Valtakunnalliset linjaukset Mitä tavoitellaan ja miksi Lait ja asetukset Järjestäminen ja tuottaminen Konsernikuvaus Rahoitus ja omaisuus Valtakunnallinen näkökulma MAAKUNTAUUDISTUS

Valtakunnallinen näkökulma2 MAAKUNTAUUDISTUS Mitä tavoitellaan ja miksi?

Perustat kuntoon Valtakunnallinen näkökulma3 Perustason palvelut vahvistuvat So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut Rahat ja osaajat riittämään Valinnan- vapaus laajenee Muutos- johtajuus Tieto kulkee Irti kunta- pohjasta: maakunnastavah va järjestäjä - rahoittaja

Asiakas palvelujen lähtökohdaksi Valtakunnallinen näkökulma4 Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelu-kokonaisuuksia Kaikki rahoitus maakunnan kautta Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan. Yksilöllinen arvio ja sujuva palvelukokonaisuus oikea-aikaisesti Potilas- ja asiakastieto siirtyy sujuvasti Laadukkaat, riittävän lähellä olevat palvelut Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja asiakas- suunnitelma Perus- ja erityistason saumaton yhteistyö

Miksi ja mitä tavoitellaan? Valtakunnallinen näkökulma5 Toimintatapojen muutos Hallinnon sujuvoittaminen Toimivammat palvelut Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Taloudellisen kasvun edistäminen Kustannustehokkuus jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Hallinto on palvelua, Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.)

Uudistusten tavoitteet Valtakunnallinen näkökulma6 Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksen- mukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille. Sote- ja maakunta- uudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maa-kuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelu-tarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.

Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Valtakunnallinen näkökulma7  Rahat riittämään: julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029  Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät  Asiakaslähtöiset, kustannus- tehokkaat ja vaikuttavat palvelut

Valtakunnallinen näkökulma8 Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat, tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakas-keskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannus- tehokkuutta Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Rahoitus- uudistus Monikanavainen rahoitus yksin- kertaistetaan Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet

Järjestäjä vahvistuu Valtakunnallinen näkökulma9 Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä

Tieto kulkee Valtakunnallinen näkökulma10 Asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Omahoidon tuki - ihmiset voivat edistää myös itse toimintakykyään ja terveyttään

Asukas- ja asiakasosallisuus paranee Valtakunnallinen näkökulma11 Maakunnat tarjoavat asukkailleen aktiivisesti osallistumisen keinoja Maakunnan otettava asukkaiden näkemykset huomioon: osallistumismahdollisuudet turvataan lainsäädännössä Osallistumista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kannustetaan monin keinoin

Miksi uudistus tehdään? Valtakunnallinen näkökulma12 Kestävyysvaje supistuu vuoden 2029 loppuun mennessä 3 mrd euroa Sujuvammat palvelut, hyvinvoivat ihmiset Perustat turvataan Talous kunnossa Ammattilaiset riittävät Turvataan sote-palvelut tulevaisuudessa

Veronmaksaja hyötyy Valtakunnallinen näkökulma13 Kestävyysvaje ja veronmaksajan suhteellinen maksutaakka pienenee Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Toimintaa uudistetaan ja palvelut integroidaan 3 mrd. € Säästö: 3 miljardin säästötavoite tarkoittaa: vuoden 2029 loppuun mennessä

Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Valtakunnallinen näkökulma14 Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin.

Valtakunnallinen näkökulma15 MAAKUNTAUUDISTUS LAIT JA ASETUKSET

Valmistelussa olevia laki- ja asetuskokonaisuuksia Valtakunnallinen näkökulma16 Maakuntalaki Sote-järjestämislaki Voimaanpanolaki Rahoituslaki Esitys Terveydenhuoltolain, Sosiaalihuoltolain ja päivystysasetuksen muutoksista VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta

Uudistuksen keskeiset lait Valtakunnallinen näkökulma17 § Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Verolait Henkilöstöä ja virka&työehtosopimus sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Maakuntien rahoituslaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki

Valmisteltava lainsäädäntö Valtakunnallinen näkökulma18 Myöhemmin valmistellaan: – maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö – valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö § Keväällä 2016 valmistellut lakiluonnokset: – sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki – järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki – maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) – maakuntajakolaki – maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) – uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki – tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset – vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio- oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset – viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö)

Maakuntalaki Valtakunnallinen näkökulma19 Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä Maakunnan palvelulaitos on julkisoikeudellinen laitos, jonka maakunta perustaa perustamisasiakirjalla Maakuntavaltuusto päättää palvelulaitoksen hallintosäännöstä sekä toiminnan ja talouden reunaehdoista Maakunta = julkis- oikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto uuden maakunnan palvelu- toiminta käynnistyy § § §

Järjestämislaki Valtakunnallinen näkökulma20 Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. § Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Maakunta vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia.

Järjestämislaki Valtakunnallinen näkökulma21 § Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Voimaanpanolaki Valtakunnallinen näkökulma22 Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano voimaantulo §

Hyvän hallinnon periaatteet turvataan Valtakunnallinen näkökulma23 perus- oikeudet Hallintolaki Virkavastuu Julkisuuslaki Yleishallinto-oikeudellisia säännöksiä noudatetaan kaikissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sote- palveluiden tuottajissa

Aikataulu Valtakunnallinen näkökulma24 Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE lausunto- kierrokselle Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan Lait voimaan Mahdollinen siirtymä- aika Järjestämis- laki ja maa- kuntalaki julki kommen- teille ja lausunto- kierrokselle HE sote- järjestämis- laiksi ja maa- kuntalaiksi eduskuntaan Sote- järjestämis- laki ja maa- kuntalaki voimaan Väliaikais- hallinto Maakunta- vaalit järjestämis- vastuu maakunnille Järjestämislaki ja maakuntalaki Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 6–8/1611–12/162/177/ /19

Aikataulu (v2) Valtakunnallinen näkökulma25 Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE lausunto- kierrokselle Valinnan- vapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan Lait voimaan Mahdollinen siirtymä- aika Järjestämis- laki ja maa- kuntalaki julki kommen- teille ja lausunto- kierrokselle HE sote- järjestämis- laiksi ja maa- kuntalaiksi eduskuntaan Sote- järjestämis- laki ja maa- kuntalaki voimaan Väliaikais- hallinto Maakunta- vaalit järjestämis- vastuu maakunnille 6-8/ /162/177/ /19

Aikataulu v Valtakunnallinen näkökulma26 Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 11/2016 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Maakunta- uudistuksen lakiluonnokset lausunnolle 11/2016, HE keväällä 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä kesällä 2017 Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveyden- huollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille

Valtakunnallinen näkökulma27 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana, asiakaskeskeisenä palvelukokonaisuutena. Monikanavainen sote- rahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Sote-menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla nykyennusteeseen verrattuna 4/ /16 7/17 1/ HE sote- järjestämis- laiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Sote- järjestämislaki ja maakuntalaki voimaan Väliaikais- hallinto maakunta- vaalit 1/2018 Järjestämis- vastuu maakunnille Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika. Selvityshenkilöiden ehdotuksen pääkohdat hallituksen keskusteluun 4/16. Selvitys valmis ja lausunnoille 5/16. Lainvalmistelu valmistelu- ryhmässä aloitetaan. Hallituksen peruslinjaus valinnanvapaudesta. HE valinnan- vapauden laajentami-sesta ja rahoituksen yksinkertais- tamisesta eduskuntaan 2/2017. HE-luonnos valinnan- vapauden laajentamisesta ja monikanava- rahoituksen yksinkertaista- misesta lausunto- kierrokselle 11/ /162/17 6-8/16 Selvitys- henkilöiden esiselvitys valinnan- vapauden päävaihto-ehdoista ja suositettavasta mallista. Sote- järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausunto- kierrokselle 8/2016 HE sote-järjestämis- laiksi ja maakunta-laiksi eduskuntaan Sote-järjestämis- laki ja maakunta- laki voimaan

