M INÄ YHTEISÖN OSANA Hurtig

TEHTÄVÄ Täytä MINÄ- mind map. Tarkastele itseäsi realistisesti. Missä olen hyvä? Missä minulla on kehitettävää? Missä kaverit kehuvat minun olevan hyvä? Missä haluaisin olla parempi?

MINÄKÄSITYS = tapa, jolla ihminen määrittelee ja luokittelee itsensä o Minäkäsitys muodostuu itsenäisesti, mutta ihmissuhteiden vaikutuksella o Muotoutuu lapsuudessa o Nuoruudessa suuret muutokset mahdollisia o Body image = käsitys ja tuntemus omasta kehosta Happoradio: Olette kauniita

M INÄKÄSITYKSESTÄ VOIDAAN EROTTAA : reaaliminä ( todellinen käsitys siitä, millainen minä olen ) ihanneminä ( millainen minä haluaisin olla ) normatiivinen minä ( millaisena mielestäni muut ihmiset pitävät minua tai haluavat minun olevan ) Jokaisessa näistä voidaan vielä erottaa: suoriutumisminä ( esimerkiksi, miten menestyn opinnoissa ) sosiaalinen minä ( millainen olen ryhmässä, millaiset ovat suhteeni muihin ihmisiin ) emotionaalinen minä ( millaisia tunteita minulla on ) fyysis-motorinen minä ( millainen olen ulkoisilta ja fyysisiltä ominaisuuksiltani )

Jokainen haluaa tulla arvostetuksi omana itsenään

T EHTÄVÄ Täytä saamasi moniste. Mieti, millainen on ihminen, jolla on hyvä itsetunto? Voiko itsetuntoon itse vaikuttaa? Mistä itsetunto muodostuu?

I TSETUNNON MUODOSTUMINEN Itsetunto muodostuu kokemusten - hyvien ja huonojen – pohjalta. Itsetunto kehittyy läheisissä ihmissuhteissa kanssakäymisen kautta. Itsetunto voi vaihdella elämäntilanteiden, kokemusten, vastoinkäymisten ja epäonnistumisten myötä. Sosiaaliset taidot ja muilta ihmisiltä saatu hyväksyntä vahvistavat itsetuntoa.

Merkittävää itsetunnon kehityksen kannalta on vauvan ja huoltajan välinen hoitosuhde – perusturvallisuus, huolenpito, tunne omaan elämään ja tunteisiin vaikuttamisesta, luottamus ihmisiin, vuorovaikutus, mielihyvä, kannustus, kiitos. Itsetunnon kannalta merkittävin aika noin vuotiaana - vanhempien, opettajien, sisarusten ja ystävien vaikutus suuri. Jatkuvat myönteiset tai kielteiset kokemukset sekä tietoinen itsetunnon kehittäminen voivat muuttaa itsetuntoa pysyvästi vielä myöhemminkin. Elämänkolhut ja vastoinkäymiset koulivat toisia entistä vahvemmiksi ihmisiksi, toiset jäävät helpommin hautomaan huonoja kokemuksiaan, eivätkä pääse ikävän asian tai kokemuksen yli.

I HMINEN, JOLLA ON HYVÄ ITSETUNTO On itsenäinen oman elämän ratkaisuissa (pukeutuminen, ajattelu, toiminta..) sekä riippumaton muiden mielipiteistä. Arvostaa itseään, eikä anna loukata itseään. Arvostaa muita ja muiden mielipiteitä Tunnistaa ja tietää myös heikkoutensa. Ei puolustele "minä olen tällainen, en voi itselleni mitään.” Uskaltaa ottaa vastaan haastavia tehtäviä, joista ei ehkä selviä, mutta uskaltaa kuitenkin yrittää. Sietää pettymyksiä ja epäonnistumisia.

