Ajankohtaista sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
, POTKA-verkoston kokous Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

2 Aikatauluja 15.3.2016 Brommelsin väliraportti valinnanvapaudesta
Suomen hallituksen tarkentavat linjaukset sotesta SOSTEn valtuusto käsittelee päivitettyjä Sosten hallituksen linjauksia Brommelsin loppuraportti ja esitys valinnanvapausmalliksi Hallituksen esitys sote-järjestämislaiksi 6/2016? SOSTEn sote-roadshow elo/syyskuu > kerätään kommentteja SOSTEn lausuntoon

3 8/8/2018 Näiden yleisten tavoitteiden on tarpeen näkyä myös rahoitusjärjestelmässä

4 Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen kunnissa Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

5 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne
8/8/2018 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laite- infrastruktuuripalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Julkiset palveluntuottajat Yhteinen ICT Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yksityiset palveluntuottajat Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kolmannen sektorin palveluntuottajat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

6 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne
Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä- vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus 18 maakuntaa järjestämisvastuu rahoitusvastuu päättää palvelu-tasosta ja järjestämis-sopimuksesta (yhteistyösopimuksesta) Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö 5 sote-yhteistyöaluetta Palvelun- tuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut 12 laajan ympäri-vuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Valtakunnallinen aluehallintovirasto Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

7 Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

8 Rahoitusratkaisut (5.4. linjaukset)
Sote-järjestämistä ja maakuntia koskeva, voimaantuleva lainsäädäntö valmistellaan valtion rahoitusmallin pohjalta. Hallitus ei tällä vaalikaudella valmistele lakiesityksiä maakuntaveron käyttöönotosta. Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistyy jatkoselvitys tällä vaalikaudella. Sote-rahoituksen varat kannetaan valtion verotuksessa muuttamalla ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräitä tuloverotuksen vähennysten parametrejä (asteikkomalli) Maakunnille valtionrahoitus yleisenä valtionosuutena - valtakunnallisiin erityistehtäviin kohdennettua rahoitusta. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelun käynnistäminen 2017.

9 Integraatio Järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) Tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta Palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin Tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

10 Valinnanvapaus ja sen edellytykset
Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan. Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Lainsäädäntöön myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen.

11 Tuotannon monipuolisuus
Hallituksen tavoitteena sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen, mikä toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa. Tavoitteena, että tuleva valinnanvapausmalli tukee pk-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja. Valtioneuvosto varmentaa ja maakunnat huolehtivat monipuolisen tuotantorakenteen toteutumisen: yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa konseptikilpailutukset uudistumiseen

12 Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet
Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset. Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta. Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite.

13 Aluejako Perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla sote järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu. Viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativien ja harvinaisempien ja kalliimpien palveluiden valtakunnallinen ja alueellinen kokoaminen. Maakuntien arviointimenettely turvaa perusoikeudet sekä sote-järjestämiskyvyn ja taloudellisen kantokyvyn.

14 SOSTEn hallituksen sote-linjaukset
Valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi

15 SOSTEn hallituksen sote-linjaukset
Onnistunut sote-uudistus Kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja Lisää palveluiden laatua ja saatavuutta Parantaa kokonaistehokkuutta SOSTEn keskeiset linjaukset jatkotyölle: maakuntamalli on hyvä pohja maakunnalla oltava oikeus päättää tuotannon organisoinnista rahoitusratkaisuilla poistettava osaoptimointia valinnanvapaus on väline palveluiden parempaan laatuun ja saatavuuteen

16 Maakuntamalli on hyvä pohja
SOSTE katsoo, että esitys maakuntamalliksi on hallinnollisesti selkeä. Maakuntien on oltava tarpeeksi vahvoja niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Maakuntien kantokykyä ja asiakkaan saamaa palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. On kannatettavaa, että maakuntalakiin ja sote-järjestämislakiin otetaan säännökset maakuntien arviointimenettelystä. Palvelurakennetta on kehitettävä asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä palvelun laadun vahvistamiseksi.