Maakuntauudistuksen aikataulu Valtakunnallinen näkökulma28 Esivalmistelu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 2016 – 6/20177/2017 – 3/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit /2018 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2019 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit Kunta- vaalit 4/

Valtakunnallinen näkökulma29 MAAKUNTAUUDISTUS JÄRJESTÄMINEN & TUOTTAMINEN

Tärkeimmät ehdotukset Valtakunnallinen näkökulma30 Julkisessa hallinnossa on jatkossa kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat (itsehallintoalueet) ja kunnat. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Maakuntien perustamiseen liittyy kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. Omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä pyritään varmistamaan kuntien tasapuolinen kohtelu, samalla kun maakuntien on voitava järjestää palvelunsa tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella. €

Tärkeimmät ehdotukset Valtakunnallinen näkökulma31 Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos, jonka viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunnan palvelulaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvin- vointia ja terveyttä.

Sote-laissa työkalut muutokseen Valtakunnallinen näkökulma32 Laki antaa raamit Muutos tehdään maakunnissa Henkilöstö mukaan

Vastuu yhdelle toimijalle Valtakunnallinen näkökulma33 MAAKUNTA järjestää ja rahoittaa sote-palvelut vuoden 2019 alusta vastaa siitä, että palvelut on sovitettu yhteen ja ne toteutetaan lähellä sekä väestön tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti

Maakunnille siirtyy eniten sote-henkilötyövuosia Valtakunnallinen näkökulma Sosiaali- ja terveyden-huollon organisaatioita: kpl henkilötyö- vuotta 400 YHTEENSÄ YLI organisaatiota ja henkilötyövuotta 18 maakunnalle

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Valtakunnallinen näkökulma35

Henkilöstön siirtyminen ja asema Valtakunnallinen näkökulma36 Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin Siirto koskee n työntekijää

Henkilöstöjärjestelyt (1/2) Valtakunnallinen näkökulma37 n henkilön työnantaja vaihtuu Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy merkittävästi maakuntien palvelukseen kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät

Henkilöstöjärjestelyt (2/2) Valtakunnallinen näkökulma38 Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT). Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä. Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: Maakunnat ja palvelulaitos Kevan jäsenyhteisöksi.

Muutos tehdään maakunnassa Valtakunnallinen näkökulma39 Roolit, vaiheet ja vastuut Lainsäädäntö ja rakenteet kaikille yhteiset Teemme muutoksen yhdessä Jaetaan tietoa ja kokemuksia Itsehallinto on asennetta ja vastuunkantoa Maakunta on asukkaitaan varten

Toiminnallisena muutoksena mittava Valtakunnallinen näkökulma40 Maakuntien perustamisen esivalmistelu, yhteistyö, toiminnallisen muutoksen kehittämistyön käynnistäminen ICT-kehittämistyön käynnistys Väliaikaiset valmisteluelimet, talous- ja henkilöstöhallinto, ensimmäisten vaalien järjestäminen, ICT Ensimmäisten vaalien jälkeinen aika, maakuntavaltuusto, hallitus ja keskeisten viranhaltijoiden valinta, ensimmäisen talousarvion ja maakuntastrategian valmistelu, ICT Maakunnat toiminnassa Tehtävät: Ely-keskuksilta Kunnilta Maakunnilta TE-toimistoilta Aluehallintovirastoilta ICT Vaikutukset myös valtionhallintoon ja kuntiin Julkinen hallinto ja demokraattinen järjestelmä muuttuu perusteiltaan merkittävästi Ohjaus- järjestelmä Rahoitus- järjestelmä Omaisuus- siirrot Henkilöstö- siirrot

Valtakunnallinen näkökulma41 Maakunnan keskeiset tehtävät Alue- kehittäminen Pelastus- toimi Ympäristö- terveyden- huolto Sosiaali- ja terveyden- huolto Työ- ja elinkeino- palvelut Liikenne- järjestelmä- suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomitus- palvelut

Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtakunnallinen näkökulma42 Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä- vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus 18 maakuntaa -järjestämisvastuu -rahoitusvastuu -päättää palvelu-tasosta ja yhteistyö- sopimuksesta Kunnat 5 sote-yhteistyöaluetta Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Palvelun- tuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut 12 laajan ympäri- vuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa)

Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Valtakunnallinen näkökulma43 VALTUUSTO Maakuntastrategia Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen HALLITUS MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Yhtiöitetty toiminta Palvelu- laitos Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteish ankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat 59–99 jäsentä

Osallistuminen ja demokratia Valtakunnallinen näkökulma44 Maakunnan ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien); ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys

Palvelujen tuottaminen Valtakunnallinen näkökulma45 Maakunnan palvelu-strategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailu-tetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. Uusi laki sosiaali- ja terveys-palvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Valtakunnallinen näkökulma46 Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Valinnanvapaustuottajat Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote- yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakunnan oma tuotanto Lähete Laajan valinnanvapauden raja Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Hankinta Palvelulaitoksen yhtiöt Lähete Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Palvelu- seteli Henk.koht. budjetti Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne - muu kuin valinnanvapauden piirin kuuluva palvelu Valtakunnallinen näkökulma47 Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Hankinta Palvelulaitoksen yhtiöt Lähete Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Palvelu- seteli Henk.koht. budjetti Laajan valinnanvapauden raja

Valtakunnallinen näkökulma48 Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Valinnanvapaustuottajat Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote- yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakunnan oma tuotanto Lähete Laajan valinnanvapauden raja Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Hankinta Palvelulaitoksen yhtiöt Lähete Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Palvelu- seteli Henk.koht. budjetti Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Valtakunnallinen näkökulma49 Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukonaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Erityisesti Paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelu-tarpeen arvio ja asiakas- suunnitelma. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Valtakunnallinen näkökulma50 Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä

Digitalisaatio Valtakunnallinen näkökulma51 Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat

Julkinen palvelulupaus Valtakunnallinen näkökulma52 Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Valinnanvapauslain-säädännön valmistelussa otetaan kantaa palveluntuottajan palvelulupaukseen. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova.

Asiakkaan valinnanvapaus Valtakunnallinen näkökulma53 Lakiluonnos valmistuu ja on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. Hallitus evästi jatkovalmistelua Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan.

Muutos tehdään vaiheittain Valtakunnallinen näkökulma54 Esivalmistelu 2016 – (STM:n ja VM:n vauhdituskirje) Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet – (Voimaanpanolaki) Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen 1.3. – (Voimaanpanolaki) Maakunnat toiminnassa (Maakuntalaki- ja sote-järjestämislaki)

Tulevaisuuden suomalainen sote- ja maakuntamalli: Hyvinvoivat ihmiset, sujuvat palvelut ja kestävä talous Valtakunnallinen näkökulma55 Sote-järjestämisuudistuksen ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet - Sote-järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle - Monialainen maakunta, jossa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja käyttäjien osallistuminen - Sote-järjestämislaki, maakuntalaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki, valtionosuuslainsäädäntö + 22 muuta lakia Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja maakunnissa Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja vastuun vahvistaminen Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio sekä osaava henkilöstö Kansalainen toimiva demokratia ja vaikuttamismahdollisuudet Tiedon hyödyntäminen - tietointegraatio Maakuntien rahoituslaki tarvekriteerit ja kustannusten hillintä Talouden kasvu Uudistuminen Veronmaksaja Kustannus- tehokkuus, Vaikuttavuus Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa toimissa Tehokas järjestäminen ja tuotanto johtaminen Aito monituottaja- malli sotessa -julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin tuotanto yhtenäisin periaattein Uusi maakunta Järjestämisvastuu Rahoitusvastuu Vastuu palveluintegraatiosta ja toimivista palveluketjuista Valinnanvapauslain säädännön valmistelua koskeva linjaus Uudistumista tukevat ja edellyttävät menettelyt - yrittäjyys Monialainen maakunta selkeällä tehtäväjaolla Kunta paikallisena elinvoimayhteisönä Maakuntademokratia: valtuusto ja vaikuttaminen Käyttäjä -mahdollisuus valita -mahdollisuus vaikuttaa Henkilöstösiirrot liikkeenluovutuksella, palvelussuhde kuntasektorin mukaan Siirtymäaika yhtiöittämisessä

