HÄVIKKISMEINAARI YLIJÄÄMÄ RUOKAA KÖYHILLE VAI KAATOPAIKALLE

 90-luvun lama toi leipäjonot katukuvaan  Tänään Suomalaista elää köyhyydessä  Leipäjonot eivät kuulu hyvinvointivaltioon, mutta…  Perusturva ei riitä elämiseen  Työn vaihtosuhde on negatiivinen  Ovatko leipäjonot tulleet jäädäkseen?  Miten tästä eteenpäin? Leipäjonojen Suomi - Miksi?

 Norja  Oslossa on perustettu vuonna 2013 ruokakeskus (matcentralen), joka on pelastusarmeijan, sininen risti-organisaation ja kirkon yhteishanke. Ruokakeskuksen tavoitteena on jakaa 1000 tonnia ruokaa vuodessa. Keskuksen kautta jaetun ruoan arvo on 53 miljoonaa NOK eli noin 5,7 miljoonaa euroa.  Norjassa ruokahävikki on n tonnia vuodessa, joista kuluttajien osuus Yhtenä syynä pidetään norjalaisten ”päiväyskauhua” mikä on varmaan aika ominaista korkean tulotason ja hyvinvoinnin maassa.  Norjassa yritykset, leipomot, kauppa-ketjut ym. antavat miljoonien edestä ruokaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Yritykset ja järjestöt pitävät sitä win-win tilanteena.  Huomioitavaa on myös se, että Norjassa ruoka on hyvin kallista. Kohderyhmiä ruokajakelulle on mm. yh-äidit ja syrjäytyneet.  Blå korset organisaatio (sininen risti) jakaa noin ruokakassia vuodessa, muut ryhmät varmaankin samanverran.   hvert-ar htmlhttp:// hvert-ar html Pohjoismaat

 Ruotsissa ruokajakelu on pienimuotoisempaa. Luterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät paikallisesti ruokajakelua lähinnä Tukholman alueella. Siellä toimii myös järjestöjä kuten Helping Hand joka järjestää jouluruokailua ja ruuanjakelua. Pääkohderyhmä on asunnottomat joita on Ruotsissa noin  Tukholmassa on myös tänä vuonna perustettu ruokakauppa joka myy päiväyksen ylittäneitä elintarvikkeita erittäin halvalla köyhille. Hankkeen toteuttaa Stadsmissionen (kodittomia ja syrjäytyneitä auttava järjestö) ja Axfood (yksi isoista päivittäistavarakauppatoimijoista)   Yleisesti ottaen ruotsissa puhutaan aika vähän ruokajakelusta ja hävikistä.  Ruotsi on 2010 suhtautunut kielteisesti EU:n yhteisille ruuanjako- hankkeelle. Heidän mielestään ruokajakelu on kansallinen kysymys, josta jäsenvaltioiden tulisi itse päättää.  matutdelning matutdelning Ruotsi

 Tanskassa toimii järjestö Födevarebank (tarkoittanee ruokapankki) joka kerää 423 tonnia ruokaa suoraan ruokateollisuudelta, kaupoilta ja maatiloilta. Vuonna 2014 järjestö tarjosi yli miljoona ateriaa. Kohderyhmänä on ryhmät jotka kärsivät ”ruokaköyhyydestä”   tanskassa-miksi-suomi-ei-jaa-ruoka-apua-nain tanskassa-miksi-suomi-ei-jaa-ruoka-apua-nain  Myös Tanska vastusti EU-ruokajakelua yhdessä Ruotsin, Saksan, Hollannin ja Tsekin kanssa. Tanska