Recovery - toipumisorientaatio

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Voimaantuminen ihmisten kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa korostuu oma sisäinen vahvistuminen ja se, että ihminen.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Hoitajan ja muistisairaan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Avoin keskustelutilaisuus syömishäiriöiden hoidosta ja kuntoutuksesta
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Ikali Karvinen, TtT, sh AMK Diakonia-ammattikorkeakoulu
Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto.
Mielenterveyshäiriöiden hoito
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
Mielenterveys s. 110 –
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
Ryhmätoiminnasta voimaa kuntoutumisen polun eri vaiheisiin
Ops seminaari Askola.
Recovery – toipumisorientaatio, kuntoutuksen uusi suunta
MIEPÄ-projekti mielenterveys- ja päihdekuntoutujille – Asiakkaiden ja yhteistyötahojen näkemyksiä projektista.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
Potilasohjaus- ja neuvonta hoitotyössä  Onko elintapojen muutos mahdollista?  Mitä vaatii onnistuakseen? -hoitajalta? -potilaalta/asiakkaalta.
Organisaatioiden muutosvalmius nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Organisaatioiden muutosvalmius nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Arna.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Kaija Ray: Siirtymät sujuviksi Antti Maunu: Yhteisöjen aika Kommenttipuheenvuoro Petteri Ora Petteri Ora1.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
Diaesitys työterveyshuollon esimiesten vertaisfoorumipilottiin Toisesta diasta alkaa esitys vertaistuesta. Voit lisätä tähän alkuun omaa tekstiäsi.
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
On hyvä oppia tuntemaan itseään Hurtig
 Tehtävä 2.7. pareittain, sivu 76  Kriisi on ongelma tai vaikeus ihmisen elämässä, joka voimakkuutensa vuoksi tekee ihmisen väliaikaisesti kykenemättömäksi.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Vapaaehtoinen, vertainen ja kokemusasiantuntija – päihdetoipujan monet roolit Jyväskylä Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto.
Lapsen ja nuoren tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen kuntouttavilla elementeillä Petra Suonio 2012.
Sisäinen voimantunne Päämäärä- uskomukset Kyky- uskomukset Emootiot Konteksti- uskomukset Sisäinen voimantunne Työtyytyväisyys Sitoutuminen työhön.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Mielenterveyden häiriöt
Terveyden määritelmät
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Mielenterveyden häiriö
TET =Työelämään tutustuminen
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Mielenterveys PS5 LAJM.
Ryhmäkuntoutus ammattilais-vertaisyhteistyönä
Mielenterveys on psyykkisen, älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä,
3 Minuudessa on kaksi puolta
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Tavoitteen asettamisesta tasavertaiseen kohtaamiseen
Työpäivän kokeminen kuraa vai kivaa?
Näkökulmia vastaamiseen
TET =Työelämään tutustuminen
Hiljainen tieto Kala ei tiedä että se ui ,ennen kuin se joutuu vedestä pois Rutiininomaista, ohjaa kaikkea toimintaa Periaatteessa kaikki tieto ja osaaminen.
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy
Läheisen ohjaus terapiatyössä
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Toipumisorientoitunut hoitojärjestelmä
Yhteinen keittiö Osallisuuden arviointi
OTE maakunnassa – Polut kuntoon
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Kuntoutuksesta ja työttömyydestä
ON PAREMPI NIMI KUIN ASIAKASOSALLISUUS
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
MIELI pt (personal trainer)
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
IKINÄ- kaatumisten ehkäisyn verkostoiltapäivä
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Esityksen transkriptio:

Recovery - toipumisorientaatio Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 25.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Toipumisorientaatio on ajattelun ja toiminnan viitekehys, missä painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys.