Valtakunnallinen näkökulma56 MAAKUNTAUUDISTUS KONSERNIKUVAUS

Maakuntakonserni sote- tehtävissä Valtakunnallinen näkökulma57 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalvelu- hankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointi-suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan oman sote- tuotannon yhtiöt Järjestäjän ohjaus ja valvonta Konserni- ohjaus Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja osto- palveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Valtakunnallinen näkökulma58 Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomais-päätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote- palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote- tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

Asiakasosallisuus Valtakunnallinen näkökulma59 Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon kun maakunta valmistelee – palvelulupausta – maakuntien yhteistyösopimusta – yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää Erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun ja tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aloiteoikeus, kansanäänestysaloite ja vaikuttamistoimielimet

Palvelukeskukset Valtakunnallinen näkökulma60 Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille, maakuntien tytäryhteisöille ja palvelulaitoksille. Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille. Palvelukeskuksia koskeva valmistelu on kesken. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat ainakin: 1.yhteishankintojen palvelukeskus (sopimus- ja kilpailutusasiat) 2.toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 3.tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus 4.talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Valtakunnallinen näkökulma61 MAAKUNTAUUDISTUS RAHOITUS JA OMAISUUS

Rahat ja tekijät riittämään Valtakunnallinen näkökulma62 3 miljardin säästötavoite tarkoittaa: hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan toimintaa kehitetään ja palvelut integroidaan veronmaksajan suhteellinen maksutaakka pienenee Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 mennessä

Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Valtakunnallinen näkökulma63 Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä € 3 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle

Valtakunnallinen näkökulma64 Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyvät maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteisiä ratkaisuja kunnille jäävien kiinteistöjen kehittämiseen siten, että käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. € Omaisuusjärjestelyt (1/2)

Omaisuusjärjestelyt (2/2) Valtakunnallinen näkökulma65 Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä.

Maakuntien talouden ja palvelujen ohjaus Valtakunnallinen näkökulma66 Maakuntien talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö. Julkisen talouden suunnitelman valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja rahoitus yhteen. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut.

Maakuntien rahoitus Valtakunnallinen näkökulma67 Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

Maakuntien rahoitus Valtakunnallinen näkökulma68 Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään Valtionrahoituksen määräytyminen 89 % 10 % 1%1% Hyte- rahoitus Tarveperusteinen rahoitus 87 % Ikärakenne ja tarve 1 % Vieraskielisyys 1 % Asukastiheys Asukasluku- perusteinen rahoitus

Verotus Valtakunnallinen näkökulma69 Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Kunnallisveroprosenttien muutoksia rajoitetaan myös vuosina 2020 ja Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. 12,3 %

Verotulojen siirto kunnilta Valtakunnallinen näkökulma70 Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään Maakuntien tehtävien rahoitus Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosentti- yksikköä vuodessa Rajasta voidaan poiketa poikkeus- tilanteissa 17,7 mrd € Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 11,3 mrd € 0,5 mrd € 5,9 mrd € Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019

Kuntien valtionosuus- järjestelmän uudistus Valtakunnallinen näkökulma71 +/- 100 € Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100€ per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2) Valtakunnallinen näkökulma72 Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuus- järjestelmää uudistamalla Kustannusten ja tulojen siirron aiheuttamia epätasapainoja rajoitetaan Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasauslisää korotetaan ja tasausvähennystä pienennetään Lisäksi uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa +/- 100 € +/- 25 €

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2) Valtakunnallinen näkökulma73 Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. -Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen Valtakunnallinen näkökulma74 Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimenpiteet €