KiVa-ohjelmasta luopuminen ja uuden toimintatavan kehittäminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
Advertisements

Ryhmäkysymys 1 SDG, eettinen vastuu, vihapuhe… Miten integroidaan opetukseen ja oppimiseen? Kokemuksia ja esimerkkejä: Kestävä kehitys ja kestävän tulevaisuuden.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Alakoulujen oppilaskuntien ja Turun Lasten Parlamentin yhteistyö.
Tuloksia THL:n ja harjoittelukoulujen yhteistyöstä eNorssi -seminaari, Hämeenlinna Anne-Marie Rigoff.
ALOITUSINFO PROJEKTIKOORDINAATTORI SARI ÅGREN Toimintakulttuurin kehittäminen.
Kirsi Verkka POL Peruskoulujen ympäristöjärjestelmä Ympäristökartoitus 2005 > 2009 Ympäristöohjelma Toimenpiteet Seuranta ja arviointi.
PITKÄLAHDEN JA PYÖRÖN KOULUT.  Rehtori (toimii ryhmän vetäjänä)  Apulaisrehtori  Apulaisjohtajat  Kouluterveydenhoitajat  Koululääkärit  Koulupsykologi.
VESO Anne Hakanen Pirjo Vuorio Jaana Karlamaa NOPS 7.5. Osa-aikainen erityisopetus.
Onko yhteisöllinen oppilashuolto pelkkää haihattelua?
© COACH 1.jakso: MINÄ JA JOHTAMISTYÖ Tampere Vuorovaikutus oppisopimustarkastajan työssä ”Millä työkaluilla?”
Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Rovastinkankaan koulun Joustava Esi- ja alkuopetus
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
YHDESSÄ VOIMISTUEN – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1. 10
Hintan koulu.
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Luokkatunnit Toimintakulttuuri 4.2..
Ohjauksen arviointi Lukuvuosi
Mitä Yhteispeli tarjoaa koululle? Miten ilmoittaudutte Yhteispeliin?
Opetuksen suunnittelu ja toteutus
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Arviointi Hyökkälän koulussa lv
Toimintakulttuurin muutos

Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Tervetuloa Innokylään
TAIDOT EDELLÄ © Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Ops-iltapäivä Raumanmeri
Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutuskokonaisuus
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
Jämsän ammattiopiston opiskelijayhdistys on perustettu
JOPO – JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN LUOKKA
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
Omppu-diplomi ja Omppu-kokoelma
YHDESSÄ VOIMISTUEN – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1. 10
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kansallinen koordinointi 2006
Esityksen nimi / Tekijä
Tutustumistreeni Nimi, ammatti, mistä tulee,
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Hankeen tavoitteet ja toimenpiteet
Hintan koulu.
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Johanna Kolhinen Juha Vettenniemi Anni Tuurnas Kansallinen koulutuksen.
Verkoston toiminta kehittyy – missä mennään?
Projektioppiminen ja monialainen oppiminen
TTH:n yhtiöittäminen Ylilääkäri Pertti Sakaranaho, p
Ystävänpäivän kampanja 2019 Info vapaaehtoisille
Vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen
IKINÄ – kaatumisten ehkäisyn implementointi Vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen vastuualueella Iiris Salomaa
VERME - VERTAISMENTOROINTI
Syksyn 2016 vanhempainiltoihin
A2-kieli-info.
Koulutusiltapäivä lk. 7-9 opettajille
Myeway ohjeita Valmennuspäälliköille tehtävät ennen fba tapahtumaa - valmentajien ja joukkueenjohtajien lisäys.
Tervetuloa Innokylään!
Kiva Koulu-kyselyn hyödyntäminen
12 suositusta pelastustoimen viestinnästä
Lionsklubin muutosjohtaminen
Kehittämispäällikkö Eija Lappalainen
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Massaviestinnän toimintatavan automatisointi
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Ruokakasvatusta yhdessä
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN…
Esityksen transkriptio:

KiVa-ohjelmasta luopuminen ja uuden toimintatavan kehittäminen Suuntaviivoja Lempäälän SOPU-mallin kehittämiseksi Teija Pirinen ja Laura Alijoki 24.1.2017

Taustaa: Lempäälä luopuu KiVa-hankkeesta ja aloittaa Lempäälän oman mallin kehittämistyön. Toiminnan painopiste halutaan siirtää kiusaamisen vastustamisesta vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ts. kohti restoratiivista toimintakulttuuria (Restoratiivisuus on kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä) Lempäälässä on toteutettu monia erilaisia sovittelukoulutuksia (Suomen sovittelufoorumin Verso, MiniVerso, RESTO®) eli kunnassa on jo valmiina paljon osaamista sovittelusta ja restoratiivisista toimintatavoista. Opsin (2016) perusteissa on useita teemoja, jotka tukevat restoratiivisen oppimisyhteisön rakentamista. 

