Kansalaisaktiivisuuden uudet muodot Oranssin Valvomo Tutkija, pääsihteeri Leo Stranius Luonto-Liitto

Sisällys Kansalaistoiminnan muutos Uusien osallistumismuotojen seitsemän teesiä Yhteenveto

Kansalaistoiminnan muutos Kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet (Siisiäinen) –läheinen kytkentä valtioon –yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus Uusien osallistumismuotojen luonteena –eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta –vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapakokeiluiksi.

Kontrolli kääntyy toiseen suuntaan Kansalaistoiminta ei ole riippuvaista järjestöjen resursseista Mikä tahansa voi politisoitua, milloin tahansa, missä tahansa Verkkopolitiikka läpäisee aika- ja paikkarajoitteet Kollektiivinen identiteetti vs. verkkopohjainen identiteetti: Me, He - Sinä, Minä –Lähde: Tapio Häyhtiö, Tampereen yliopisto, Politiikan tutkimuksen laitos

Uusien osallistumismuotojen seitsemän teesiä

1. Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen

2. Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen

3. Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon

4. Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen

5. Rakenteista verkostoihin

6. Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen

7. Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita Ihmisten osallistumista vaikea kiinnittää Hallinto järjestökeskeinen Valta ja vastuu eivät kohtaa Saavutuksia vaikea mitata –Mitä väliä Facebook-vetoomuksen allekirjottamisella? Vaikea saada tavoitteita läpi

Mahdollisuuksia Yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat Tarvitaan vain vähän (taloudellisia- tai asiantuntija-) resursseja Ihmisillä enemmän matalan kynnyksen tarttumapintoja Verkkoyhteisöissä valtava mobilisaatiopotentiaali Edistää avoimmuutta ja läpinäkyvyyttä (”jokuvelivalvoo”)

Yhteenveto Kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on muuttunut! –Hierarkisista, keskitetyistä ja reaktiivisista toimintamalleista verkottuneisiin, hajautettuihin ja proaktiivisiin liikkeisiin (Hintikka 2009) –Moraaliprotestin sijaan kyse performatiivisuudesta, elämyksellisyydestä, yhdessäolosta ja itsensä toteuttamisesta. –Epämuodollisten ja lyhytaikaisten verkostojen ymmärtäminen. Urbaani kaupunkitila ja verkko ovat keskeisiä kansalais- ja kulutusyhteiskunnan kamppailujen toimintakenttiä.

KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh