Saimaan lohikalat -hanke Tuloksia Loppuseminaari, Savonlinna 15.5.2014.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Saimaan lohikalat -hanke
Advertisements

UUSI KALASTUSLAKI JA -ASETUS Voimaan Laki pähkinänkuoressa:  Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa  Kalastonhoitomaksu on sijoitus.
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA SAATTOHOIDOSSA – TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE Silta toiselle rannalle -hanke Tiina Hämäläinen & työryhmä.
Turvallisuustekniikan neuvottelukunta (TENK), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Kemianteollisuus ry Kirsi Levä I Turvallisuusosaamisen kehittäminen.
Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa Tiedonvälityshanke Hankkeen vetäjä/ yhteyshenkilö Päivi Hagman.
Pienten järjestöjen viestit - Kyselyn tulokset Pienten järjestöjen tapaaminen Anne Ilvonen, OK-opintokeskus & Riitta Kittilä, SOSTE.
Lapin ja Länsi-Pohjan sote- seminaari Varautuminen ikäihmisten palvelujen tarpeen kasvuun Ylitorniolla Eeva Leukumaa Kari Askonen.
Puumala. Hankkeen yleistavoite Saimaan lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen.
Saimaan lohikalat -hanke Koulutusmateriaali Huhtikuu 2013.
Maataloustuotteiden jatkojalostus Marjatta Rahkio, LTK.
Uudistutaan yhdessä -seminaari
Th, TtM, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
Kalastuksenvalvontahanke Saaristomerellä -
Saimaan lohikalat -hanke
Selvitys järjestöjen palveluista 2016
Päijät-Hämeen alueverkosto
”OHJAAJANA KEHITTYMINEN”
Kalastuksenvalvonnan kehittäminen
KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Kalastus.
Suomen sukukielet ja kielivähemmistöt
HELMIPÖLLÖ.
Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille
Järvikalan jäljet: saalistietoa ja kestävyyttä
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Syö aivosi virkeiksi™ -tyhykoulutus
Jokaisella organisaatiolla oli oma toimintakulttuuri.
OTE maakunnassa –polut kuntoon Polut hoitoon ja kuntoutukseen (OTE7) Kainuu Susanna Mikkonen, Minna Mäkäräinen.
Kuntoutuksen kuumat perunat
Esityksen nimi / Tekijä
Yliopistojen intrapäivä
Kalasta elinkeinoja ja hyvinvointia
KVTES:n jaksotyöaikauudistus
Hanke-esittely Sanna Lento
Silmäluomileikkaus Cityklinikka - silmäluomileikkaus
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Oulun yliopiston intranetprojekti
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Etelä-Savon maakuntaliitto
Hankeen tavoitteet ja toimenpiteet
Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa
Verkoston toiminta kehittyy – missä mennään?
Kalastusalueen näkökulma Harry Härkönen Etelä-Savon kalatalouskeskus
Kalataloudellinen kunnostus
THL:n tuki kehittämishankkeille
Tarkastuslautakunnan vpj. Maija Anttila
Erityisasiantuntija Nella Savolainen, THL
Maksuton varhaiskasvatuskokeilu
Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen Kajaani
Alustava suunnitelma Kanta-mittarien kehittämisestä
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
A2-kieli-info.
YHDESSÄ HYVÄ OTE Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Opetusharjoittelun valtakunnallinen opiskelijapalaute Yksilöllisyyden huomioon ottaminen opetuksessa Hämeenlinna Marita Kontoniemi.
Vantaa Pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen
Asiakas- ja palveluohjaustyöryhmä helmikuu 2018
Merimetsoneuvottelukunnan tavoitteet ja perusteesien kertaus
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Yhteinen keittiö -hanke Marttaliitto
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Taloudellinen tuki liittojen ja yhdistysten koulutuksiin
Julkaisun otsikko Väyläviraston tutkimuksia x/2019 Tekijän nimi.
Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus
Pienin askelin kohti parempaa työhyvinvointia – yrittäjien näkemyksiä keinoista edistää hyvinvointiaan Y-Foorumi Salla Ahola & Kirsi Heikkilä-Tammi.
Toiminnanjohtajien neuvottelupäivät
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Esityksen transkriptio:

