot.
Kertaus.
Palaminen Esimerkki tehtävä Nimi……. Luokka…...
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Heterogeeninen tasapaino
Puhtaat aineet ja seokset
Sulamisen ja jähmettymisen tarkastelu faasipiirroksia hyödyntäen
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta
Homogeeninen kemiallinen tasapaino
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
Metalliseoksia.
Aineen rakenne.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
14. Aine laajenee lämmetessään
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Höyrystyminen ja tiivistyminen
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
Fysiikan ja kemian sanaston luomiseen ja käsitteiden selventämiseen tähtäävä harjoitus. VUOSILUOKILLE 7-9 OTSO JARVA, SAARNILAAKSON KOULU AVAINSANAT Euroopan.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
LP 1 Liimat. Kertamuoviliimat Urealiima Melamiiniliima Fenoliliima Resorsinoliliima Polyuretaaniliima Isosyanaattiliima Kestomuoviliimat PVAC – liima.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Ilma.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
8 Lämpölaajeneminen.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
Olomuodosta toiseen.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Vesi Yleistä Astel-sivusto Aiheita: veden ominaisuudet, vesi liuottimena, veden puhdistaminen, luonnonvesien tutkiminen Vesijalanjälki -testi Vesikoulu.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kemikaaleja kaikkialla
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
Jatkojalostaihioiden valaminen / seostaminen, karkaisu, päästäminen
Jatkojalostaihioiden valaminen / seostaminen, karkaisu, päästäminen
Määritä steariinihapon sulamispiste
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Kiteiset ja amorfiset aineet
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Tiivistelmä 4. Aineosien erottaminen
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Esityksen transkriptio:

Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos Kaikki aineet ovat joko puhtaita aineita tai seoksia. Puhtaalla aineella on kemiallinen nimi sekä aineelle ominainen sulamis- ja kiehumispiste. Aineen kolme olomuotoa ovat kiinteä aine, neste ja kaasu. Seokset ovat joko tasakoosteisia eli homogeenisia tai sekakoosteisia eli heterogeenisiä. Liuokset ja metalliseokset ovat homogeenisia seoksia. Heterogeenisiä seoksia ovat mm. liete, savu, sumu ja emulsio. Vesi on tärkein ja tavallisin liuotin. Kylläinen liuos sisältää suurimman mahdollisen määrän liukenevaa ainetta.

Puhtaan aineen ja seoksen ominaisuuksia Aine on joko puhdas aine tai seos. Puhdas aine - sisältää vain yhtä kemiallista ainetta - tarkka sulamis- ja kiehumispiste - kemiallinen nimi Seos - sisältää kahta tai useampaa kemiallista ainetta - ei tarkkaa sulamis- eikä kiehumispistettä - ei kemiallista nimeä

Homogeeninen ja heterogeeninen seos Seos on joko homogeeninen seos tai heterogeeninen seos. Homogeeninen seos - sekoittuneen aineen aineosaset eivät havaittavissa - seos joka kohdassa samanlaista Heterogeeninen seos - sekoittuneen aineen aineosaset havaittavissa - seos eri kohdissa vähän erilaista

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineilla on kolme olomuotoa: kiinteä aine, neste ja kaasu. Olomuodon muutokset: Sulaminen - kiinteä aine muuttuu nesteeksi Jähmettyminen - neste muuttuu kiinteäksi aineeksi Höyrystyminen - neste muuttuu kaasuksi Tiivistyminen - kaasu muuttuu nesteeksi Lämpötila, jossa kiinteä aine sulaa, on aineen sulamispiste. Lämpötila, jossa neste kiehuu, on aineen kiehumispiste. Puhtailla aineilla on niille ominaiset sulamis- ja kiehumispisteet.

Kiinteiden aineiden liukoisuus veteen Vesi on hyvä liuotin, johon voidaan liuottaa monia kiinteitä aineita, nesteitä ja kaasuja. Kiinteiden aineiden liukoisuus veteen yleensä kasvaa lämpötilan kohotessa, mutta kaasujen liukoisuus vähenee. Kaliumnitraatin liukoisuus veteen riippuu voimakkaasti lämpötilasta, mutta natriumkloridin liukoisuus ei juurikaan. Kun ainetta ei enää saada liukenemaan samassa lämpötilassa, liuos on kylläinen.