17 Maakunnille oikeus päättää tuotannon organisoinnista (1/3)
Julkisen vallan rooli korostuu ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden varmistajana. Yksi keino tähän on määritellä julkinen palvelulupaus. Maakuntien on myös päätettävä, miten ne organisoivat oman palveluntuotantonsa. Järjestöjen on voitava itse päättää, miten ne organisoivat palvelutoimintansa tarkoituksenmukaisesti. Julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita.

18 Maakunnille oikeus päättää tuotannon organisoinnista (2/3)
Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan. Järjestöjen kumppanuus ja yhteistyö palvelutuotannossa on tehtävä mahdollisimman luontevaksi ja helpoksi. Erilaisille kansalais- ja asiakasryhmille on oltava käytössä räätälöityjä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

19 Maakunnille oikeus päättää tuotannon organisoinnista (3/3)
Järjestöillä on tärkeä rooli myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyölle on kehitettävä toimivia kumppanuusrakenteita paikalliselle tasolle.

20 Rahoitusratkaisulla poistettava osaoptimointia (1/2)
Tehty rahoitusratkaisu on perustaltaan hyvä ja selkeä, mutta sen suhteen tarvitaan vielä jatkolinjauksia. On tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Osaoptimoinnin vähentämiseksi lääke- ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä maakuntien vastuulle kuitenkin niin, että Kela hoitaa teknisen maksatuksen.

21 Rahoitusratkaisulla poistettava osaoptimointia (2/2)
Rahoitusvastuun siirtäminen maakunnille kannustaisi palvelujen järjestämiseen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Uudistuksen on hyödytettävä asiakasta eikä se saa nostaa omavastuukustannuksia tai asettaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan maakunnasta riippuen. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle. Eri maksukatot on yhdistettävä.

22 Valinnanvapaus välineeksi palveluiden parempaan laatuun ja saatavuuteen (1/3)
Valinnanvapauden tarkoituksena tulee olla erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen ja sen avulla on turvattava nykyistä nopeampi hoitoon ja hoivaan pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on turvattava yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. On tarkkaan määriteltävä, missä sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus on mahdollinen. Valinnanvapauden ulottaminen sosiaalihuoltoon on toteutettava harkiten.

23 Valinnanvapaus välineeksi palveluiden parempaan laatuun ja saatavuuteen (2/3)
On myös huomioitava ihmisten erilaiset mahdollisuudet ja kyvyt tehdä valintoja ja turvattava heille mahdollisesti päätöksenteossa tarvittava tuki. Valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvausten tulee olla sama kaikille tuottajille. Rahoituksessa tulee olla myös laatua sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevia elementtejä. Valinnanvapauden onnistumiseksi tarvitaan erityisesti palveluketjujen ja tiedon integraatiota.

24 Valinnanvapaus välineeksi palveluiden parempaan laatuun ja saatavuuteen (3/3)
Irrallisten palvelutapahtumien sijaan valinnanvapautta laajennettaessa on turvattava asiakaslähtöiset kokonaisuudet. Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuus on oltava suunniteltu ja koordinoitu, sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä.

25 Valinnanvapauden lisääminen
Palvelun tuottajille tarkat, yhdenmukaiset kriteerit Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen hinnoittelu tehtävä huolella Turvattava palveluketjut ja integraatio Paljon palveluja käyttävien koordinoidut palvelukokonaisuudet Palveluohjauksen rooli korostuu Hankinnoissa huomiota hinnan ohella myös laatuun ja asiakaskokemuksiin Palvelurakennetta kehitettävä myös palvelun laadun vahvistamisen ja potilasturvallisuuden näkökulmasta

26 Valinnanvapauden lisääminen
Palvelukokonaisuudet selkeäksi, läpinäkyväksi, jotta kansalainen pystyy valitsemaan Palvelutuotannon yksipuolistuminen ja keskittyminen estettävä, pienten ja keskisuurten toimintaedellytykset turvattava Palveluihin liittyvä tieto oltava läpinäkyvää, jotta vertailu mahdollista Linjattava myös valinnanvapauden reunaehtoja