OHJELMA  Tilaisuuden avaus ja vammaispalveluhankkeesta lyhyesti Anna-Leena Kontiainen  Miten tukiasukkaaksi Anna-Leena Kontiainen  Tukiasukkaan puheenvuoro Anni  Kahvitarjoilu noin klo  Asumisvalmennus Nina Yli-Koski

MIKÄ ON VAMMAISPALVELUHANKE? Valtakunnallinen kehittämishanke, joka perustuu palvelunkäyttäjien tarpeisiin Rahoitus saadaan KASTE-ohjelmasta Nyt käynnissä hankkeen toinen osa Vammaispalveluhankkeen visiona on: vammaisen ihmisen osallisuuden lisääminen lähipalvelujen vahvistaminen erityisosaamisen turvaaminen.

MITEN TUKIASUKKAAKSI? Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vammaispalveluiden osahanke

ASUMISPALVELUT Autettu ryhmäasuminen Ohjattu ryhmäasuminen Tuettu asuminen Asukkaalla on mahdollisuus saada sellaisia palveluja kuin hän pärjätäkseen tarvitsee riippumatta siitä miten tai missä hän asuu.

Autettu asuminen hoitoa, tukea ja ohjausta tarvitaan ympärivuorokauden. Esimerkiksi Kuja-Kokko Ohjattu asuminen hoitoa, tukea sekä ohjausta tarvitaan päivä ja ilta-aikaan. Esimerkiksi Kaislakoti Tuettu asuminen edellyttää kehitysvammaiselta henkilöltä varsin hyviä itsenäisen elämän taitoja, hänen asuessaan omassa asunnossa. Käsitteet ovat vanhanaikaisia ja niiden tilalla tulisi pikemminkin puhua henkilön tarvitsemista tukimuodoista. KÄSITTEILLÄ TARKOITETAAN..

MITÄ TUKIASUMINEN OIKEASTAAN ON? Asumismuoto, jossa henkilö asuu omassa asunnossaan Esim. ASPA-asunto, omistusasunto, KVPS-asunto Tällä hetkellä vielä liian harvoin käytetty asumisen vaihtoehto Tulee lisääntymään tulevaisuudessa Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun puheesta ( ) poimittua: ”Hyvin tärkeä tulevaisuuden asumisvaihtoehto on tavallinen vuokra-asunto, johon kehitysvammainen asukas saa tarvitsemansa palvelut ja tuen tai hän käy hakemassa ne muualta.”

TUETUN ASUMISEN MUODOT Asuminen omassa, joko vuokratussa tai omistusasunnossa, a)Lähellä sijaitsee esim. asuntola, jonka henkilökunnalta voi saada apua b)Henkilökohtaisen avun tai muun tuen turvin c)Täysin itsenäisesti

PERUSTUKSET TUKI ASUKAS FYYS. TUKI SOS. TUKI TALOUD. TUKI ARKI TUKIASUMISEN RAKENNE

PERUSTUKSET

Kehitysvammainen harjoittelee elämäntaitoja ja itsenäistymistä monessa eri elämänvaiheessa: Elämäntaitojen harjoittelu esim. kerhotoiminta Tilapäishoito Esim. omaishoitajien vapaiden aikana Koulu Toisella paikkakunnalla opiskelu Perheen huomioiminen osaksi prosessia: Asumisvalmennus  voidaan aloittaa koska vaan, usein jo koulussa (esim Luovin valmentava opetus) Muuttovalmennus  aloitetaan kun muutto on ajankohtaista Osa LLKY:n nykyistä toimintaa

TALOUDELLINEN TUKI

Kehitysvammainen saa taloudellista tuke monelta eri taholta. Yleisimmät ovat: 1.Kela 2.Muut tuet 3.Toimeentulotuki (sosiaalihuolto)

KELA Nuori Nuoren kuntoutusraha 16v. täyttäneen vammaistuki Hoitotuki Yleinen asumistuki Eläkeläinen Eläkkeensaajan hoitotuki Yleinen eläke Takuueläke Eläkkeensaajan asumistuki Tukia voi olla muitakin kuten lapsilisä 17-vuotiaaksi asti.