Esityksen nimi / Tekijä 25.10.2017 25.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä ________ ____ _____

Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling Tavoitteena asiakkaan osallisuus Hierarkinen professionalismi Tiimikeskeisyys Omaiset mukaan Verkostot mukaan Asiakas-/potilas mukaan 31.8.2016 Toipumisorientaatio -seminaari, Tampere / Esa Nordling

Esityksen nimi / Tekijä Mielenterveyskuntoutujien elämään on usein liittynyt kokemuksia epäonnistumisista ja menetetyistä mahdollisuuksista, mitkä ovat voineet muokata mielikuvia omista vaikuttamismahdollisuuksista ja pärjäämisestä kielteisiksi Opittu avuttomuus Vieraantuneisuus Pessimistinen näkemys tulevaisuudesta Motivaatio-ongelmat 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Ulkopuolisuuden tunne, opittu avuttomuus ja motivaatio-ongelmat ovat usein seurausta hoidon ja kuntoutuksen objektisoivista valtasuhteista, jotka on naamioitu… vastuukysymyksiin: ”kuka vastaa, jos kuntoutujalle tapahtuu jotain ikävää” kuntoutujan suojeluun: ”estämme häntä tekemästä tyhmyyksiä” kuntoutujan edun ajamiseen: ”tiedämme, mikä hänelle on parasta” 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Teesejä motivaation vahvistumiseksi Motivointi ei yleensä johda motivoitumiseen Motivoituminen alkaa kuntoutujan omista tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista Onnistumiskokemukset lisäävät halua oppia lisää Uteliaisuus on hyvä motivoitumisen käynnistäjä Toimintaympäristöllä on joskus suuri vaikutus motivoitumisprosessin käynnistymiseen 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Miksi toipumisorientaatio kiinnostaa? Mielenterveystyön kehittäminen on ollut systemaattista ja laaja-alaista 2000-luvulla - siirtyminen pirstaleisesta hanketyöstä pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen: Kärkihankkeet (Pohjanmaa-hanke, Lapin hanke, Sateenvarjo-projekti), Kaste-ohjelma (Mielen avain, Välittäjä, Tervein mielin Pohjois-Suomessa, Länsi-hanke, Arjen mieli) - Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2009-2015)  mielenterveys- ja päihdetyön integraatio, matala kynnys, yhden luukun periaate, kokemusasiantuntijuus, vertaistuki jne. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esimerkki hankeviidakosta Vuosina 2000-2009 syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita Helsingissä Lapset ja nuoret: yksilö 39, perhe 12, lähiyhteisöt 15, asuinalueet 7  yhteensä 73 Työikäiset: yksilö 22, perhe 6, lähiyhteisöt 7, asuinalueet 4  yhteensä 39 Vanhukset: yksilö 7, perhe 2, lähiyhteisöt 4, asuinalueet 3  yhteensä 16 Erityisryhmät: yksilö15, perhe 2, lähiyhteisöt 3, asuinalueet 7  yhteensä 27 Kaikki yhteensä: 155 Lähde: Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmän raportti 2009

Esityksen nimi / Tekijä 2. Stigman heikkeneminen julkisuuden henkilöiden tarinat aikakauslehtien artikkelit mielenterveyteen liittyvien asioiden käsittely kulttuurin keinoin Ovat arkipäiväistäneet mielenterveyteen liittyviä asioita ja lisänneet tietopohjaa 3. Käypä hoito –suositukset Depressio (2016), Epävakaa persoonallisuus (2015), Kaksisuuntainen mielialahäiriö (2013), Skitsofrenia (2015), Syömishäiriöt (2014), Traumaperäinen stressihäiriö (2014) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä 4. Lisääntynyt hyväksyntä sille, että mielenterveys on 2-dimensionaalinen käsite, jossa häiriö- ja voimavaraulottuvuudet voivat olla toisistaan riippumattomia 5. Vakavista psyykkisistä sairauksista kärsiviä ihmisiä ei hoidon ja kuntoutuksen keinoin pystytä auttamaan niin, että hoitoennuste olisi merkittävästi parantunut 6. Potilas- ja omaisjärjestöt ovat saaneet paremmin ääntään kuuluviin ja niillä on enemmän vaikutusvaltaa 7. Terapeuttisen yhteisön arvoja ja periaatteita on pyritty toteuttamaan 1970-luvulta asti erityisesti kolmannen sektorin toiminnassa (sosiaalipsykiatriset toimijat ja klubitalot) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