H YVÄ ITSETUNTO EI OLE Samaa kuin itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen. Itsensä näkemistä ainoastaan myönteisessä valossa. Sosiaalista rohkeutta Itsekkyyttä

I TSETUNNON KEHITTÄMINEN Itsetuntoaan voi kaikissa elämänvaiheissa kehittää parempaan suuntaan. Voimavarojen suuntaaminen siihen missä on hyvä, siihen jonka kokee vahvuudekseen, kehittää itsetuntoa. Ei kannata keskittyä asioihin, joista ei pidä itsessään, vaan ajatella hyviä puoliaan ja onnistumisiaan.

SOSIAALINEN TUKI 1. sosiaalisten suhteiden olemassaoloa ( esimerkiksi perhesuhteet ja ystävät ) 2. sosiaalisen verkoston rakennetta ( verkostoon kuuluvien lukumäärä, suhteiden vastavuoroisuus, sukupuolirakenne, suhteiden kesto ) 3. sosiaalisten suhteiden toiminnallista sisältöä ( tuen laatu ). Tuki voi olla esimerkiksi 1. tunnetukea ( kannustus, myötäeläminen, rakkaus ) 2. aineellista ( rahan tai tavaroiden lainaaminen ) 3. toiminnallista ( omalla työllä auttaminen, palvelu ) 4. tiedollista ( neuvo, opastus ) 5. henkistä tukea ( yhteinen aate, filosofia, usko )

S OSIAALISEN TUEN S OSIAALISEN TUEN VOI LUOKITELLA TUKEA ANTAVIEN SUHTEIDEN LÄHEISYYDEN PERUSTEELLA : 1. primaaritaso oma perhe ja muut läheiset ihmiset 2. sekundaaritaso esimerkiksi koulu- ja työtoverit, naapurit 3. tertiaaritaso viranomaiset = virallinen sosiaalinen tuki

S OSIAALINEN PÄÄOMA muodostuu yksilöiden välisistä suhteista eli sosiaalisista verkostoista, ja niissä syntyvästä vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Sosiaaliseen pääomaan liittyy yhteenkuuluvuus, luottamus, vuorovaikutus, avun antaminen ja saaminen, mahdollisuus osallistua ja osallistuminen.

S OSIAALINEN TUKI, SOSIAALINEN PÄÄOMA JA TERVEYS Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen pääoma ovat yhteydessä ihmisten parempaan terveyteen ja terveyden kokemiseen Tarjoaa voimavaroja, apua (edesauttaa terveydestä huolehtimista sekä tarvittaessa hoitoon hakeutumista). Sosiaalinen paine voi vaikuttaa positiivisesti terveyskäyttäytymiseen (voi vaikuttaa myös negatiivisesti). Suojaa yksinäisyydeltä ja syrjäytymiseltä.

YKSINÄISYYS Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus. Ihminen voi olla yksin tuntematta itseään yksinäiseksi tai hän voi kokea itsensä yksinäiseksi toisten ihmisten seurassa. Yksinäisyys koetaan epämiellyttävänä ja ahdistavana. Yksinäisyys johtuu ihmisen sosiaalisissa suhteissa ilmenevistä puutteista. Emotionaalinen yksinäisyys merkitsee läheisen kiintymyssuhteen puuttumista. Sosiaalisella yksinäisyydellä tarkoitetaan mukavan sosiaalisen kaveriverkoston puuttumista.

Ulkopuolelle jääminen: ure=related Haitallista tasapainoiselle kehitykselle ja kasvulle jokaisen ihmisen kohdalla!

SOSIAALISEN TUEN PUUTE VAIKUTTAA : Sympaattiseen hermostoon ja lisämunuaisytimeen: verenpaine kohoaa syke nopeutuu verihiutaleiden toiminta muuttuu Immuunipuolustusjärjestelmään: elimistön puolustuskyky sairauksia vastaan heikkenee. Sosiaalinen tuki on erityisen tärkeää tasapainoisen mielenterveyden kannalta!