Saimaan lohikalat -hanke Tuloksia Loppuseminaari, Savonlinna

Saimaan lohikalat -hanke Kesto: (ollaan loppusuoralla) Rahoitus: kansallinen osuus e EU-osuus e kokonaisbudjetti e

Hallinnoija, partnerit ja henkilöstö Hallinnoija: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Partnerit: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Henkilöstö: Projektipäällikkö Mirko Laakkonen (koko hanke) Projektiassistentti Juho Rajala Projektiassistentti Sirpa Kaunisto

Kohderyhmät ja -lajit Kohderyhmät: 20 kalastusaluetta 44 vesialueiden omistajayksikköä 18 kalastusseuraa Kalatalousneuvonta ja kalastusjärjestöt Kohdelajit: järvilohi (äärimmäisen uhanalainen) järvitaimen (erittäin uhanalainen) saimaannieriä (äärimmäisen uhanalainen) harjus (silmälläpidettävä)

Mitä hankkeessa on tehty? Kalastusalue- ja osakaskuntakokoukset: yli 100 kokousosallistumista 60 suunnitelmaa kalastuksen järjestämiseksi lohikalojen elinkierron ja uhanalaisuuden esittely Muut kokoukset, seminaarit ja tilaisuudet: 18 messu- tai muuta tapahtumaosallistumista kaksi tapahtumaa vielä tulossa kymmeniä seminaariosallistumisia keskustelutilaisuudet (Puumala ja Savonlinna) lukuisat virastojen sisäiset kokoukset, esim. Vuoksen järvitaimenohjelma Muuta: alkukartoitus postikyselynä (520 kirjettä) loppukysely postikyselynä (520 kirjettä)

Tiedottamistuloksia lukuina Tiedottaminen: yli 100 lehtijuttua tallessa yli 100 Internet-juttua tallessa 33 radiojuttua 3 tv-juttua esitteet: kpl (suomi), kpl (venäjä), kpl (englanti), nieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl nettisivut noin 3800 yksilöityä käyttäjää kuukaudessa ja sivun katselua kuukaudessa (Google-Analytics) osallistuminen foorumikeskusteluihin noin 250 kertaa Facebook-seuraajat 2554 PowerPoint -muotoinen koulutusmateriaali Henkilökohtainen kirje 196 ammattikalastajalle Kirjeet kalastusalueille ja osakaskunnille Kestävän kalastuksen vieheitä 400 kpl, kolmanneksi tullutta viehettä 100 kpl (jaettu kohderyhmille) T-paitoja 200 kpl, kyniä 500 kpl

Mitä kalastusalueissa ja osakaskunnissa on saavutettu?

Rasvaevällisten vapauttaminen Toimenpide: Kielletään rasvaevällisten järvilohien ja - taimenien ottaminen saaliiksi koosta riippumatta. Tulos: Lähes kaikki kalastusalueet lisänneet evällisten vapautussuosituksen lupaehtoihin, tiukennusta luvassa vuonna Huom. Tämä asia on turvattava lainsäädännöllä!

Rasvaevällisten vapauttaminen - sitoumukset Toimenpide: Laadittiin Internet-sivustolle (huhtikuu 2014) mahdollisuus sitoutua evällisten vapauttamiseen vapaaehtoisesti sekä laadittiin ammattikalastajille henkilökohtainen kirje 196 kpl Tulos: Sitoumuslistalla , 676 nimeä. Pohjois- Karjalan Ammattikalastajat ry laatinut oman sitoumuksen.

