Äidinkielen esseekoe: kokeen raamit Lukemisen, kirjoittamisen ja kypsyyden koe Uudistunut 2007

Esseekoe Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaiskykyä ja kokonaisuuksien hallintaa Kuuden tunnin mittainen A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen tehtävävihko: tehtävät ja aineistot Vähintään 12 tehtävää, joista valitaan yksi ton_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/fi_maara ykset_aidinkieli.pdf

Tehtävätyypit Osa aineistopohjaisia osa ei EI: Tehtävänanto tai pelkkä otsikko (tummennettu) KYLLÄ: asiatekstejä, kaunokirjallisuutta, tilastoja, kuvia, taulukoita jne. Tehtävien aihepiirit: äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin tai yleissivistykseen liittyviä

Tekniset ohjeet Suoritus jätetään viimeisteltynä ja lyijykynällä puhtaaksikirjoitettuna Luonnosteluun käytetyt paperit yliviivataan, kirjoitetaan KONSEPTI Suosituspituus 4 – 5 sivua, noin 500 – 750 sanaa

Arvosteluperusteet Äidinkielen oppisisällöt perustana Kokonaisuus ratkaisee Tehtävänanto, aineisto ja mahdollinen otsikko otettava huomioon Riittävästi painavaa sanottavaa, asiatiedot pitävät paikkansa ja perustelut loogisia ja kestäviä Havainnollistavat yksityiskohdat

Arvosteluperusteet Kiinnostavuus, koskettavuus Tekstin kokonaisrakenne, jäsentely, kappalejako Kielellisesti itsenäinen suoritus Kielen taitavuus: oikeakielisyys ja retoriikka Aineiston käyttö ja viittaustekniikka

Äidinkielen ylioppilaskokeen pisteitys Esseekokeen maskipistemäärä on 60 p Tekstitaitovastauksia laaditaan kolme (0-6 p) Tekstitaidon kokeen pisteet kerrotaan kolmella, maksimi siis 54 p Koko äidinkielen kokeen maksimipisteet ovat 114 p Kevään 2013 arvosanarajat: L 87 p – E 73 p – M 62 p – C 50 p – B 39 p – A 28 p Huomio: Arvosanarajat vaihtelevat vuosittain koko maan tason mukaan!

Aiheesta tietoa netissä Ylioppilastutkintolautakunta Ylen abitreenit t/aidinkieli/yo-koe Järvenpään lukion Pedanet Vanhoja yo-kokeita

Vinkkejä esseen kirjoittajalle aidinkielen-esseen-kirjoittajille-0 Abitreenit Seuraa aikaasi: tapahtumia, trendejä kotimaassa ja maailmalla! Lue monipuolisesti: uutisia, kirjoja, artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia jne.!

YTL: 2007

Parhaat äidinkielen lukiot keväällä 2013 (suluissa kirjoittaneiden määrä) 1.Luostarivuoren lukio 6,1 (107) 2. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 5,9 (115) 3. Etelä-Tapiolan lukio 5,9 (123) 4. Helsingin normaalilyseo 5,9 (76) 5. Ressun lukio 5,5 (143) 6. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 5,5 (80) 7. Lauttakylän lukio 5,4 (48) 8. Oulunkylän yhteiskoulu 5,3 (113) 9. Puolalanmäen lukio 5,3 (128) 10. Kauhavan lukio 5,3 (61) Kauhavan lukio - äidinkielen huippukoulu! Keväällä 2014 olimme 25. sijalla valtakunnassa! Keväällä 2015 olimme 10.sijalla! Keväällä 2016?

