Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetushallituksen puheenvuoro Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyohjelman loppuseminaari , Finlandia-talo

Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita Tehdään rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus

Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 1/2  Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä  Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita sekä toimintaprosesseja  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys  Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus tutkintoja laaja- alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä keventämällä ja yksinkertaistamalla tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa

 Lisäksi uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja  Parannetaan työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa  Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma  Uudistetaan ja digitalisoidaan koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä  Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti  Vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 2/2

Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoima- koulutuksen rahoitusjärjestelmät  Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan toimintaa rajoittavaa sääntelyä  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla  Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta  Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut kasvussa 2000-luvulla 1/2 Mahdollisia syitä: Ammatillisesti koulutetulle työvoimalle on ollut kysyntää (mm. eläköitymisen myötä) Ammatillinen koulutus on noussut varteenotettavaksi koulutukseksi lukiokoulutuksen rinnalle nuorten keskuudessa Nuoret arvostavat käsillä tekemistä Ammatillinen koulutus takaa jatko-opintokelpoisuuden Työssäoppimisen vahvistuminen sekä mahdollisuus suorittaa ylioppilas- ja ammatillinen tutkinto lisäävät kiinnostutusta ammatillista koulutus kohtaan

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut kasvussa 2000-luvulla 2/2 Mahdollisia syitä: Vanhempien myönteinen asenne ja kannustus valita ammatillinen koulutus vaikuttanut asenne-ilmastoon Ammatillisen koulutuksen saama myönteinen julkisuus Ammatillista koulutusta on määrätietoisesti kehitetty Ammatillisten opettajien arvostus Ammatilliseen koulutukseen rakennettu huippuosaamisen polkuja Keskeyttämisen vähentämiseen on panostettu

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/2001–2012/2013, % (Tilastokeskus) Lukuvuosi Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) Ammatti- korkeakoulutus (amk-tutkinnot) Yliopistokoulutus ( alemmat ja ylemmät korkeakoulu- tutkinnot ) 2000/2001 4,213,19,54,2 2001/2002 4,112,37,65,3 2002/2003 3,711,38,25,0 2003/2004 3,810,78,44,8 2004/2005 3,910,58,75,4 2005/2006 4,210,59,25,8 2006/2007 4,210,29,05,6 2007/2008 4,59,89,26,1 2008/2009 3,98,58,66,2 2009/2010 4,09,18,65,9 2010/2011 4,09,18,86,5 2011/2012 3,58,78,56,4 2012/2013 3,48,58,36,9

Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi Koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi Asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa- ajantoiminnan tukeminen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2015 Toimenpidekokonaisuudet:

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Läpäisyyn vaikuttavat Opettajien pedagogiset taidot ja ohjausosaaminen Toimiva työelämäyhteistyö Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen Oppilaitoksen toimintaympäristö Opetuksen organisointi Erityisopetuksen toteutus

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Keskeyttämisen syitä Koulutusvalintoja ei mielletä lopullisina, vaan koulutuspolun kuluessa tarkentuvina ja muuttuvina. Keskeyttämisen sijaan nuoret voivat pitää itseään vain koulutuspaikan vaihtajina. (Komonen 2002) Virheellinen alavalinta. Syynä voi olla esimerkiksi että opinnot eivät syystä tai toisesta vastanneet mielikuvaa tai itse työtehtävät eivät vastanneet odotuksia. (Arponen-Aaltonen 2012) Opintojen hidastumisen syyt voivat olla näkyvissä jo peruskouluaikana. Näitä voivat olla esimerkiksi huonosti tuetut tai kokonaan tukematta jääneet luku- ja kirjoitusvaikeudet, huono koulumenestys, huonot koulukokemukset ja heikko itsetunto sekä tukijoiden puute ja muut sosioekonomiset syyt. (Nurmi 2009) Keskeyttäminen lisää selvästi riskiä siihen, ettei päädy vakaalle työuralle. Selvä enemmistö opinnot keskeyttäneistä on kuitenkin seurannan lopussa työuralla. Opintojen keskeyttäminen näyttääkin usein liittyvän tilanteeseen, jossa hyvä jalansija työmarkkinoilla löydetään ennen valmistumista, jolloin opiskelut jäävät monilla kesken. (Aho & Mäkiaho 2015)

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Paljon on saatu aikaan, mutta vielä on työtä edessä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämiseksi on edelleen tehtävä työtä Erot alojen välillä ovat edelleen suuria. Vetovoimaisilla aloilla ja tutkinnoissa on yleisesti hyvä läpäisyaste – ja toisinpäin Oppilaitosten hyvä läpäisy kertoo pitkäaikaisesta ja systemaattisesta kehitystyöstä, jota usein tukee koko oppilaitoksen toimintakulttuuri Osaamisperustaisuuden vahvistaminen ja siihen liittyvät yksilölliset opintopolut tarjoavat mahdollisuuksia keskeyttämisen vähentämiseen Kestävyysvajeen kiinnikurominen edellyttää mahdollisimman suuren joukon kouluttamista Koulutus on tehokas keino vähentää syrjäytymistä

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kiitos!