Rasvaevällisten vapauttaminen - sitoumukset

Alamitat Toimenpide: Esitettiin lohikalojen alamittojen nostoa. Tulos: Useampi kalastusalue nosti alamittoja: Kolovesi, Sulkava, Puumala, Orivesi (lohi, taimen, harjus, nieriä), Pielisjoki 40 cm (harjus) Valtioneuvoston asetus loppuvuodesta 2013 korjasi tilannetta yleisesti parempaan

Saaliskiintiö Toimenpide: Asetetaan venekuntakohtainen saaliskiintiö lohikaloille. Tulos: Vain muutama kalastusalue lisännyt saaliskiintiön suosituksena lupaehtoihin.  Huom. Koskee vain eväleikattuja järvilohia ja -taimenia

Vapamäärät Toimenpide: Asetetaan venekohtainen vapamäärärajoitus, jossa sallitaan 8-10 vavan käyttäminen per vene. Tulos: Useampi kalastusalue lisäsi 10 vavan suosituksen sääntöihin. Keski-Karjalan kalastusalue asetti tiukan 8 vavan rajoituksen lupaehtoihin.

Koukkumäärärajoitus Toimenpide: Rajoitetaan koukkujen kärkien määrää siten, että yhdessä raksissa/vieheessä saa olla enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua). Tulos: Useat kalastusalueet lisänneet koukkumäärärajoituksen suosituksena lupaehtoihin, tiukkana sääntönä tulossa useaan alueeseen vuonna 2015.

Paloittelukielto Toimenpide: Kielletään järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän paloitteleminen tai fileeraus ennen rantaan tuloa. Tulos: Ei merkittävää etenemistä. 

Kohosiimapyynti Toimenpide: Kielletään kohosiimapyynti ympärivuotisesti. Tulos: Pielisjoen ja Oriveden kalastusalueet kielsivät lohisiiman/kohosiiman käytön kokonaan. On vielä alueita, joissa sallittu.   Huom. Miksi ylipäätään sallitaan missään?

Koho- ja välivesiverkot Toimenpide: Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi 80 mm (pl. muikkuverkot). Tulos: Useat kalastusalueet (mm. Puruvesi, Kolovesi, Sulkava) asettivat ehdotetun solmuvälirajoituksen. Kaikki eivät asettaneet mm. Keski-Karjala ja Vuokala, molemmat Paasivedellä.   Huom. Mihin tarvitaan kohoverkkoja??

Lohikalojen nousuväylät/jokisuurauhoitukset Toimenpide: Esitettiin nousuväyliä useisiin kapeikkoalueisiin ja rauhoitusalueita useisiin jokisuihin. Tulos: Oriveden, Suur-Saimaan ja Kuolimon kalastusalueet sekä Maarianvaaran osakaskunta asettivat nousuväylän/jokisuurauhoituksen. Huom. Oriveden nousuväylä yli 20 km pitkä ja 500 metriä leveä.

Harjusalueet Toimenpide: Asetetaan kalastuskieltoalue tai kielletään alle 55 mm solmuväli 100 m lähempänä rantaa harjuksen turvaksi. Tulos: Vuonislahti, Kylänlahti, Koli, Saikkola, Jänhiälä (verkkosolmuväli 55 mm) Sammaljärvi, Saikkola, Hattusaari, Tuohi-Liiston- Saari, Puruveden yleisvedet ja osakaskunnat (täysrauhoitus)

Muut rauhoitusalueet Toimenpide: Esitettiin rauhoitusalueita eri kohteisiin Tulos: Ala-Koitajoen täysrauhoitus, Kuolimon nieriärauhoitusalueen laajeneminen, jokialuerauhoitus Partakoski ja Kärnäkoski; Kuolimon puoli, rauhoitusalue Rotimojoella

Kestävä pyydyskalastus Toimenpide: Ohjeistetaan kalastajia suosimaan pyydyksiä, joista kala voidaan tarvittaessa vapauttaa elävänä (mm. rysä ja katiska). Lisäksi ohjeistetaan osakaskuntia asettamaan kalastajakohtaisia verkkomäärärajoituksia. Hankkeen suositus on enintään neljä verkkoa (120 m) / vapaa-ajankalastaja. Tulos: Ei merkittävää etenemistä.  Tosin ei voitu esittää tiukkana toimenpiteenä esitetty vaan ohjeistuksena.

