Käsitteitä ja mitta-asteikot

Esitys aiheesta: "Käsitteitä ja mitta-asteikot"— Esityksen transkriptio:

1 Käsitteitä ja mitta-asteikot
Petri Kainulainen

2 Käsitteitä Peruskäsitteitä
Perusjoukko eli populaatio - tutkimuskohteiden muodostama joukko, josta tietoa halutaan kerätä kaupungin asukkaat Parkinsonin tautia sairastavat potilaat yrityksessä valmistettavat tuotteet Tilastoyksikkö eli havainto – perusjoukon yksi tutkimuskohde kaupungin asukas yritys matkapuhelin Muuttuja – mitattava ominaisuus, jota halutaan tutkia työntekijän palkka yrityksen liikkeenvaihto

3 Käsitteitä Havaintoaineisto – muuttujien arvot, jotka saadaan mittaamalla tilastoyksikköjen ominaisuuksia Esim. 1 Havaintoaineisto nimi pituus paino kotipaikka Ville Kiuruvesi Seppo Kalajoki Jaana Vantaa Otos – perusjoukon osa, jolta aineisto aiotaan kerätä Jakauma – muuttujan arvojen jakautuminen mahdollisten arvojen joukossa. Voidaan havainnollistaa graafisesti esimerkiksi frekvenssikuvion avulla. Tunnusluku – jakaumaa voidaan kuvailla tiivistetyssä muodossa (esim. keskiarvo)

4 Käsitteitä Perusjoukko Otos Otos on edustava pienoiskuva perusjoukosta
Johtopäätökset Otos on edustava pienoiskuva perusjoukosta Johtopäätökset perusjoukosta tehdään otoksen perusteella (yleistys)

5 Hyvän tutkimuksen vaatimukset
”Laadukas tutkimus voi olla hyvä investointi, joka tuo hintansa nopeasti takaisin.” (lähde: Heikkilä: tilastollinen tutkimus) Validiteetti (pätevyys): Tutkimuksen pitää mitata sitä, mitä oli tarkoituskin selvittää. Kiinnitettävä siis huomiota mittareiden ja kysymysten valintaan. Reliabiliteetti (luotettavuus): Tarkoittaa tulosten tarkkuutta. Tulokset eivät saa olla sattumanvaraisia. Tulosten on oltava toistettavissa. Objektiivisuus (puolueettomuus): Tutkija ei saa omalla asenteellaan ja vakaumuksellaan vaikuttaa tutkimuksen kulkuun ja raportointiin.

6 Hyvän tutkimuksen vaatimukset
Tehokkuus ja taloudellisuus: Kaikkiin tutkimuksiin ei aina liity taloudellisia vaatimuksia, mutta on turha tutkia sellaista, mikä on vain ”mukava tietää”. Avoimuus: Tutkittavien pitää tietää, mihin he ovat ryhtymässä. Kaikki tulokset esitellään niin kuin ne ovat. Menetelmät ja niiden puutteet kerrotaan. Tietosuoja: Kenenkään yksityisyys ei saa vaarantua. Hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus: Tutkimuksen tulee tuoda esille jotain uutta, relevanttia tietoa. Sopiva aikataulu: Tietojen tulee olla käytössä silloin kun niitä tarvitaan.

7 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Yleistä mittaamisesta Tilastollinen tutkimus on usein niin sanottua kvantitatiivista tutkimusta, johon liittyy ilmiöiden mittaaminen numeroiden avulla Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto on yleensä numeerista Lukuja (esim. pituus senteissä) Monivalintakysymysten vastausvaihtoehtoja, jotka koodataan numeerisiksi (esim. 1 = nainen, 2 = mies) Myös sanalliset ja kirjalliset tulokset voidaan muuttaa eli luokitella numeerisiksi Sanallinen aineisto (teksti, ääni, kuva) on yleensä kvalitatiivisen (laadullinen) tutkimuksen aineistoa

8 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttuja Epäjatkuva/ Diskreetti Jatkuva

9 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Tilastollinen muuttuja on jatkuva, jos se voi saada minkä tahansa reaalilukuarvon tietyllä välillä (esim. paino, lämpötila) arvot pyöristetään usein (esim. kilogramma, aste) näin ilmoitettuna muuttujat eivät itse asiassa ole jatkuvia, mutta niitä käsitellään jatkuvina Muuttuja on epäjatkuva (diskreetti), jos se voi saada vain äärellisen määrän arvoja jollain tietyllä välillä laatua mittaavat muuttujat (esim. sukupuoli) lukumäärä on tyypillinen epäjatkuva muuttuja

10 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttujille voidaan mittaustason mukaan määritellä mitta-asteikko Mitta-asteikot määräytyvät sen mukaan, mitkä matemaattiset toimenpiteet (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) ovat sallittuja kyseisille muuttujille Usein on teknisesti mahdollista suorittaa myös ”kiellettyjä” laskuoperaatioita Mitta-asteikot on hyvä sisäistää, koska useiden tilastollisten laskentojen ja menetelmien soveltuvuus määräytyy mitta-asteikon mukaan

11 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttuja Epäjatkuva/ Diskreetti Jatkuva Luokittelu- eli nominaaliasteikko

12 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Luokittelu- eli nominaaliasteikko ainoastaan luokittelu on sallittu operaatio mittaluku kertoo, mihin luokkaan kyseinen tilastoyksikkö kuuluu muuttujan luokkia ei voi asettaa järjestykseen esimerkkejä sukupuoli (nainen, mies) ammatti (poliisi, sairaanhoitaja, ATK-suunnittelija) asuinkunta (Vieremä, Kirkkonummi, Rovaniemi)

13 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttuja Epäjatkuva/ Diskreetti Jatkuva Luokittelu- eli nominaaliasteikko Järjestys-, eli ordinaaliasteikko

14 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Järjestys- eli ordinaaliasteikko luokittelun lisäksi muuttujan mahdolliset arvot voidaan laittaa mitattavan ominaisuuden suhteen järjestykseen luokkien välisiä suuruuseroja ei voida määrittää peruslaskutoimitukset (esim. erotus) eivät ole sallittuja järjestys on otettava huomioon annettaessa luokille numerokoodit esimerkkejä määrä (ei ollenkaan, vähän, keskimääräisesti, paljon, erittäin paljon) ikäluokka (alle 30, 31-40, 41-50, 51-60, yli 60)

15 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttuja Epäjatkuva/ Diskreetti Jatkuva Luokittelu- eli nominaaliasteikko Järjestys-, eli ordinaaliasteikko Välimatka-, eli intervalliasteikko

16 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Välimatka- eli intervalliasteikko sallittuja laskutoimituksia ovat vähennys- ja yhteenlasku absoluuttista nollakohtaa ei ole – se on sopimuksenvarainen esimerkkejä syntymävuosi lämpötila celsius-, tai fahrenheitasteina

17 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Muuttuja Epäjatkuva/ Diskreetti Jatkuva Luokittelu- eli nominaaliasteikko Järjestys-, eli ordinaaliasteikko Välimatka-, eli intervalliasteikko Suhdeasteikko

18 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Suhdeasteikko sallitut laskutoimitukset ovat yhteen- ja vähennyslaskun lisäksi kerto- ja jakolasku intervalliasteikon vaatimusten lisäksi suhdeasteikon muuttujalla on absoluuttinen nollakohta, jossa tarkasteltava ominaisuus ”häviää” esimerkkejä ikä lämpötila Kelvinin asteikolla mitattuna pituus

19 Mittaaminen ja mitta-asteikot
Edellä mainittujen lisäksi voidaan puhua absoluuttisesta asteikosta (esim. lukumäärien suhde) Aina muuttujasta ei voi yksikäsitteisesti sanoa, minkä mitta- asteikon vaatimukset se täyttää Mitta-asteikko vaikuttaa tilastollisen menetelmän valintaa – esimerkiksi keskiarvon käyttö vaatii vähintään välimatka- asteikollista muuttujaa