Lääkärinä lennolla – mitä pitää, voi ja ei saa tehdä? Ari Kinnunen Ei sidonnaisuuksia Finska Läkaresällskapet Villa Aikala

Lääkärinä lennolla (1) Ei tutkimuksia eikä kokeneita asiantuntijoita Ei yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia Vaikeat, jopa mahdottomat olosuhteet Vain epäluotettavia tilastoja Lääkintätekninen varustus vaihtelee Perustoimintamalli 2

Lääkärinä lennolla (2) Välitön toiminta Haastattelu ja tutkiminen Työdiagnoosi ja hoidontarpeen kiireisyyden arvioiminen Konsultoiminen ja lääketieteellinen välilasku Esimerkkejä hätätilanteiden arvioimisesta ja hoitomahdollisuuksista 3

Ei tutkimuksia eikä kokeneita asiantuntijoita Lennonaikaisten hätätilanteiden hoitamisesta ei voi tehdä satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia. Maanpäällisten tutkimusten tuloksia ei voida sellaisenaan soveltaa lennoille. Kenellekään ei kerry riittävästi kokemusta – lääkärin arvioidaan kohtaavan hätätilanteen kerran 4000 lentomatkaa kohti. Paras osaaminen ehkä niillä ensihoitolääkäreillä, joita myös konsultoidaan lennoilta ja laivoilta. 4

Ei yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia Ei tutkittua tietoa vaan vain hoitoperinteitä ja asiantuntijamielipiteitä. Yksimielisten suositusten laatiminen todennäköisesti mahdotonta. Hoitosuositukset jäisivät liian ylimalkaisiksi tai niistä tulisi kattavina hyvin monimutkaisia, koska olosuhteet (hoitovälineet, lähin laskeutumispaikka) vaihtelevat suuresti. Joudutaan tyytymään konsultoimismahdollisuuteen. 5

Vaikeat, jopa mahdottomat olosuhteet Ahdasta, meluisaa ja hämärää. Autettavaa ei useimmiten voi haastatella yksityisesti eikä riisua. Pelkistetyt tutkimis- ja hoitomahdollisuudet. Lopullisen hoidon alkamisviive lähes aina pitempi kuin maan pinnalla – monesti useita tunteja. Joskus aika loppuu kesken ja autettava, joka olisi muuten selviytynyt, menetetään. 6

Vain epäluotettavia tilastoja Luotettavinta tietoa hätätilanteista saa lentoyhtiöiden julkaisemista tilastoista. Yhtenäisiä tilastointiohjeita ei ole eli luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tavallisimpia hätätilanteita ovat pyörtyminen, hengitysvaikeus, sydänoire, mahakipu, pahoinvointi tai oksentelu, kouristelu ja mahdollinen toispuolihalvaus. Eri hätätilanteiden todellisesta vakavuudesta ei ole varmoja tietoja – todennäköisesti suurin osa tapauksia on melko vaarattomia ja itsestään hoituvia. 7

Lääkintätekninen varustus vaihtelee (1) Kansainväliset määräykset edellyttävät vain keskeisimpien välineiden ja lääkkeiden mukanaoloa. Jotkin lentoyhtiöt ovat vapaaehtoisesti täydentäneet varustusta (Finnairilla laajarunkokoneissa mm. naamari ja palje, intubointivälineet, pulssioksimetri, verensokeri- ja automaattinen verenpainemittari). Useimmiten sydämen rytmiä ei voida määrittää – koje ilmoittaa vain, onko se defibrilloitava. Laskimokanyylin asettaminen onnistuu vain harvoilta ja harvoin (luuydinneula?). 8

Lääkintätekninen varustus vaihtelee (2) Finnairin koneiden parenteraalisesti annosteltavat lääkkeet: adrenaliini 1 mg/ml atropiini 1 mg/ml butylskopolamiini 20 mg/ml (Buscopan) diatsepaami 5 mg/ml (Stesolid – myös rektioli) digoksiini 0.25 mg/ml furosemidi 10 mg/ml (Furesis) glukagoni 1 mg/ml 9

Lääkintätekninen varustus vaihtelee (3) Finnairin koneiden parenteraalisesti annosteltavat lääkkeet (jatkuu): hydrokortisoni 125 mg/ml (Solu-Cortef) metoklopramidi 5 mg/ml (Primperan) metoprololi 1 mg/ml (Spesicor) morfiini 10 mg/ml prometatsiini 50 mg / 2 ml (Atosil) teofylliini 20 mg/ml (Eyphylong) 10

Perustoimintamalli Lähes aina kannattaa mennä katsomaan, mistä on kysymys. Vain jos on hyvin huolestunut mahdollisista syytteistä tai omasta suorituskyvystä, ehkä parasta olla hiljaa. Kukaan ei voi osata kaikkea: vaarallisinta on se, ettei tiedä, että ei tiedä. Aina voi tehdä tilannearvion ja konsultoida: kukaan ei ole yksin päätöksenteossa. Jos ei ole täysin varma siitä, mitä tekee, tulee ensin konsultoida. 11

Välitön toiminta (1) Ylähengitystien tukkivan vierasesineen poistaminen: lyödään selkään, painetaan vatsanpeitteitä takaapäin (ns. Heimlichin ote) tai edestäpäin tai viedään etusormi kielen tyveen ja pyyhkäistään vierasesine äänihuulten välistä Takanielun verenvuodon tyrehdyttäminen vuotokohtaa painamalla. Synnytinverenvuodon tyrehdyttäminen painamalla vatsanpeitteitä kaksin käsin ylävartalon painolla. Ei-hereilläolevan nostaminen makuulle koneen käytävälle tai siirtäminen hoitotoimia varten koneen tarjoilukeittiöön. 12

