Määrällinen tutkimus

Määrällinen tutkimusmenetelmä Antaa yleisen kuvan muuttujien (mitattavat ominaisuudet) välisistä suhteista ja eroista Vastaa kysymykseen kuinka paljon ja miten usein Tietoa käsitellään numeerisesti Tutkimustieto saadaan numeroina tai hän ryhmittelee laadullisen aineiston numeeriseen muotoon Tulokset esitetään numeroina, ja tutkija tulkitsee ja selittää olennaisen numerotiedon sanallisesti Määrällisen tutkimuksen tarkoitus joko selittää (kausaalisuhteet), kuvata, kartoittaa, vertailla tai ennustaa asioita, ominaisuuksia tai ilmiöitä

Hypoteesi Tutkija asettaa tutkimusongelman, joka on asetettu hypoteesiksi (väitteen muodossa) esittää muuttujien väliset yhteydet yksiselitteisesti Voidaan testata empiirisellä aineistolla Perustuu teoriaan (mitattavat asiat muodostetaan teoriasta) Lyhyt ja termeiltään selkeä

Aineiston hankinta Kysely Haastattelu Systemaattinen havainnointi Muut aineistot, joita tutkija ei välttämättä hanki itse (valmiit rekisterit ja tilastot)

Mittaaminen Asenne-asteikot Mitta-asteikot Likertin asteikko Asteikon keskikohdasta toiseen suuntaan samanmielisyys lisääntyy, toiseen suuntaan laskee Osgoodin asteikko Ääripäihin sijoittuvat vastakkaiset adjektiivit, yleensä 5- tai 7-portainen asteikko Mitta-asteikot Laatueroasteikko eli nominaaliasteikko Asioiden samanlaisuus/erilaisuus, muuttujan jakauman keskilukuna voidaan käyttää tyyppilukua eli moodia Järjestysasteikko eli ordinaaliasteikko Mediaani suositeltavin keskiluku, myös moodia voi käyttää Välimatka-asteikko eli intervalliasteikko Havaintojen etäisyys toisistaan Aritmeettinen keskiarvo suositeltavin Suhdelukuasteikko

Otantamenetelmät Kokonaisotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Koko perusjoukko mukaan tutkimukseen Yksinkertainen satunnaisotanta Havaintoyksiköt valitaan sattumanvaraisesti Havaintoyksiköiden ominaisuudet ja ilmenemistavat eivät vaihtele Systemaattinen otanta Perusjoukko ei ole tarkkaan tiedossa Ositettu otanta Perusjoukko ominaisuuksiltaan ja ilmenemistavoiltaan hajanainen Pienet ryhmät saavat myös edustavuuden otoksessa Ryväsotanta eli klusteriotanta Luonnolliset ryhmät kohteina (esim. luokat, yritykset, kaupunginosat)

Otannan valintaan vaikuttavat Tutkimuksen tavoitteet Resurssit Tutkimuksessa valitut tarkkuusvaatimukset Perusjoukon koko Perusjoukon maantieteellinen sijainti Perusjoukkoon kuuluvien havaintoyksiköiden ominaisuudet ja ilmenemistavat Käytössä olevat rekisterit ja luettelot.

Aineiston käsittely Lomakkeiden tarkistus Aineiston muuttaminen muotoon, jossa sitä voidaan käsitellä numeraalisesti (havaintomatriisi) Tallennetun aineiston tarkistus Tilastomatematiikasta tuttuja juttuja

Aineiston analysointi Tunnusluvut (sijainti-, keski- ja hajontaluvut sekä vinous ja huipukkuus) Ristiintaulukointi Korrelaatiokerroin Hypoteesin testaus

Tulosten esittäminen Määrälliset tulokset esitetään taulukoin, kuvioin, tunnusluvuin ja tekstinä – havaintomatriisi ei ole tutkimustulosten esittämistä Taulukkoa käytetään, kun esitettävää numerotietoa on paljon ja se halutaan esittää yksityiskohtaisesti Kuvioita käytetään, kun halutaan antaa nopeasti luettavaa tietoa, yleiskuva jakaumasta tai havainnollistaa ja painottaa tietoa Tunnusluvut ovat toimivia, kun tarkoitus on esittää yhtä lukua koskeva informaatio

Määrällisessä tutkimuksessa tavoitteena on, että tulokset eivät jäisi vain numeroiksi Tutkijan tulee tulkita tulokset ja tehdä niistä johtopäätöksiä Tulokset tulee siis selittää Lisää tietoa mm. Vilkka, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.