MITÄ TOIPUMISORIENTAATIOLLA TARKOITETAAN? 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaatiosta on tullut avainkäsite mielenterveyspalveluiden järjestämisestä useissa maissa: Uusi-Seelanti (Mental Health Commission 1998) USA (Department of Health and Human Service 2003) Australia (Australian Health Ministers 2003) Irlanti (Mental Health Commission 2005) Skotlanti (Scottish Executive 2006) Englanti (Royal College of Psychiatrists 2008) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Toipumisorientaatio – kokonaisvaltaisen kuntoutuksen perusta (Pilgrim & McCranie 2013) Personal journey, which emphasizes the role of the individual’s meaningful life. Therapeutic optimism demands a shift from medical paternalism to a genuine partnership model of service delivery

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaatio lähtee rakenteiden ja sisällön kritiikistä Onken el al. 2002: Virallinen järjestelmä estää usein toipumisprosessin etenemistä: byrokraattiset rajat ja ohjeet, vääränlaiset käytännöt, palveluiden huono laatu, palveluihin pääsyn vaikeudet Hoidon fokusoituminen bio-psykiatriseen orientaatioon, joka voi jättää huomiotta inhimillisyyden sekä ihmisen psykologiset, sosiaaliset ja henkisyyden tarpeet sekä arkielämässä vaadittavan tuen 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Tärkeä käsitteellinen ero Toipumisorientaatio ei tarkoita samaa kuin toipuminen (parantuminen) kliinisenä käsitteenä Ammattihenkilöstö toimii toipumisorientaation mukaisesti palvelu- ja vuorovaikutusprosesseissa silloin, kun se tukee ja edistää kuntoutujan toiveikkuutta, elämän tarkoituksellisuuden kokemusta ja elämän mielekkyyttä 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Recovery -määritelmiä Vaikeista mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista toipuminen on muutosprosessi, jossa henkilön terveys ja hyvinvointi kohentuvat, henkilö ohjaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti ja pyrkii löytämään piileviä resurssejaan ja käyttämään niitä mahdollisimman täysimääräisinä (Pandya & Myrick 2013) Toipuminen on syvästi henkilökohtainen ja ainutlaatuinen asenteiden, arvojen, tunteiden, päämäärien, taitojen ja roolien muutosprosessi. Se on tapa elää tyydytystä tuovaa ja toivorikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta (Slade, Amering & Oades 2008) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisprosessille on luonteenomaista henkilön vahvuuksien ja voimavarojen, tyydytystä tuovien ja mielekkäiden sosiaalisten roolien etsiminen sekä virallisten ja epävirallisten sosiaalisten tukijärjestelmien mobilisointi (Thorton & Lucas 2011)  Palveluntuottajien ja avainhenkilöiden on mietittävä uudelleen sitä roolia, mikä heillä on palvelujen käyttäjien toipumisen tukijoina ja minkälaisia välttämättömiä taitoja ja osaamista se heiltä edellyttää (Vanderplasschen et al 2013) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaation viisi asiakokonaisuutta (Leamy ym. 2011) CHIME: connectedness, hope and optimism about the future, identity, meaning in life, and empowerment Liittyminen: subjektiivinen tunne kuulumisesta yhteisöön, merkityksellisten ihmissuhteiden olemassaolo, tuen saanti muilta, vertaisuuden kokemus 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toivo ja optimismi: usko toipumisen mahdollisuuteen, positiivinen ajattelu tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksista, motivaatio muutoksiin keskeisten verkostojen tuen avulla Identiteetti: myönteisen minäkuvan rakentuminen ja stigman voittaminen Elämän tarkoitus: merkityksellisten elämän laatua lisäävien sosiaalisten roolien ja päämäärien löytäminen Voimaantuminen: henkilökohtaisen vastuun ja kontrollin vahvistuminen elämän eri osa-alueilla 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Petrosin ym. (2015) tutkimuksessa edellisten lisäksi toipumisprosessin kannalta merkittäviksi asioiksi osoittautuivat vastavuoroisuus ja muiden tukeminen  Kokemus hyödyksi olemista, vuorovaikutustaitojen parantuminen, henkilökohtaisten oppimiskokemusten ja sosiaalisen hyväksynnän saaminen 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toivon ulottuvuudet (Lehtimäki 2005) Afffektiivinen ulottuvuus erilaiset tunnekokemukset, kuten luottamus, rauha, varmuus ja turvallisuus 2. Toiminnallinen ulottuvuus luova ja aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Kontekstuaalinen ulottuvuus elämäntilanteet ja – olosuhteet, jotka vaikuttavat ihmisen toivoon 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä 4. Ajallinen ulottuvuus sisältää henkilön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden ajallisen kokemuksen suhteessa toivoon 5. Suhdeulottuvuus - vuorovaikutussuhteet: suhde voi olla omaan itseen ja omaan elämään, toiseen ihmiseen, ideologiaan tai korkeampaan voimaan 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Lehtinen (2011): Auttamistyössä tulisi entistä paremmin ja tarkemmin havaita ne pienet asiat ja orastavat toivon siemenet, joilla on merkitystä ihmiselle ja joiden kautta voidaan luoda toivoa Toivo ei paranna sairautta, mutta se voi antaa ihmiselle arvokkaita voimavaroja vaikeassa elämäntilanteessa ja auttaa löytämään positiivisia asioita ja mahdollisuuksia omasta elämästä Kuohula (2008): Keskeistä hoitotyössä on toivon ylläpitäminen, sillä toivo antaa potilaalle mahdollisuuden elää rikasta elämää sairaudestaan huolimatta. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Toipumisessa tärkeää Toivo Omien asioiden hoitaminen Itsehallinnan tunne (tunne siitä, että ohjakset ovat omissa käsissä) Aktiivinen osallistuminen Osallisuuden kokeminen Optimistinen suhtautuminen Mahdollisuus saada ja antaa tukea ja apua Tarkoitus ja tavoitteet selkeitä Tukiverkosto, tukea antava ihmissuhde