Syysverkottamisen sääntely Toimenpide: Yhteistyössä osakaskuntien kanssa selvitetään merkittävät järvitaimenen liikkumisalueet. Asetetaan näille alueille kielto kalastaa alle 80 mm solmuvälin verkoilla (pl. muikkuverkot) jäiden tulo. Tulos: Ei merkittävää etenemistä.  Kalastusalueet haluttomia viemään tällaista eteenpäin osakaskuntatasolle. Huom. Hankkeen kohderyhmien ulkopuolella Höytiäinen aktivoitunut asiassa! Kuolimon kalastusalue kieltämässä verkot kokonaan tietyiltä nieriäalueilta syksyllä.

Huomioitavaa! Osa kalastusalueista ja osakaskunnista ei ole vielä tehnyt päätöstä toimenpide-esitykseen ja osa jatkaa päätösten tekemistä ensi vuonna. Eli tuloksia on vielä odotettavissa!

Joidenkin kalastusalueiden ja osakaskuntien haluttomuus tehdä mitään päätöksiä Lainsäädännön puutteet (mm. rasvaevä) Vaikeus puuttua verkkomääriin Osa kalastajista välinpitämättömiä  Tarvitaan sääntöjä ja valvontaa Vaikea kokonaisuus hallita Kohdattuja ongelmia

Osa kalastusalueista ja osakaskunnista tehnyt nopeita ja hyviä päätöksiä  Harjusalueet  Jokirauhoitukset ja nousuväylät  Muut rauhoitusalueet  Alamitat  Kohoverkkojen solmuväli  Lohisiimakiellot  Koukkumääräsuositukset  rasvaevällisten vapautussuositukset jne.  Rasvaevällisten vapaaehtoinen vapautussitoumus Tietoisuus ja vastuullisuus lisääntynyt Mitä hyvää?

Kalastuksen säätelyä on tiukasti jatkettava Huomio uusille alamitoille Uusia keinoja kokeiltava ennakkoluulottomasti Hankkeen esitykset uudelleen käsittelyyn ja muitakin toimenpiteitä Rasvaevällisten järvilohien ja -taimenten vapautuspakkoon valmistautuminen Mitä jatkossa kalastusalueet? EI SAA JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN!

Luontaisen lisääntymisen palauttaminen ja vahvistaminen Emokalamäärien kasvattaminen  Kalastajat avainasemassa Lisääntymisaluekunnostukset Nousuesteiden ohittaminen Tutkimuksen lisääminen Tulevaisuuden tavoitteita

Postikyselyn tuloksia Huom. Tulokset suuntaa- antavia Tietokysymykset Oikea vastausoikeiden vastausten osuus % oikeiden vastausten osuus % Muutos oikeiden vastauksen osuudessa Lohikalojen uhanalaisuusaste -Järvilohi -Nieriä -Harjus -Järvitaimen Äärimm. uhanalainen Silmällä pidettävä Erittäin uhanalainen 10,4 28, ,2 20,7 35,4 16,7 19,5 Selkeä kasvu Järvilohen istutustavoite Pielisjoessa noin yks/v49,738,9Selkeä lasku Järvilohen emokalapyynti Pielisjoessa yks/v58,166,7Selkeä kasvu Oikea verkon solmuväli yli 60 cm lohille 80 mm13,521,3Selkeä kasvu Alamitta alk. -Järvilohi -Järvitaimen -Harjus 60 cm 35 cm - 67,2 55,2 37,9 - Nieriän täysrauhoitus alk. -87,1-

Postikyselyn tuloksia Taulukko 27. Rasvaevällisen järvilohen tai järvitaimenen vapauttaminen (% koko aineistosta 2014) Vapautan rasvaevällisen järvilohen tai -taimenen 2014 Tulosta voidaan pitää varsin positiivisena, kun yli 73 % vastaajista on valmis vapauttamaan kaikki tai osan rasvaevällisistä mitan täyttävistä järvilohi- tai järvitaimenista. Kun tarkastellaan erikseen hankkeen www-sivuilla usein vierailleita henkilöitä, heistä 73 % palauttaa kaikki rasvaevälliset, mitan täyttävät järvilohet tai järvitaimenet.

Hankkeen nettisivusto

Kiitos mielenkiinnosta!