FI3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA. 1. Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Teoreettinen filosofia: ontologia, tietoteoria, tieteenfilosofia Tietoyhteiskunnan.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista:

Advertisements

Kalle Videnoja Frank Martela Henrik Forsgård

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN FILOSOFINEN TAUSTA

Filosofian aloja ja suuntauksia

FILOSOFIAN OSA-ALUEET

Sami Pihlström Jyväskylän yliopisto

Havaintojen ja teorian suhde tieteellisessä tutkimuksessa

Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) IV2010

Markus Lammenranta Helsingin yliopisto

Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät

MITÄ ON FILOSOFIA – MITÄ ON KASVATUSFILOSOFIA

Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista:

Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun tiedeperustat A

Mitä tieto on? Mitä voi tietää?

Helmikuun uusintatentti

Todellisuuden yleisen luonteen tarkastelua

Tiede & tieteellinen menetelmä

Filosofian opetuksen piirteitä. Mikä on olennaista filosofiassa? Miksi kaikkien Suomen lukiolaisten pitäisi oppia filosofiaa? Mitä kaikkien Suomen lukiolaisten.

Teoria ja metodi 2. luento epistemilogia ja analogia.

Filosofian kurssi, luento 3 Yhteiskuntafilosofia

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Mitä tieto on? Mitä voi tietää?

Anne Rongas1 Tiedon etsintä  Platon: Varma ja erehtymätön tieto >> sen perusteella löytyisi hyvä elämä ja hyvä valtio.  Todellista tietoa vain pysyvä.

Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, F416; ti 20: 12-14, Kurtén ti 27.9: 12-14, Nissi viikko 38 ma-ti.

YLIOPISTO-OPISKELUN TAIDOT II

Mitä tieto-oppi eli tietoteoria tutkii?

Filosofian opetuksen piirteitä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:

Yhteiskuntatieteiden filosofia Kf 270 Aki Lehtinen

24 tuntia Syksy 2011 Jarmo Pulkkinen

Mistä saa hyvää aineistoa? Gradunteon eväät -infotilaisuus

Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3. Kysymyksiä 1. Mitä ongelmallista liittyy seuraaviin väitteisiin. Miten ne suhtautuvat Platonin klassiseen tiedon.

Mitä filosofia on?. Viisauden rakastamista  Tulee kreikan kielen sanasta  Sokrateen luoma  Ajattelun, olemassaolon ja elämän perusongelmien ilmaisemiseksi.

Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto. Tiede – termin merkityksiä Tieteen tulokset / tieto Tieteelliset menetelmät Tiedeyhteisö Tiedeinstituutio.

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 (Osa 2) John Pajunen.

Aivot ja psyyke —kaksi osittain päällekkäistä tieteenalaa: 1.NEUROPSYKOLOGIA 2.KOGNITIIVINEN NEUROTIEDE AIVOJEN RAKENTEELLI- NEN POIKKEAMA aivovaurio koe-eläinten.

Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3. Kurssi Käsittelee teoreettista filosofiaa eli tieto-oppia (epistemologiaa), tieteenfilosofiaa ja ontologiaa.

FI2 FILOSOFINEN ETIIKKA. Filosofisen etiikan lähtökohtia Käsitteet moraali ja etiikka Etiikan osa-alueet: metaetiikka, normatiivinen etiikka, soveltava.

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3 John Pajunen.

FILOSOFIAN ARVOITUS (S. 10 – 13). Filosofian identiteettiongelma -Filosofia (kr. ”viisauden rakastaminen”) sai alkunsa antiikin Kreikassa n. 600 eKr -Kysymys.

Mitä oleminen on?. Metafysiikka Metafysiikka tutkii mitä on olemassa ja mitä tarkoitamme olemassaololla ja olemisella. Aristoteles: metafysiikka = ”ensimmäinen.

Tiedon ja todellisuuden filosofia Fi3 Karhulan lukio 2016 (ANP)

Onko vapaus mahdollista?. Vapaus = toisintoimimisen mahdollisuus Vapautta rajoittavia tekijöitä: loogiset ja luonnolliset tekijät yhteiskunnalliset tekijät.

FILOSOFIA Filosofia oppiaineena Itä-Suomen yliopistossa (Joensuun kampus) filosofian opetusta annetaan filosofia- ja oikeusfilosofia-nimisissä.