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaatiota täydentää palveluohjauksellinen työote Palveluohjaus on asiakaslähtöinen työtapa, jonka tarkoituksena on saada määriteltyä asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niiden kanssa parhaiten yhteensopivat palvelut, sekä koordinoida asiakkaan kulkua palveluissa. Käytännössä… Aktiivinen työote kun palvelujen tarve havaitaan Oikea apu, oikeaan aikaan, oikeasta paikasta Yhdessä suunniteltu palvelukokonaisuus  Seuranta ja valvonta: asiakas saa niitä palveluita, joihin hänellä on oikeus. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Asumis- ja elinympäristöllä on merkitystä voimavarojen aktivoitumisen kannalta Ympäristö, jossa ihmiset elävät, ohjaa tekemään asioita, jotka ovat yhdenmukaisia ympäristön odotusten kanssa  Sairaalaympäristö vahvistaa potilaan roolia. Eläminen ympäristössä, jossa päihteiden käyttö on yleistä, normalisoi päihteiden käytön arkipäivään kuuluvaksi. Asuminen alueella, jossa elää paljon syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä, vahvistaa syrjäytymisen prosesseja myös yksilötasolla. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Voimavarojen löytyminen tapahtuu helpoimmin arkisissa elämän olosuhteissa, missä rooliodotukset tukevat normaalia, ei sairausmallin, mukaista toimintaa.  Asuminen normaalisuutta tukevassa asuinympäristössä, lähellä erilaisia palveluita ja sosiaalisia virikkeitä 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Törmä ym. 2014 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Taitoresurssit Toipumisorientaatiossa vahvuuksien ja taitojen näkyväksi tekeminen on tärkeä osa työotetta. Tämä tapahtuu vuorovaikutuksen kautta niin, että keskusteluissa käsitellään näitä teemoja konkreettisten kysymysten avulla: - missä asioissa olet osaava ja taitava - mitä arvostat itsessäsi - mitä henkilöt, jotka tuntevat sinut, arvostavat sinussa - mitä olet kuntoutuksen aikana oppinut itsestäsi - miten itsessäsi arvostamasi asiat ja taitosi ovat auttaneet sinua aikaisemmin jne? 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Tiedolliset resurssit Kuntoutujan sairauden hallintaan liittyvien ja toipumista edistävien tiedollisten resurssien lisäämisellä, psykoedukaatiolla, on keskeinen osa toipumisorientaation mukaisessa työotteessa. On tärkeää, että kuntoutujat sisäistävät tiedon siitä, että yleisin syy psyykkisen sairauden oireiden pahenemiseen ja toistuviin sairaalahoitoihin on psyykenlääkityksen laiminlyönti tai lääkityksen käyttö vastoin ohjeita. Sisäistäminen edellyttää paitsi omakohtaisten kokemusten käsittelemistä, niin myös asiallisten ja ymmärrettävien vastausten saamista niihin kysymyksiin, joita joskus pitkäaikainenkin lääkkeiden käyttö herättää. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Tiedon saaminen stressin ja psyykkisen voinnin yhteyksistä auttaa elämän suunnittelussa ja liiallista stressiä aiheuttavien tilanteiden välttämisessä. Psyykkisen sairauden hallintaan liittyvien menetelmien ja tekniikoiden käytön oppimisesta on suuri hyöty. On tärkeää, että tiedollisten resurssien lisääminen tapahtuu niin, että tieto annetaan sellaisella tavalla ja siinä muodossa, että sen omaksuttavissa ja ymmärrettävissä. Varsinkin skitsofreniaa sairastavien kuntoutujien kohdalla mahdollisten kognitiivisten puutteiden uuden tiedon omaksumista vaikeuttava vaikutus on pidettävä mielessä. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Psyykkisen sairaus osallisuutta uhkaavana riskinä Perinteinen lähestymistapa sairauteen ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä on yksipuolisesti perustunut sairauskeskeisiin muuttujiin, kuten lääkityksen vaikutuksiin oireisiin ja henkilön käyttäytymiseen  henkilön hyvinvointia koskevia päätelmiä on tehty yksipuolisin perustein Perinteisen hoidon viitekehys on unohtanut sen, että sairaudesta huolimatta henkilö on osa ihmissuhteiden verkostoa ja tällöin psyykkiseen sairauteen liittyvä henkisten voimavarojen kuihtuminen on usein johtanut henkilön sosiaalisten suhteiden merkittävään köyhtymiseen 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä luonnolliset sosiaaliset verkostot alkavat korvautua toimenpiteiden ja rutiinien jatkumona, mikä nopeuttaa henkilön laitostumista ja kiinnostuksen kohteiden kapeutumista henkilö ei ole enää osallisena omassa elämässään, vaan ulkoapäin ohjattujen toimenpiteiden kohde nopeuttaa henkisten voimavarojen köyhtymistä, sairauden etenemistä ja tylsistymistä sekä henkilökohtaisen vastuu viemistä 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Osallisuus ja sen vahvistaminen Osallisuuden kokemus tarkoittaa kuulumista tai liittymistä sellaiseen ryhmään tai toimintaan, missä tulee hyväksytyksi ja ymmärretyksi tai jossa voi jakaa omia kokemuksiaan tai tunteitaan. Osallisuuteen liittyy yhteyden luominen ja säilyttäminen ihmisiin, toimintoihin tai asioihin, joita pitää itselle merkityksellisinä. Osallisuus tarkoittaa myös yhteyttä tarvittaviin palveluihin sekä mahdollisuutta osallistua itselle tärkeistä asioista päättämiseen Jos näitä yhteyksiä ei ole, on syrjäytymisen vaara suuri. 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaation mukaisella työotteella pyritään vahvistamaan kuntoutujan osallisuutta: kartoittamalla ja aktivoimalla kuntoutujan selviytymisen kannalta keskeisiä sosiaalisia verkostoja lisäämällä vertaistuen saannin tai antamisen mahdollisuuksia vahvistamalla kuntoutujan vaikuttamismahdollisuuksia hänen tarvitsemiensa palveluiden muotoihin ja sisältöihin sekä virittämällä kuntoutujan kiinnostusta erilaisia kansalaistoiminnan muotoja kohtaan Kuntoutujan toipumisprosessin kannalta erityisen tärkeä asema on vertaistuella ja kokemusasiantuntijatoiminnalla, koska niiden kautta voivat todentua monet osallisuuden muodot 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Mikä tekee vertaistuesta vaikuttavan? Puhuminen auttaa jäsentämään elämän tilannetta Tunteiden tunnistaminen helpottuu ja tunteet saavat nimen Tulevaisuuden usko vahvistuu Tilanne realisoituu ja hahmottuu väliaikaiseksi Löytyy uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja Tulee tunne siitä, että joku oikeasti välittää Pääsee pahimman yli Saa esimerkin selviytymisestä Esityksen nimi / Tekijä 25.10.2017