Haastattelu ja tutkiminen Jos autettava on hereillä, tärkein on anamneesi – kielimuuri voi rajoittaa. Jos autettava ei herää, ensin tulee selvittää, onko hänessä elonmerkkejä. Jos autettava näyttää nukkuvalta, tehdään ensiarvio: A = airway, B = breathing, C = circulation, D = disability (liikevaste tärkein) ja E = exposure Sitten täsmennetty tilannearvio: hengitystaajuus ja -laajuus, hengitysvaiheiden pidentyminen, pulssin tasaisuus ja taajuus sekä tuntuminen ranteessa tai verenpaine 13

Työdiagnoosi ja hoidon- tarpeen kiireisyyden arvioiminen Useimmiten työdiagnoosi jää kuvailevaksi: jos rintakipu on todennäköisesti sydänperäistä eikä lakkaa lisähapen ja nitraatin antamisen jälkeen, otaksutaan, että kysymyksessä on ST-nousuinfarkti, jolloin voidaan tarvita lääketieteellinen välilasku Oleellista on toistaa tilannearvio 10–15 min:n välein: jos tila ei huonone eikä se todennäköisesti aiheudu tekijästä, jonka hoito tulee voida alkaa ennen kohteeseen pääsemistä, voidaan jatkaa matkaa 14

Konsultoiminen ja lääketieteellinen välilasku Lentokoneesta voi aina soittaa maassa olevalle kollegalle – useimmiten silloin joutuu menemään koneen ohjaamoon. Jos lääkäri suosittaa lääketieteellistä välilaskua, koneen kapteeni siihen myös suostuu – tätä ennen tulee AINA konsultoida. Välilasku voi olla mahdollinen vasta tuntien kuluttua ja parhaimmillaankin siihen kuluu kymmeniä minuutteja. Hoito ei ala, kun potilas saadaan ulos koneesta. 15

Esimerkkejä hätä- tilanteiden arvioimisesta ja hoitomahdollisuuksista (1) HENGITYSVAIKEUS Koneesta saa lisähappea enintään 4 l/min – henkilökunta osaa käyttää hapenantolaiteta. Harvoissa koneissa on pulssioksimetri eli happeutumisen aste joudutaan arvioimaan kliinisesti. Keuhkokroonikko sietää ongelmitta lisähappea 2 l/min. Keuhkoveritulppaa epäiltäessä välilaskun hyödyllisyyden ratkaisee tilan huononemisen nopeus: jos autettava menee elottomaksi ennen välilaskua, hänet menetetään. 16

Esimerkkejä hätä- tilanteiden arvioimisesta ja hoitomahdollisuuksista (2) SYDÄNOIRE Jos autettavalla voi olla ST-nousuinfarkti, hänet tulisi saada lähitunteina sairaalaan, jossa on välitön pallolaajennusvalmius – konsultti voi yrittää selvittää tämän välilaskua valmisteltaessa. Jos syke on epätasainen, ei voida tietää, onko kysymys eteisvärinästä vai lisälyönneistä. Jos autettavan sydänoire ei todennäköisesti edellytä hoidon alkamista lähitunteina ja hän pysyy hereillä makuuasennossa, matkaa voidaan jatkaa. 17

Esimerkkejä hätä- tilanteiden arvioimisesta ja hoitomahdollisuuksista (3) KOURISTELU Pääosa tyypillisistä (= jäykistäminen, koukistelu) kohtauksista lakkaa itsestään muutamassa minuutissa, ei edellytä lääkitystä eikä aiheudu tekijästä, jonka hoito tulisi voida alkaa lähitunteina. Jos koukistelu jatkuu ja harkitaan lääkitystä, tulee ennen sitä konsultoida, jos ei työssään säännöllisesti hoida kouristuskohtauksia. Jos kysymyksessä voisi olla status epilepticus, voidaan joutua lääketieteelliseen välilaskuun. 18

Esimerkkejä hätä- tilanteiden arvioimisesta ja hoitomahdollisuuksista (4) TOISPUOLIHALVAUS Ihannehoito on liuotus 3–6 tunnissa oireiden alkamisesta sen jälkeen, kun kokenut neuroradiologi on diagnosoinut aivoinfarktin riittävän tarkalla kuvantamisella. Vaikka lennolla toispuolihalvaus yleensä voidaan todeta nopeasti, varmuutta siitä, että vastaanottava sairaala pystyy ajoissa hoitoon, ei läheskään aina ole. Yhdessä konsultin ja koneen kapteenin kanssa tulee yrittää arvioida, kannattaako matkaa jatkaa kohteeseen tai edes todennäköisesti korkeatasoisempaan hoitoon. 19

Tiivistelmä Kannattaa mennä katsomaan, mistä on kysymys. Useimmiten voi tehdä ainakin tilannearvion. Ei pidä ryhtyä hoitamaan, jos epäröi, ettei osaa. Silloinkin voi aina konsultoida. Kukaan ei voi osata kaikkea. Olosuhteita ei voi muuttaa. Joskus aika vain loppuu kesken. Kukaan ei voi tehdä enempää kuin parhaansa. 20

Kysymyksiä? Lääkäriliitto: Lääkärinä lennolla -verkkokurssi.