Etappi 2: Palvelujärjestelmän näkökulma a.Voidaanko laittaa sähköiset palvelut etusijalle? (toki rajoitukset ymmärtäen) Tässä työssä pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon fokus. Koko kolmannen sektorin asia. Julkisen sektorin poliittinen päätös asiakasstrategiassa ”sähköiset palvelut etusijalle, joissakin tapauksissa on jopa ainoa vaihtoehto” Sähköisten palvelujen repertuaari on vielä ”ilmassa”, on jatkossa aivan jotain muuta kuin nykyisin Itsepalvelu auttaa kohdistamaan palvelujärjestelmän resursseja paremmin Manuaalinen backup taritaan ”aina” (?) ―voidaanko sähköisten välineiden kautta antaa parempaa palvelua? Tulisi tarjota parempaa palvelua, rohkaista, enenevästi etusijalle – Onko fyysinen palvelu ainoana mallina edes mahdollista 2020 – Sähköisyys ammattilaisorganisaatioiden sisäisesti on jo olemassa, tarjotaan jatkossa käyttöliittymä asiakkaille(kin) Rajauksia: soveltuvimpia kohdealueita ehkäisevä ja pitkäaikaishoito… Skaala kevyestä raskaampaan: sähköinen  ihminen/ammattilainen Segmentointi tärkeä, osaamisen kehittäminen Teknologisessa visiossa myös ”kuvapuhelin” Yhteisöllisyys - Yhteisön tuominen kotiin – esim. ”hyvinvointi-tv” Sähköisesti voidaan tuottaa enemmän palveluja ”kustannustehokkaasti” ―asiakaskontakti vasta jos henkilö ei kykene (halua) käyttämään sähköisiä palveluja Sähköisyys organisaatioiden sisäisesti on jo olemassa, tarjotaan ihmiskäyttöliittymä niille, jotka eivät sähköisesti voi toimia Valinnanvapaus oltava HMV Group0

Etappi 2: Palvelujärjestelmän näkökulma b. Käyttävätkö ammattilaiset sähköisiä välineitä? Kyllä, jos hyöty koetaan ammattilaisen näkökulmasta, palvelevuus - ei saa olla ”tiimalasiin tuijottamista, nykyisin liikaa järjestelmiä, prosessiuudistuksia väistämättä edessä, työnkuvamuutos Välinekäyttö erilaista yksityisellä vs. julkisella sektorilla. Julkista(kin) sektoria tulee painostaa uudistumiseen. Pallo toimittajille – toimintamallit ja hinta(kin) haasteena  pallo takaisin ammattilaisille (määrittelyjä ei osata) Ammattilaisen työn dokumentointi on epäselvää (esim. radiologia) Muut hallinnonalat ja järjestöt(kin) on oltava prosesseissa mukana Kansalainen mukana prosessissa – UHKA Tehty tutkimus (Varkaus) – tietojärjestelmistä on hyötyä ammattilaisen omassa työssä ―Haluaminen / osaaminen, työnkuvan muutoksen hyväksyminen On vääjäämätön muutos – tarvitaan enemmän ratkaisukeskeistä ajattelua Koulutuksessa ei ole otettu huomioon sähköisiä välineitä - uudistamistarve Seinät pois- kotoa(kin) työskentely Onko kysymys väärä: saako ammattiryhmä itse edes päättää käytöstä – Ammattilaisen autonomiakysymys - jos ei kiinnosta ammattilaista, niin ei käytä Uhkana, että tulee uusia työnkuvia, jotka keskittyvät sähköisiin palveluihin ja välineisiin ―Ollaanko kansalaisten aktiivisuuden varassa? Joka tapauksessa jatkossa ”kansalainen äänestää jaloillaan” Vaikuttavuuden haaste: kansalaiset odottavat palveluja enenevästi, ja odottavat saavansa niistä hyötyjä HMV Group1

Etappi 2: Palvelujärjestelmän näkökulma c. Huolivatko ammattilaiset kansalaisen tuottaman tiedon? Luotettavuus – voiko sähköinen tieto olla parempaa tai huonompaa kuin suullisesti kerrottu? Asiantuntijoiden välillä on myös samaa problematiikka tiedon validiudesta Tulevaisuudessa eri lähteiden tieto pitää ”murskata” hyötykäyttöön Yksityisyyden varmistaminen tärkeää Asiakkaan puolesta toimiminen otettava huomioon Voi lisätä vuorovaikutteisuutta huomattavasti ―Voiko kansalainen tuottaa tietoa omasta tilanteestaan suoraan Kantaan? ”sähköinen esitietolomake”, pohjatietojen keruu Voi, mutta… On automatisoitava tuotokset preferoitava suhteessa omiin kuvailuihin Suodatin tarvitaan, validointia tehtävä, tieto merkattava ”itse tuotetuksi” ―Pitääkö kansalaisen Kantaan tuottama tieto hyväksyä ammattilaisen toimesta? Kansalainen on oman terveystietonsa asiantuntija – subjektiivista tietoa ei saa aliarvioida Suodatin tarvitaan, validointia tehtävä, merkattava ”itse tuotetuksi” HMV Group2

Sote-tieto hyötykäyttöön – strategia 2020 Väliseminaari , klo. 9.00– Kuntatalo, Luentosali, Toinen linja 14, Helsinki Tapio Huomo, Jari Kinnunen HMV PublicPartner Oy HMV Group3

Open Space –työskentelymalli edellisten esitysten syventämiseksi Jakaudutaan 3 ryhmään sukunimen alkukirjaimen mukaan seuraavasti: ―Ryhmä 1: A – Kontio ―Ryhmä 2: Korhonen – P ―Ryhmä 3: R –Ö Ryhmät siirtyvät seuraaville etapeille, joissa käsitellään edellä kuultuja esityksiä 15 minuutin ajan, minkä jälkeen siirrytään seuraavalle etapille (1=>2, 2=>3, 3=>1) : ―Etappi 1: Kansalaisen näkökulma Puheenjohtaja Teemupekka Virtanen, STM Asiantuntijasihteeri Tanja Rantanen, Kuntaliitto Rastin yhteenvetäjä Jari Kinnunen, HMV PublicPartner ―Etappi 2: Palvelujärjestelmän näkökulma Puheenjohtaja Anne Kallio, STM Asiantuntijasihteeri Maritta Korhonen, THL Rastin yhteenvetäjä Tapio Huomo, HMV PublicPartner ―Etappi 3: Tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym. Puheenjohtaja Sinikka Salo, Oulun kaupunki Asiantuntijasihteeri Karri Vainio, Kuntaliitto Rastin yhteenvetäjä Raija Rahkila-Bergström, Prime Solutions HMV Group4