Selviytymisprosessi (Parknäs) vaihe: Hälytys (alarm) 2. vaihe: Osallisuus (sharing) 3. vaihe: Ymmärtäminen (understanding our relationship with the system) 4. vaihe: Voimaantuminen (empowerment)

Esityksen nimi / Tekijä Yhteiskunnallisesti mielenterveyskuntoutujien osallisuuden vahvistaminen tarkoittaa… palvelujärjestelmän toimintaa ohjaavan paradigman muutosta köyhyyden torjuntaa mielenterveyskuntoutujien työelämäpolkujen rakentamista 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Mitä toipumisorientaatio ei tarkoita? Ammatillisen asiantuntijuuden väheksymistä Kapea-alaista konsumerismia: ”Asiakas on aina oikeassa” Relapsien ihannointia vrt. antipsykiatria 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Mitä toipumisorientaation toteutuminen edellyttää? Jacobson and Greenley (2001): Toipumisprosessi näkyy yksilön kokemusmaailman positiivisena muutoksena, jota palvelut edistävät ja jonka järjestelmä mahdollistaa Muutokset rakenteissa Mieli Muutokset käytännöissä -suunnitelma Muutokset asenteissa 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Käytännössä toipumisorientaatio edellyttää… luottamuksellisen yhteistyösuhteen luomista kuntoutujan tukemista omien tarpeiden, päämäärien, unelmien ja tulevaisuuden suunnitelmien löytämisessä ja niiden huomioimista hoidon ja kuntoutuksen sisällöissä toipumisorientaatiota tukevan ja rakentavan organisaatiokulttuurin olemassa oloa kansalaisoikeuksien ja sosiaalisen inkluusion edistämistä: mahdollisuus osallistua ja kuulua erilaisiin yhteisöihin 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Toipumisprosessi Toipuminen - Mukana olo itselle merkityksellisissä asioissa – mielekäs tekeminen Osallisuus: - vastuunotto omista päätöksistä ja hoidosta - Sairauden ja oireiden hallintakeinot - Psykoedukaatio Tieto: - Omat selviytymiskokemukset - Vertaistuki ja positiiviset mallit Toivo ja optimismi: - Haaveet Elämäntyytyväisyys: - Palveluohjaus: tarvittava apu saatavillla - Ihmissuhteet - Asuminen Psyykkisestä sairaudesta paranemineni / Jaana SuvisaariNNordling & Suvisaari 2016 25.10.2017