5 TIETEENFILOSOFIA FI3 LAJM. 5.1 Tieteenfilosofian määrittelyä ERITYISTIETEET TIETEENFILOSOFIA FILOSOFIA.

1 METAFYSIIKKA FI3 LAJM. 1.1 Mitä metafysiikka on? Kr. ta meta ta physika = luontoa käsittelevän jälkeen.

Mitä oleminen on?.

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto

Metafysiikka ja tieto-oppi

johdantoa teorian ja metodin kytkentään

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010

Tietoteoria klassinen tiedon määritelmä Tietoa on… HYVIN PERUSTELTU

Selittäminen ja tieteenalojen erot

Tieteenfilosofia Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista filosofiasta käsin.

ERÄITÄ TIETEENFILOSOFISIA JAKOLINJOJA

Antiikki ja varhainen filosofia

Onko vapaus mahdollista?

Metafysiikka kysymys substanssista eli perusolemuksesta

2 TIETEELLINEN LÄHESTYMISTAPA

Mitä on olemassa?.

Filosofian alat TEOREETTINEN FILOSOFIA

Psykologia on tiede.

Metafysiikka kysymys SUBSTANSSISTA eli todellisuuden perusaineksesta

Filosofian osa-alueet

Onko mieli ainetta ?.

Viisauden rakastamista……

Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on…

Onko kaikki ainetta?.

TIEDE JA KRISTINUSKO UE2 LAJM.

Esityksen transkriptio:

FI3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA

1. Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Teoreettinen filosofia: ontologia, tietoteoria, tieteenfilosofia Tietoyhteiskunnan käsite Teoreettisen filosofian merkityksestä esimerkkejä: ilmastonmuutos, kreationismi ja ID-teoria, eugeniikka, medikalisaatio

2. Maailma tiedon kohteena – ontologian kysymyksiä Todellisuuden hahmottamisen peruskäsitteet: olio, määre, ominaisuus (Aristoteleen kategoriaoppi) Olioiden ja ominaisuuksien suhde: kannatinteoria vs. kimpputeoria Olennaiset ja satunnaiset, ensisijaiset ja toissijaiset ominaisuudet Yleiskäsitteiden olemistapa: referenssi, käsiterealismi vs. nominalismi Substanssi: materialismi / dualismi / idealismi Mieli-ruumis –ongelma: materialismin eri suuntaukset (eliminoiva / redusoiva / emergentti) Aristoteles: muutoksen neljä syytä, aktuaalisuus / potentiaalisuus Determinismi / indeterminismi, tahdon vapauden ongelma

3. Tietämisen ehdot – tietoteorian kysymyksiä Tietämisen tavat: propositionaalinen tieto, auktoriteetti, intuitio, havainto, induktio / deduktio, analyyttinen / synteettinen tieto Tiedon oikeutus: fundamentalismi / reliabilismi / koherentismi Totuusteoriat: korrespondenssi / koherenssi / pragmatismi Kant: kokemustiedon ehdot (havainnon muodot, ymmärryksen kategoriat) Tietoteoreettinen idealismi ja realismi Skeptisismin haaste: skeptiset argumentit, Descartes`n cogito- argumentti, nykyfilosofian skeptisismikritiikki (Moore, Wittgenstein)

4. Tiedeyhteisö tiedon tekijänä – tieteenfilosofian kysymyksiä Tieteen jaottelu: formaaliset tieteet / luonnontieteet / yhteiskuntatieteet / humanistiset tieteet Tieteen tunnusmerkit: objektiivisuus, julkisuus, kriittisyys, autonomisuus, itseäänkorjaavuus, edistyvyys Demarkaatio-ongelma: epätiede ja ei-tiede Hypoteettis-deduktiivinen metodi luonnontieteissä Induktion ongelma: verifikaatio / falsifikaatio / periaatteellinen koeteltavuus Kausaalinen selittäminen: Hempelin subsumptiomalli Teleologinen selittäminen: funktiot ja intentiot (praktinen päätelmä), hermeneuttinen kehä Tieteen kehitys: kumulationismi, tieteelliset vallankumoukset (Kuhn) Tieteen eriytyminen: metodologinen monismi / pluralismi / anarkismi Tieteen tavoitteet: instrumentalismi vs. verismi, perus- ja soveltava tutkimus, tiedonintressit Tieteen etiikka: teknologinen imperatiivi, tutkimuksen metodit ja vaikutukset yhteiskuntaan