Vaellussiikakantojen hoito Perämereen laskevissa joissa/ Kesäsiikakantojen palauttamisen perusteita Oikarinen& Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

 Lyhyesti Perämeren vaellussiikakantojen kehityksestä ja siikakantojen hoidon historiasta  Vaellussiian istutusten tuloksellisuus nykytiedon valossa  Esitellään Liiton oman siikakantojen hoidon tuloksia, esimerkkinä Pyhäjoki  Vaellussiikakantojen hoidon kehittämistarpeet  Kesäsiikakantojen vahvistamisen mahdollisuudet Tässä esitelmässä

 Voimakasta taantumista koko 1900-luvun ajan  Teollisuus, jokien rakentaminen, maa- ja metsätalous sekä ylikalastus…  Luonnonkannoista jäivät jäljelle ainoastaan Torniojoen vaellussiikakannat (Simojoki?)  Muiden jokien siikakanta on pääosin ns. sekakantaa, jossa on mukana ainakin Oulujoen, Kalajoen ja Pyhäjoen siikakantaa Vaellussiikakannat kurimuksessa…

Vaellussiian mädinhankinta Oulu- ja Pyhäjoessa

 Aloitettiin suuressa mitassa 1950-luvun lopulla  Pitkään ainoastaan vk – istutuksia, materiaali luonnonemoista  Siikakantoja istuteltiin ristiin surutta ja myös sisämaahan  Jokien siikakantoja ylläpidettiin, mutta samalla menetettiin jokikohtaiset kannat  Lammikkoviljely voimistui vasta 1980-luvulla.  Erityisesti velvoiteistutukset ovat perustuneet pitkälti 1-k poikasiin, poikkeuksena Oulujoki, missä on käytetty jossakin määrin myös vk-poikasia  Kiiminki- ja Siikajoen siikakantoja pidettiin yllä hautomotoiminnan avulla osakaskuntien rahoittamana. Siikakantojen hoito

 VK - istutusten tuottoa ei tunneta  Perämerelle istutetut 1-k vaellussiiat tuottavat Eteläisellä Perämerellä saalista kg / 1000 yks, Perämeren pohjoisosissa kg/1000 yks  Istutusten tuottoa heikentää huomattavasti vinoutunut kalastus- siika-asetuksen vaikutus? Lähde: Leskelä ym. RKTL. Selvityksiä 7 / Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset Vaellussiikaistutusten tuloksellisuus Perämerellä

Siikaistusten tuoton alueellinen jakautuma Eteläinen PerämeriPohjoinen Perämeri

 Kuoli sukupuuttoon 1980-luvulla  Pyhäjokivarteen rakennettiin valtion varoin Oravisjärven luonnonravintolammikko luvulla  Pian osoittautui, ettei lammikon rakentaminen johtanut toivottuun tulokseen  Pyhäjoen hautomo otettiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella, mutta joen mädinhankinta tulokset jäivät olemattomiksi  Jokeen aloitettiin kotiutusistutukset 1991 ja pian joen siikakanta alkoi voimistumaan Pyhäjoen siikakanta

Pyhäjoen istutukset ja mädin hankinta

 Tuki-istutukset muualta tuodulla mädillä ja poikasilla on lopetettu 2000-luvulle tultaessa kokonaan  Joessa on kohtuullisen vakaa siikakanta  Emokalapyynnin saalis noin siikaa, jokisuun merialueen saalis lienee vähintään samaa luokkaa → Siikakannan palauttamisessa on onnistuttu, mutta joen luontaisesta potentiaalista on hyödynnetty ehkä vasta kolmannes ml. kesäsiika Pyhäjoen siikakanta tänään

Pyhäjoen mätimäärä (l) vuosina

 PKL ry on asettanut tavoitteeksi siirtyä kokonaan luonnonmukaiseen kalaveden hoitoon  Ensisijainen tavoite on luontainen lisääntyminen, mutta olosuhteet eivät usein tätä mahdollista  Siksi pyrittävä mahdollisimman lähelle luonnontilaa → puututaan vaelluskalan luonnonkiertoon niin vähän kuin mahdollista  Tämä mahdollistaa myös luontaisten kantojen kehittymisen jos olosuhteet parantuvat  Kalataloudellisena tavoitteena on saada joet tuottamaan saalista jokiin ja merialueelle Luonnonmukainen kalaveden hoito

1.Muualta tuodusta materiaalista luovutaan heti, kun kun joen siikakanta pystyy tulemaan toimeen omillaan 2.Pääosa siikaistukkaista on peräisin luonnonkierron läpikäyneistä siikaemoista, myös lammikkopoikasista 3.Pääosa jokeen istutettavista siioista istutetaan vastakuoriutuneina. ”Luonto pitää huolen omistaan” Siikakantojen luonnonmukainen hoito

 Hautomotoimintaan perustuva siikakantojen hoito on osoittanut tehonsa Perämeren laskevissa joissa Mutta menetelmä ei ole ongelmaton:  Menetelmä suosii aina myöhäisimpänä jokeen nousevaa siikakannan osaa (emokalapyynti, ”vastajalostus”)  Menetelmä on edullinen ja halpa, jos emokalapyyntiin on käytettävissä työvoimaa ”kalapalkalla”, muuten kallista!  Ollaan olosuhteiden armoilla; Vuosiluokat vaihtelevat, olosuhteet vaihtelevat jne  Liian voimakas merikalastus voi vesittää koko homman! Tulisiko vaellussiian lr-viljelyn lopettaa?

 Lammikkopoikaset tuottavat suhteellisen tasaista saalista  Kesäsiikakantojen hoidossa lammikkopoikaset ovat keskeisen tärkeässä roolissa  Lammikkokasvatus myös käytännössä mahdollistaa emokalastojen ylläpidon  Emokalastot turvaavat siikakantojen säilymisen, mutta niitä tulisi täydentää luonnosta säännöllisesti → Luonnonravintolammikkoviljely on edelleen välttämätön osa vaellussiikakantojen hoitoa, sen merkitys on vain korostunut liikaa Lammikkopoikasille on myös tilaa..

 Siikakannat ovat vain varjo entisestään, mutta on syytä muistaa että:  Vaellussiikakantoja on pystytty ylläpitämään ja palauttamaan, joskin kesäsiian kustannuksella  Siika on ylläpitänyt yllä rannikkokalastusta Pohjanlahden rannikolla, huolimatta ruokottaman huonosti järjestetystä kalastuksesta  Tässä Perämeren rannikon hautomot ja eri tahojen asian eteen tekemä työ on ollut avainasemassa Siikakantojen hoito on menestystarina?

 Kalastuksen säätelyn vaikutukset?  VK - istutusten tulokset selvitettävä!  Etsiä välimuotoja hautomotoiminnalle ja luonnonravintolammikkokasvatukselle (verkkokassit, vapautusaltaat?) Kesäsiian poikasten viivästetty istutus?  Vesihomeen torjuminen haudonnassa  Emokalojen säilytys- tilan tarve  Siikakantojen hoidon rahoitus? Siikakantojen hoidon kehittämistarpeet

 Aloittaa emokalakalastus vielä hyödyntämättä olevissa joissa (mm Kuivajoki, Temmesjoki)  Kesäsiikantojen hoito mahdollisuuksien mukaan PKL ry:n lähivuosien tavoitteita

Kiitos!