Open Space –työskentelymalli edellisten esitysten syventämiseksi

Esitys aiheesta: "Open Space –työskentelymalli edellisten esitysten syventämiseksi"— Esityksen transkriptio:

0 Sote-tieto hyötykäyttöön – strategia 2020
Väliseminaari , klo. 9.00–13.00. Kuntatalo, Luentosali, Toinen linja 14, Helsinki Tapio Huomo, Jari Kinnunen HMV PublicPartner Oy HMV Group

1 Open Space –työskentelymalli edellisten esitysten syventämiseksi
Jakaudutaan 3 ryhmään sukunimen alkukirjaimen mukaan seuraavasti: Ryhmä 1: A – Kontio Ryhmä 2: Korhonen – P Ryhmä 3: R –Ö Ryhmät siirtyvät seuraaville etapeille, joissa käsitellään edellä kuultuja esityksiä 15 minuutin ajan, minkä jälkeen siirrytään seuraavalle etapille (1=>2, 2=>3, 3=>1) : Etappi 1: Kansalaisen näkökulma Puheenjohtaja Teemupekka Virtanen, STM Asiantuntijasihteeri Tanja Rantanen, Kuntaliitto Rastin yhteenvetäjä Jari Kinnunen, HMV PublicPartner Etappi 2: Palvelujärjestelmän näkökulma Puheenjohtaja Anne Kallio, STM Asiantuntijasihteeri Maritta Korhonen, THL Rastin yhteenvetäjä Tapio Huomo, HMV PublicPartner Etappi 3: Tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym. Puheenjohtaja Sinikka Salo, Oulun kaupunki Asiantuntijasihteeri Karri Vainio, Kuntaliitto Rastin yhteenvetäjä Raija Rahkila-Bergström, Prime Solutions HMV Group

2 Etappien tavoitteet ja toimintamalli
Kullakin etapilla on seuraavat tavoitteet edellä esiteltyjen skenaarioiden avoin ”retostelu” (erilaisten näkökulmien esiin nostaminen mahdollisimman avoimesti) läpileikkaavien teemojen tarkastelu (pohditaan, mitä asiat merkitsevät seuraavien teemojen näkökulmasta) vaikuttavuus eettisyys kansainvälisyys Etapilla puheenjohtaja johdattelee aiheeseen ja esittelee 3 avainkysymystä, joita on tarkoitus käsitellä Tämän jälkeen osallistujat kertovat omia näkemyksiään ja asiantuntijasihteeri kirjaa niitä fläppitaululle. Osallistujia kannustetaan myös itse täyttämään kommentteja ja näkemyksiä etapeilla jaossa oleville Post it –lapuille ja liimaamaan niitä kunkin kysymyksen kohdalle 15 minuutin jälkeen vaihdetaan seuraavalle etapille Kustakin etapista laaditaan nopeasti alustavat yhteenvedot, jotka esitellään kierroksen jälkeen pidettävän esityksen jälkeen HMV Group

3 Etapeilla käsiteltävät kysymykset
1. Etappi - kansalaisen näkökulma, käsiteltävät kysymykset (luentosali) Molemmissa vaihtoehdoissa kansalainen (tai suurin osa kansalaisista) on tyytyväinen tilanteeseen. Onko kansalaisen kannalta mielekästä puhua positiivisesta ja negatiivisesta skenaariosta? Miten saavutetaan tasapaino kansalaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä? Miten kansalainen pystyy osallistumaan oman asiansa hoitoon. Miten molempien osapuolten pitäisi suhtautua toisen osapuolen kirjaamaan tietoon. Kuka omistaa kansalaista koskevat tiedot? Miten voidaan varmistaa kansalaisen luottamus potilastietojen käytön vastuullisuuteen, jos kansalainen antaa tietonsa terveydenhuollon säilytettäväksi? 2. Etappi - palvelujärjestelmän näkökulma, käsiteltävät kysymykset (kh 1.4) Voidaanko laittaa sähköiset palvelut etusijalle? voidaanko sähköisten välineiden kautta antaa parempaa palvelua? asiakaskontakti vasta jos henkilö ei kykene (halua) käyttämään sähköisiä palveluja Käyttävätkö ammattilaiset sähköisiä välineitä? Haluaminen / osaaminen, työnkuvan muutoksen hyväksyminen Ollaanko kansalaisten aktiivisuuden varassa? Huolivatko ammattilaiset kansalaisen tuottaman tiedon? Voiko kansalainen tuottaa tietoa omasta tilanteestaan suoraan Kantaan? Pitääkö kansalaisen Kantaan tuottama tieto hyväksyä ammattilaisen toimesta? 3. Etappi - tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym. (tila M5) Mitkä ovat tietoaineistojen toissijaisen hyödyntämisen eettiset periaatteet – mitkä ovat kiellettyjä tietojen hyödyntämisen kohteita? Tietoaineistojen maksullisuus – mihin käyttötarkoituksiin tiedoista pitäisi voida periä hinta? Miten kansalaisen itse tuottamia tietoja voitaisiin paremmin kerätä ja hyödyntää johtamisessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa? HMV Group