TOIPUMISORIENTAATION TAUSTATEORIAT 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaatiossa integroituvat monet teoriat Humanistinen psykologia (esim. Maslowin tarveteoria) Eksistentialismi (esim. Franklin logoterapia) Kognitiivisen psykologian teoriat (esim. Seligman, Beck, Bandura, Kobasa, Rotter) Salutogeneesi: Terveyden edistämisen teoriat (esim. Antonovskyn koherenssi –teoria) ja positiivisen mielenterveyden käsite 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Robert Dilts (1991): Loogiset tasot Spirituaalinen ydin Minkä suuremman osa olen? 2. Identiteetti Millainen olen? 3. Uskomukset Mitä voin saavuttaa? Mitä voin oppia? 4. Kyvyt ja taidot Mitä osaan? 5. Käyttäytyminen 6. Ympäristö

Positiivinen mielenterveys (Suvisaari & Nordling 2016) Tarkoittaa mielen hyvinvointia  psyykkiset vahvuudet ja kyvyt, jotka muodostavat ihmisen voimavarat Toiveikkuus Tunne siitä, että on hyödyllinen Kyky käsitellä ongelmia Kyky tehdä itseä koskevia päätöksiä Kyky tuntea läheisyyttä muihin ihmisiin 25.10.2017 Psyykkisestä sairaudesta paranemineni / Jaana Suvisaari

Esityksen nimi / Tekijä Mielenterveyden kahden jatkumon malli (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2016) Hylkää ajatuksen, jossa mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päivä Perustuu näkemykseen, minkä mukaan mielen hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä ulottuvuutta  mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön puuttumista 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Esimerkiksi: skitsofreniaa sairastava henkilö voi runsaista harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, elämän mielekkyyttä ja läheisyyttä muihin ihmisiin Toisaalta… psykiatrisesti arvioituna terve, mutta työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin pärjäämään joutuva 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä 25.10.2017 25.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä ________ ____ _____