Kohti uutta ja tuntematonta

Aineistoessee 1. Silmäile aineisto 2. Valitse aihe 3. Tutki tehtävänannon käsky: mikä asetetaan lukemisen ja kirjoittamisen tavoitteeksi? 4. Merkitse muistiin omia ajatuksiasi aiheesta ENNEN tekstin lukemista 5. Määrittele tarkasti lukemisen tavoite: tietojen kokoaminen, vertailu, arviointi, analysointi, erittely, kommentointi 6. Lue teksti ENSIMMÄISEN kerran: tunnista teksti, tee siihen merkintöjä lukemisen tavoitteen kannalta olennaisiin kohtiin, hahmota tekstin kokonaisuus

Aineistosta omaksi tekstiksi 7. Suunnittele tekstiäsi kuten tehtävänantoaineessakin: ideoi ja suunnittele rakenne, muista pohjatekstisi ainekset, LUE TEKSTIÄSI USEAAN KERTAAN 8. Kirjoita luonnos 9. Hio tekstiäsi, tarkista kieli ja sen tehokeinot, varmista viittaustekniikkasi ja pohjatekstin runsas käyttö (Vähintään joka toisessa jaksossa viitataan pohjatekstiin!) 10. Varmista, että lopputulos on oma eheä kokonaisuutensa, ei vaikutteita pohjatekstistä 11. Puhtaaksikirjoita

Miten teksti avautuu? Määritä tekstilaji, ilmestymisaika- ja paikka sekä kirjoittaja: millaista lukemista ne vaativat? Ennakoi ja silmäile, lue kaikki tekstin elementit: kuvat, kuvatekstit, kaaviot yms. Reagoi tekstiin: tee merkintöjä kynällä: alleviivaa, tee muistiinpanoja, esitä kysymyksiä Hahmota kokonaisuus: mistä tekstissä on oikein kyse? Mitä on pääasiaa, mikä sivuseikka? Päättele ja arvioi: tietoja, mielipiteitä, arvoja, moraalia, uskottavuutta, aitoutta, vaikuttavuutta, painotusta jne. Teksti ja minä: mitä hyötyä juuri sinulle, miten liittyy kokemuksiisi, vaikuttavuus, sovellettavuus?

Kirjaa tekstin sisältöä itsellesi muistiin tehtävänannon näkökulmasta Kokoa pääasioiden vertailutaulukko Kokoa mielipiteet ja perustelut Kokoa kielen piirteitä Kokoa runon/novellin keinoja ja teemaa Kokoa kuvan keskeisiä elementtejä Kokoa päähenkilön kokemuksia Kokoa tekstien esiin nostamia ongelmia jne.

Sitaatteja – milloin ja miten? Tapana on siteerata runoja ja novellien tärkeitä kohtia Asia- ja mielipidetekstejä yleensä referoidaan eli selostetaan omin sanoin Asia- ja mielipideteksteistä voi siteerata vain kaikkein tärkeimpiä kohtia, esimerkiksi keskeisintä mielipidettä tai tärkeintä faktaa

Sitaatteja – milloin ja miten? Lainausmerkit ovat ikään kuin sarjakuvan puhekuplia ”Jo valkenee kaukainen ranta”, kirjoittaa Kivi. Välimerkit sulkevat toisensa pois: ei kahta välimerkkiä ”Eläköön!” tokaisi Juhani. ”Janottaako?” kysyi Simeoni.

Sitaatteja – miten? Kaksi ajatusviivaa osoittaa, että lainauksesta on jätetty jotakin pois (ajatusta ei saa muuttaa, jäljelle jääneen on muodostettava järkevä kokonaisuus) ”Uskon, että joskus Kauhajoelle rakennetaan uusi oppimiskeskus - - ja urheiluhalli.” Kun lainaat vajaan virkkeen omaan tekstiisi lauseen loppuun, tulee lainausmerkki ennen pistettä Uusi kaupunginjohtajakin muistuttaa, että ”Kauhajoki on kehittyvä ja vireä kaupunki”.

Sitaatteja – miten? Sitaatissa kaikki on alkuperäistä Laine kuvaa nuoria miehinä runossaan näin: ”sukkamehu haisee, jätkät juoksee / keikkuen suihkuun ja pois.” Runositaatissa on säkeen rajalla /-viiva Jos lainatussa osuudessa on lainaus, merkitään se sisälainausmerkkeihin Pylkkönen kuvaa isäänsä: ”Isäni oli hyvä puhuja. Usein hän sanoi joulupöydässä: `Olen mahdottoman onnellinen mies.` Ikävä kyllä isäni kuoli siitä huolimatta nuorena.”