MUUT TUET Vanhemmat Työosuusraha Palkka

TOIMEENTULOTUKI (sosiaalihuolto) Viimesijainen tuen muoto Myönnetään ainoastaan kuukaudeksi kerrallaan Päätöstä tehtäessä mm. kaikki henkilön tulot, varallisuus ja asumismuoto huomioidaan

FYYSINEN TUKI

Kehitysvammaisen muuttaessa tulee miettiä minkälaista fyysistä tukea hän asunnossaan tarvitsee. Tätä selvitettäessä voidaan apuna käyttää erilaisia toimintakyvynmittareita ja Itse arviointia. ASTA Tuen päiväkirja PAAVO - avuntarpeen itsearviointimenetelmä

1.Apuvälineet tukikaiteet, erikois wc-istuimet, pyörätuolit, nostolaitteet, ruokailuvälineet jne 2.Henkilökohtainen apu (vpl mukaan) Subjektiivinen oikeus päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun myönnettävä hakijan välttämättömän tarpeen mukaan Harrastuksiin, yhteiskunnallisen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen apu järjestettävä vähintään 30h/kk 3.Laatusuositukset asuntojen rakentamiseen Esteettömyys Mitoitus Sijainti Jatkuu..

SOSIAALINEN TUKI

Tutkimukset osoittavat yksinäisyyden olevan suuri ongelma monien kehitysvammaisten elämässä Ryhmämuotoisessa asumisessa ihminen ei ole yksin, mutta voi silti tuntea itsensä yksinäiseksi, jos samassa asuinpaikassa ei ole hänen itse valitsemiaan asuintovereita. Huom! yksin yksinäinen Ennen kehitysvammaiset olivat eristyksissä muista ihmisistä Vertaa Eskoon laitosta nykyajan asumiseen Integraation mukanaan tuomat ongelmat

Jotta kehitysvammainen ei jää neljän seinän sisälle, on arjen askareilla ja rutiineilla tärkeä rooli. TOIMINTA TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA PAIKALLINEN TOIMINTA HARRASTUKSET KAVERIT SUKULAISET KOULU KULTTUURI

SOSIAALINEN TUKI Omaiset Kaverit Vertaistuki Ohjaajat Henk.koht avustaja Työpaikka Tukihenkilö

ARKI

Kaupassa käynti Laskut Rahojen käyttö Vastuu Lemmikit Asunnon hoitaminen jne.. MITEN ARKI SAADAAN PYÖRIMÄÄN...? ARKI palveluohjaaja Sos.työntekijä omaiset Henk.koht. avustaja edunvalvoja muut työntekijät esim. toke

MITEN TUKIASUKKAAKSI?

ESIMERKKI ETENEMISPOLUSTA Ajatus Yhteydenotto Tapaaminen Palv.suun- nitelma Asumis- ja muutto- valmennus Asunnon etsiminen Asunnon vuokraa- minen Muutto

SELVITYS KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ASUMISESTA SUOMESSA JA LÄNSI-EUROOPASSA Muissa eurooppalaisissa vertailumaissa selkeä suuntaus tuettuun asumiseen. Suomessakin tarvitaan nykyistä monimuotoisempia asumisen ratkaisuja. ARAn investointiavustuksilla toteutetaan pääosin ryhmäkoteja RAY:n vuosittain hankittujen tuki asuntojen määrä on melko pieni. Skotlannissa keskeistä on tuen ja asumisen eriyttäminen toisistaan. Mahdolliset asuntoryhmät pieniä, 2–3 henkilöä. Arjen keskiössä –hanke: Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen ja elämään

KUKA PÄÄTTÄÄ ONKO HENKILÖ VALMIS TUKIASUKKAAKSI? henkilö itse työntekijät omaiset Entä milloin on hyvä aika muuttaa?

kuukauden mielipide Kuukauden mielipide: Näin haluaisin asua Kehitysvammaliitto