Toipumisorientaatiota estävät ja edistävät tekijät tutkimuksen valossa 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Toipumisorientaatioon liittyviä väärinkäsityksiä - Toipumisorientaatio –lähestymistapa ei sovi kovin sairaille henkilöille   - Näyttöön perustuvat hoidot ja palvelut sisältävät elementtejä, jotka tuottavat toipumisorientaation mukaisia vaikutuksia - Huolehtiva hoidollinen asenne edistää aina toipumista - Toipumisorientaatio lähestymistapana vähentää palveluiden tarvetta - Toipumisorientaatio tekee ihmisistä ”normaaleja” ja itsenäisiä 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Mikä muuttuu toipumisorientaation myötä? Kuntoutujien vastuu hoidostaan ja elämästään vahvistuu myönteisellä tavalla Hoito- ja kuntoutus monipuolistuu: kokemuksellisuutta ja vertaisuutta hyödynnetään vahvemmin  kokemustieto synnyttää teoreettista tietoa, mikä syventää eri tieteenalojen teoriapohjaa  professioiden koulutusohjelmat uudistuvat  ammattitaito paranee Ihmisoikeudet toteutuvat paremmin, pakon käyttö hoidossa vähenee  avun hakemisen kynnys laskee  paremmat hoitotulokset pienemmillä kustannuksilla Stigma heikkenee Potilasyhdistysten ja –järjestöjen vaikutusvalta lisääntyy 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä MITÄ TOIPUMISORIENTAATIOON PERUSTUVAN VIITEKEHYKSEN KÄYTTÖÖNOTTO EDELLYTTÄÄ? 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Peruslähtökohdat Toipumisorientaation mukaisten arvojen löytäminen Toipumisorientaation arvomaailman pitää toteutua kaikilla organisaation tasoilla --> johdon ja työntekijöiden yhteiset koulutukset, seminaarit ja kehittämispäivät, joissa opetellaan yhteistä tapaa ajatella ja toimia 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Aarons, Hurlburt & Horwitz (2011): Uusien menetelmien ja toimintatapojen implementoinnin onnistuminen riippuu siitä, miten ne sopivat organisaation ja sen työntekijöiden arvomaailmaan ja työkulttuuriin Hoito-ohjelmien juurruttamista koskevat tutkimukset osoittavat, että huomion kiinnittäminen organisaatiokulttuuriin ja organisaatioilmastoon ovat avaintekijöitä onnistumisen kannalta (Gilbert et al 2013) 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Arvot Arvot ja arvostukset ovat organisaatiossa ja työyhteisössä omaksuttuja hyvinä ja tärkeinä pidettyjä toimintaperiaatteita, jotka viestivät organisaation tarkoituksesta ja joiden tehtävänä on auttaa ja tukea yksilöiden ja ryhmien yhteistyötä perustehtävän suorittamisessa 25.10.2017 25.10.2017 Esa Nordling Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Koska arvot ovat periaatteellisia, on ne konkretisoitava sellaiseksi, että kaikki ymmärtävät, mitä ne tarkoittavat 1) Asiakas-/potilastyössä 2) Työyhteisössä 3) Organisaation johtamisessa Hyödyllisiä kysymyksiä ovat, miten arvot näkyvät toiminnan tasolla tai miten ne ovat havaittavissa arkipäivän toiminnassa 25.10.2017 25.10.2017 Esa Nordling Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä - Jos organisaation arvot ovat tiedostettuja ja niillä on todellista toimintaa ohjaavaa vaikutusta, niin ne näkyvät tehdyissä ratkaisuissa, valinnoissa, asenteissa ja tavoitteissa Tulevat näkyviin suunnitelmissa ja kehittämistyössä Tiedostetut arvot ovat organisaation olemassa olemisen ja elossa pysymisen välttämätön ehto Yhteisten arvojen tunnistaminen on aidon yhteisöllisyyden toteutumisen välttämätön ehto 25.10.2017 25.10.2017 Esa Nordling Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Ongelmia syntyy silloin, kun yhteiset arvot eivät realisoidu toiminnassa tai kun yksilön arvot eivät vastaa organisaation arvoja tai kun yhteiskunnassa / organisaation toimintaympäristössä tapahtuu sellainen arvojen muutos, että organisaation missio menettää merkitystään tai kun arvot alkavat konkretisoitua organisaatiossa uudella tavalla  esim. silloin, kun esimiehet tai työntekijät vaihtuvat  Ongelmien välttäminen edellyttää toiminnan suunnittelua arvojen pohjalta 25.10.2017 25.10.2017 Esa Nordling Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Kuntoutujalähtöisyyttä tukevan osallisuuden vahvistaminen (mukaellen Günther ym. 2013) Kiinnitä huomiota kielenkäyttö- ja vuorovaikutustapoihin, joilla viestitään kuntoutujan arvostusta, tasa-arvoisuutta, vastuullisuutta sekä mukana oloa päätöksenteossa sekä laajemmin sosiaalisissa yhteisöissä Tiedosta mielenterveystyöhön liittyviä pakkoja ja vallankäytön muotoja Kavenna tiedollisia ja taidollisia eroja työntekijän ja kuntoutujan välillä tiedonvaihdon, asioihin tutustumisen ja asioiden jakamisen avulla 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Siirrä sopiva määrä vastuuta ja valtaa ammattilaisilta kuntoutujille Tarjoa emotionaalista tukea kuntoutujalle vaikeissa tilanteissa ja päätöksiä tehdessä Anna tilaa kuntoutujan itsenäiselle osallisuudelle ja kunnioita itsemääräämisoikeutta aina kun se on mahdollista Tue kuntoutujan osallisuutta mielekkäiden vaihtoehtojen avulla 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Romakkaniemi 2017 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä Uutta kohti! 25.10.2017 25.10.2017 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä