Filosofian ja ET:n kysymystyypit Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta

Filosofian ja ET:n ainereaalin tehtävätyypit Tehtävätyyppejä on neljä. (Ainereaaliohjeistus 2004.) Perinteinen tehtävätyyppi on essee. Aineistotehtävä, joita on jo aiemmin ollut muissa reaaliaineissa ja joissa tarkoituksena on analysoida eri tavoin kysymystä yhden tai useamman hieman aiempaa yo-kirjoituskäytäntöä pidemmän tekstikatkelman pohjalta. Ongelmanratkaisut/dilemmat/probleemat, joissa ratkotaan esimerkiksi eettisiä tai loogisia ongelmia. Näitä oli jo yleisreaalissa, mutta myös ainereaalissa melko vähän. Uusi tehtävätyyppi (2006) oli moni- (2- tai 3-)osaiset tehtävät.

Essee Akateemisen esseen tehtävänannon perinteinen muoto on ”arvaa/toista mitä minä (kysyjä) ajattelen”. Esimerkkejä (ensimmäinen yleisreaalin ajalta) K01t1 Havainto tietoa perustelevana tekijänä K08t7. Positiiviset oikeudet hyvinvointivaltion moraalisena perustana. (Ainoa? ainereaalin aikainen). Tehtävänannon etu on sen väljyys. Lähtökohtana muistitieto, mutta mahdollisuus mennä paljon pidemmälle -> erotteleva. Tehtävänannon muoto on tosi ongelmallinen, ja se on lähes kadonnut (yleisreaalissa vielä n. ¼ tehtävistä filosofiassa).

Essee, tehtäväksianto kysymyksenä Akateemisen esseen tehtävänannon toinen perinteinen muoto on kysymys: S07t6. Mitä tietoteorettisia perusteita on uskoa, että aistihavaintojen eli ilmiöiden takana on jotain? Täsmennykseksi ja avuksi tästä tuli usein kysymyssarja: S07t5. Voidaanko kuvitella tiede, joka ennustaa ihmisen valinnat ja teot kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin luonnontiede ennustaa luonnon tapahtumat? Millaisia vaikeuksia tuollaisen tieteen kehittäminen kohtaa?

Essee, kysymys tehtäväksiantona, ongelmia Kysymyssarja voi auttaa, mutta helposti se tuottaa monen fokuksen ongelman – eli kysytään liian monta asiaa. 2010-luvulla eri kysymyksistä on YOssa yleensä joko tehty apulauseita tai omia kohtiaan -> aineistotehtävien (kun annetaan apumateriaalia) ja moniosaisten tehtävien yleistyminen (ja monipuolistuminen). Perusongelma kysymyksessä tehtävänantona on, ettei se määrittele vastaukselta kaivattua kognitiivista tasoa. Filosofiassa tosin oletus on, että aina pitää panna parastaan, mutta tämä johtaa kokelaan helposti ongelmiin ajankäytössä ja opet ongelmiin arvioinnissa (kun kysymykset eivät lukiolaiselta kuitenkaan vaadi samaa).

Aineistotehtävä Tarkoituksena on analysoida eri tavoin jotain aihepiiriä yhden tai useamman tekstikatkelman pohjalta. Vastaa hyvin useita LOPS tavoitteita. Antaa mahdollisuuden tuoda filosofian perinnettä mukaan motivoivalla tavalla. Esimerkiksi historiassa ja yhteiskuntaopissa yleinen (ja suosittu) tehtävätyyppi. Taustaidea: kun kokelaalle annetaan tehtäväksiannossa paljon aineistoa, päästään testaamaan taitojen eikä muistitiedon osaamista. Monipuolistuu sähköisessä.

Moniosaiset tehtävät Tullut uutena ainereaaliin lisäämään tehtävien erotteluvoimaa. Ollut käytännössä 2- tai 3-osaisia tehtäviä. Alun perin tehtävissä oli kohdat a–b tai a–c, ja kukin kohta tuotti saman pistemäärän eli kokonaispistemäärän (6 pistettä) jaettuna alakohtien määrällä. Osioissa on usein vaikeuserottelu: helppo a)-kohta on tarkoitettu sitä varten, että peruskurssin hyvin arvosanoin suorittanut kokelas voi saada läpipääsyyn tarvittavat pisteet ja vaikeammat kohdat puolestaan erottelevat parempia vastauksia. Tämä on ollut osin ongelmallista isommissa sähköisen kokeen aineistoissa.

Moniosaiset tehtävät, ohjeistus Tehtävätyypin arvostelussa ohjeistettiin, että siirtymäajan jälkeen (v. 2009 alusta) arvioinnissa vähennetään piste, jollei kohtia ole selvästi erotettu. Tästä ei ole aivan absoluuttisesti pidetty kiinni. Ongelma osin poistunut sähköistämisen myötä, kun eri kohdilla on erilliset vastauslaatikot. → uusia ongelmia Joka tapauksessa ohjeistuksessa kannattaa korostaa eri kohtien selkeää erottamista.

Moniosaisien tehtävien kehitys Tehtävätyyppi on monipuolistunut ja laajentunut. Pistejaossa variaatiota (kerran jopa a=5, b=1), Vaikeusvaihtelussa erilaisia versioita. Ollut käytännössä 2- tai 3-osaisia tehtäviä. Alun perin tehtävissä oli kohdat a–b tai a–c, ja kukin kohta tuotti saman pistemäärän eli kokonaispistemäärän (6 pistettä) jaettuna alakohtien määrällä. Sähköinen koe (30 pisteen tehtävät) mahdollistaa ehkä jopa 4-osaiset tehtävät. Lisäksi tullut lyhyitä 4+-osaisia tehtäviä, joissa haetaan määritelmää yms.

Ongelman ratkaisu, dilemma ym. Erittäin hedelmällinen tehtävätyyppi, mutta jäänyt harvinaiseksi. Vaikeuksia: Riittääkö täysiin pisteisiin, että tajuaa? Vaikea muotoilla riittävän huolellisesti?