4 Etappi 3: tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym.
Mitkä ovat tietoaineistojen toissijaisen hyödyntämisen eettiset periaatteet – mitkä ovat kiellettyjä tietojen hyödyntämisen kohteita? Kansalaiset eivät ymmärrä mihin tietojansa luovuttavat. Kansalaisten suostumuksiin ei voida kaikilta osin luottaa Nykypäivänä rekisterimaailma muuttunut: tiedot ovat käytettävissä eri rekistereissä ja tietous rekistereistä on kasvanut Millä tavalla tietoja otetaan toissijaiseen käyttöön? Esim. Voidaanko tehdä kohdennettuja hakuja, joista pikkupaikoissa henkilöt voidaan tunnistaa? Kansalaisilta pitäisi kysyä haluavatko he heidän tietoja kohdennettavan esim. Markkinointiin? Tänä päivänä yksityiset palveluntarjoajat hyödyntävät jo tietoja, joita haetaan esim. Viranomaisrekistereistä kuten ajoneuvorekisteri Anonymisoitua tietomassaa tulisi hyödyntää tieteessä ja tutkimuksissa (tulisiko näyttää kansalaisille mitä nykyisista tietovarannoista voidaan anonyymisti louhimalla saada hyödyksi?) Kun tietoja luovutetaan, käytetäänkö niitä kuitenkin kansalaisen tietämättä toisiin tarkoituksiin kuten vakuutusyhtiöiden käsittelyissä, työnantajalla Kun nyt annetaan lupa tietojen käyttöön, tulevatko ne esille myöhemmin väärässä tarkoituksessa, esim. Eettisinä vainoina? HMV Group

5 Etappi 3: tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym.
b. Tietoaineistojen maksullisuus – mihin käyttötarkoituksiin tiedoista pitäisi voida periä hinta? Lääkeyhtiöiden käyttöön kansalaisten tietoja, joista kansalainen hyötyisi esim. Verohyödyillä Jos kansalainen hoitaa itseänsä ’ennakoidusti’ huomioidaan se hoitomaksujen alennuksilla Kantaan viedään veronmaksajien rahalla tietoja, joita ei välttämättä osata hyödyntää oikein Kansalainen voi hyväksyä tietojen käytön kaupallisiin tarkoituksiin ja saada niistä itselleen hyötyä Tutkimustyöhön tietojen jako ilmaista Onko järkevää, että julkinen sektori laskuttaa palveluista ja tiedon jaosta toisiaan Nyt pitäisi vielä vaikuttaa rahan käytön priorisointiin, joilla vähennetään esim. Hoitovirheitä, sairaalabakteerien jne aiheuttamiin kustannuksiin HMV Group

6 Etappi 3: tiedon toissijainen käyttö johtamiseen, tutkimukseen ym.
c. Miten kansalaisen itse tuottamia tietoja voitaisiin paremmin kerätä ja hyödyntää johtamisessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa? Kanta-arkistosta tulisi kansalaisen saada itse tietoja käyttöönsä Kansalaisen tulisi itse tallentaa tietoja ja saada aktiivisesti mukaan Nähty hyötyä muualla maailmassa esim. Organisaatioiden jono ja bakteeritietojen julkistamisessa Nyt tietosuoja viety osittain yli, suojellaan rikollisia ja heikennettään potilaiden hoitoa Tiedon tuottamiselle tulee esittää selkeä hyöty ja meneekö tiedot siihen käyttötarkoitukseen mitä kerrotaan ja osaako ja pystyykö th:n ammattilaiset tietoja myös hyödyntämään Ovatko itse tuotetut tiedot oikeasti luotettavia? HMV Group