Mitä on sovittelu?

Suuntaa kehitystyölle: 1. KUNNALLISEN TIIMIN PERUSTAMINEN Tällä hetkellä on käynnistetty kunnallinen SOPU-tiimi, jonka tehtävänä on käynnistää tai vahvistaa jo aloitettua restoratiivista toimintaa kaikilla Lempäälän kouluilla. Toiminta aloitettiin lokakuun alussa yhteisellä koulutuksella, jonka vetäjäksi oli kutsuttu Suomen sovittelufoorumin koulutuspäällikkö Eeva Saarinen. Koulutukseen osallistui opettajia ja oppimisyhteisöjen hyvinvoinnin kanssa työskenteleviä aikuisia kaikilta Lempäälän kouluilta.

Suuntaa kehitystyölle: Kunnallisen SOPU-tiimin jäsenet: Kunnallisen SOPU-tiimin jäseniä tulee kaikilta Lempäälän kouluilta, paitsi pikkukouluilta on yhteinen edustaja. Tiimiin kuuluu tällä hetkellä puheenjohtajina Laura Alijoki ja Teija Pirinen. Jäseninä ovat Taru Peltoniemi ja Jussi Kolehmainen Nuorisotoimesta, Katri Auvinen Varhaiskasvatuksesta, Siru Peltonen, Minna Knuutila, Kirsi Kortesmaa ja Mikko Leino alakouluilta, Anne Kuisma Hakkarin yläkoulusta sekä kuraattori Riikka Valo.

Suuntaa kehitystyölle: 2. SOPU-TIIMIN TEHTÄVIÄ Lukuvuosi 2016-2017: Koulutustarpeiden kirjaaminen ja toteuttamissuunnitelma: Tavoite, että joka koululla on vähintään 2 aikuissovittelijaa (tekevät parina sovitteluja) Opettajien RESTO - koulutus käynnistyy maaliskuussa 2017 Rehtorien ja apulaisrehtorien kouluttaminen? Oppilaille tarjotaan VerSon päivityskoulutuksia

Suuntaa kehitystyölle: Seurannan kehittäminen: Kirjataan ja tilastoidaan Verso- ja Aikuissovittelut sekä kiusaamisten selvittelyt (lomake ssf:n sivulta) Vuosittain teetetään SOPU-kyselyt oppilaille ja henkilökunnalle:  laaditaan yhteinen sähköinen kysely (SOPU-tiimi laatii kysymykset ja tekninen toteutus teetetään asiantuntijalla)

Suuntaa kehitystyölle: Kunnan yhteisen toimintatavan kehittäminen riita- ja konfliktitilanteiden selvittämiseksi Kunnallisen Sopu-tiimin jäsenet esittelevät oman koulunsa käytänteet kiusaamistilanteissa Näiden pohjalta laaditaan yhteinen toimintakaavio koko kunnan kouluille Kouluilla voi olla tämän jälkeenkin omia variaatioita konfliktitilanteiden selvittämiseksi

Suuntaa kehitystyölle: Suunnitellaan ja tehdään koulujen käyttöön ”Restoratiivinen työkalupakki” Yhteistyön treenausta eskarista ysiin: ei painoteta kiusaamisen välttämistä vaan hyvien yhteistyötaitojen merkitystä ja harjoittelua  Luodaan oppitunneille lisää tilanteita, joissa on mahdollista toiminnallisesti harjoitella yhdessäolo- ja työskentelytaitoja  Huomioidaan luokan ilmapiiri (luokkahenki, kaverisuhteet, klikit yms.) ja reagoidaan siihen  Kullekin luokka-asteelle eskarista ysiin omat erityiset TEEMA- tunnit  Kartoitetaan koulussa jo toimivat keinot ja jatketaan niiden toteuttamista

Suuntaa kehitystyölle: Kaikille kouluille perustetaan koulun oma Sopu-tiimi, joka vastaa ja huolehtii kyseisen koulun Sopu-toiminnasta Koulun Sopu-tiimin jäsenenä tulee olla kunnallisen Sopu-tiimin jäsen Kaikkien tiimin jäsenten ei tule olla alusta alkaen Resto-koulutettuja, vaan koulutustarpeita voidaan täydentää ajan kanssa.

Suuntaa kehitystyölle: Lukuvuosi 2017-2018: Palautteen kerääminen lukuvuoden 2016-2017 kokemuksista ja seurannasta. SOPU-mallin edelleen kehittämistä ja päivittämistä Mikä on seuraava askel kohti restoratiivista oppimisyhteisöä? Todennäköisesti tarvitaan useampi lukuvuosi aikaa, jotta SOPU- malli ja restoratiiviset toimintatavat tulevat luontevaksi osaksi oppimisyhteisöjen toimintakulttuuria. Tärkeää on myös saada rehtorit ym. esimiehet sitoutettua.