Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri: historia ja kansalaistoiminnan muutos Mikko Mäkinen Jyväskylän yliopisto Kansalaistoiminta.NYT 9.11.2017.

Esitys aiheesta: "Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri: historia ja kansalaistoiminnan muutos Mikko Mäkinen Jyväskylän yliopisto Kansalaistoiminta.NYT 9.11.2017."— Esityksen transkriptio:

1 Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri: historia ja kansalaistoiminnan muutos
Mikko Mäkinen Jyväskylän yliopisto Kansalaistoiminta.NYT

2 Lähtökohtia Työväen Urheiluliitto on perustettu tammikuussa 1919 ja Helsingin piirijärjestö noin kuukautta myöhemmin TUL työväestön urheilu-, nuoriso- ja kasvatusjärjestö; työväenurheilu liikkeenä myös kansainvälinen TUL mukana linjaamassa suomalaisen liikunta- ja urheilupolitiikan suuntaa ja rahanjakoa aina 1990-luvun alkuun asti Nykyisin vanhat aatteelliset ja poliittiset sidokset suurelta osin purkautuneet

3 Liikunnan kansalaistoiminnan kaudet (Itkonen)
Järjestökulttuurin vaihe (1900‒30) Toiminnan vanhaa ydintä Helsingin kantakaupunki ja Kallion alue Tiukka jako porvarilliseen ja työväenurheiluun: liittyminen TUL:n seuraan tietoinen poliittinen teko Työväenyhdistysten ja -talojen alakulttuuri: eri toiminnot (urheilu, musiikki, teatteri, kirjallisuus ja opintopiirit) ”sulassa sovussa” keskenään Vanhemmista, isoista yleisseuroista versosi uusia seuroja  etenkin Helsingin Jyry (p. 1902)

4 Suurin osa liikuntapaikoista seurojen ja harrastajien ylläpitämiä ja omistamia, mikä vaikutti myös lajivalikoimaan

5 Harrastuksellis-kilpailullinen vaihe (1930‒60)
TUL:n toiminta kasvoi merkittävästi sotavuosien jälkeen  Helsingin piiri laajeni Helsingin alueliitosten myötä (”vanha Stadi” vs. maaseutuseurat) TUL:n urheilijat vaiheittain mukaan kansainvälisiin arvokisoihin ja yhteiseen sarjatoimintaan SVUL:n lajiliittojen kanssa: esim. Helsingin olympiakisat 1952 yhteistuumin järjestetty Uudempia suosittuja lajeja mm. koripallo ja lentopallo

6 Tärkeä murroskohta: TUL:n sisäinen poliittinen kamppailu johti liiton hajaannukseen ja uuden Suur-Helsingin piirijärjestön perustamiseen Useita perinteisiä, menestyksekkäitä seuroja TUL:n ulkopuolelle (TUK)  uutta piirijärjestöä täydennettiin Helsingin maalaiskunnan (Vantaa) sekä Espoon seuroilla Eräänlainen järjestökulttuurin ”renessanssi”

7 Kilpailullis-valmennuksellinen kausi (1960‒80/90)
Valtiollisen ja kunnallisen liikuntapolitiikan kehittyminen  suunnittelu valmennuksessa ja koulutuksessa Kuntoilu ja kuntoliikunta osaksi seurojen ja piirin toimintoja Muuttoliikkeen ja yhteiskunnallisen murroksen seurauksena Suur-Helsingin seuratyön painopiste siirtyy Helsingin, Vantaan ja Espoon uusiin lähiöihin ja asuma-alueille Piirin hallinto ja talous kasvoi selvästi 1980-luvulle tultaessa, uusia seuroja liittyi TUK:n lakkauttaessa toimintansa Tietotekniset valmiudet kohentuivat  viestinnässä uudenlainen kieli, jossa korostui ”asiakkuus” ja visio piiristä palveluorganisaationa

8 Eriytyneen toiminnan kausi (1980- tai 90-luvulta lähtien)
1990-luvun lamavuosien aikana liikunnan ja urheilun järjestörakenne neuvoteltiin uusiksi: Suomen Liikunta ja Urheilu  TUL:n oma kilpa- ja valmennusjärjestelmä ajettiin alas Liikuntakulttuurin kiihtyvä eriytyminen ja kirjavoituminen: kaupallisuus, tuotteistaminen, mediajulkisuus, digitalisaatio…  elämäntavat, elämykset ja identiteetit Liikunnan vapaaehtoistoiminta ei ole hävinnyt minnekään, mutta muuttunut kuluttajamaisempaan ja projektimaisempaan suuntaan

9 Mihin TUL:n olemassaolo voisi jatkossa perustua?
Liikuntapoliittiseen vaikuttamiseen? (Mitä ja millaista politiikkaa?) Kansalaisten liikuttamiseen? (Keiden?) Arvoperusteiseen kasvatukseen? (Mitä nämä arvot ovat?) Hyvinvoinnin edistämiseen? (Miten?)

10 Sata vuotta kansalaistoimintaa