YK:n vammaissopimuksen sisältö ja velvoitteet Juha-Pekka Konttinen erityisasiantuntija

CRPD tilannekatsaus Allekirjoitukset: 154 yleissopimus 90 valinnainen pöytäkirja Ratifioinnit: 125 yleissopimus 75 valinnainen pöytäkirja Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

CRPD - aikajana Aiemmin suosituksenluonteisia papereita esim. Vammaisten oikeuksien julistus 1975 ja YK:n Standard Rules Ad Hoc –komitea aloitti toimintansa YK:n yleiskokouksen mandaatilla sopimusteksti hyväksyttiin kahdeksannessa Ad Hoc –komitean kokouksessa New Yorkissa YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen tekstin Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen yksilövalituksen mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan yleissopimus ja valinnainen pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan EU-ratifioi yleissopimuksen Suomi ei ole vielä ratifioinut Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Miksi tarvittiin erillinen sopimus? Vammaiset jääneet taka-alalle YK:n ihmisoikeusjärjestelmässä –Aikaisemmilla ihmisoikeussopimuksilla ei ole kyetty turvamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista, vaikka samojen oikeuksien pitäisi kuulua myös vammaisille. Haasteena erityisesti vammaisten naisten ja lasten asema. Vammaiset ”hiljainen ja heikko” ryhmä –Etenkin kehitysmaissa vammaisten asema todella huono. Maailmassa n. 15% (yli miljardi) vammaista ihmistä, joista n. 80 % asuu köyhissä kehitysmaissa Tarvitaan jäsenvaltioita sitova sopimus ja valvontakoneisto –CRPD asettaa valtioille konkreettisia oikeudellisia velvoitteita edistää ja suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

CRPD:n tarkoitus (artikla 1) Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.  KAIKKI SAMALLE VIIVALLE Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

CRPD:n rakenne Johdanto-osa Tarkoitus (1 art.) Määritelmät (2. art) Läpileikkaavat teemat (3-9 art.) Sisältöartiklat (10-30 art.) Tilastot/data, KV-yhteistyö, kansallinen toimeenpano ja seuranta (31-33 art.) Kansainvälinen seurantajärjestelmä (34-40 art.) Loppulausekkeet (41-50 art.) Valinnainen pöytäkirja (yht. 18 artiklaa) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Yleiset ja läpileikkaavat artiklat/teemat CRPD artiklat 3–9 –Peruspilareita ja suuntaviivoja, ”moraalinen kompassi” –Sisältöartiklojen tulkintaohjeita Yleiset periaatteet (3 art.) Yleiset velvoitteet (4. art.) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5. art.) Vammaiset naiset (6. art.) Vammaiset lapset (7. art.) Tietoisuuden lisääminen (8. art.) Esteettömyys ja saavutettavuus (9. art.) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Sisältöartiklat CRPD artiklat –Oikeus elämään (10 art.) –Vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat (11. art.) –Yhdenvertaisuus lain edessä (12 art.) –Oikeussuojan saavutettavuus (13 art.) –Henkilön vapaus ja turvallisuus (14 art.) –Vapaus kidutuksesta tai julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta (15 art.) –Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä (16 art.) –Henkilön koskemattomuuden suojelu (17 art.) –Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus (18 art.) –Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (19 art.) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Sisältöartiklat –Henkilökohtainen liikkuminen (20 art.) –Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti (21 art.) –Yksityisyyden kunnioittaminen (22 art.) –Kodin ja perheen kunnioittaminen (23 art.) –Koulutus (24 art.) –Terveys (25 art.) –Kuntoutus (26 art.) –Työ ja työllistyminen (27 art.) –Riittävä elintaso ja sosiaaliturva (28 art.) –Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (29 art.) –Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (30 art.) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

CRPD-toimielimet, kansainvälinen seuranta ja yhteistyö (artiklat 34-40) –Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (Committee on the Rights of Persons with Disabilities, art. 34) Vammaisalan itsenäisistä asiantuntijoista koostuvat 18 jäsenen komitea. Käsittelee jäsenvaltioiden määräaikaisraportit (art ) Komitea antaa kahden vuoden välein raportin toiminnastaan yleiskokoukselle sekä talous- ja sosiaalineuvostolle, ja se voi esittää ehdotuksia ja yleisiä suosituksia. –Jäsenvaltioiden kokous (Conference of States Parties, art. 40) kokoontuu säännöllisesti käsittelemään yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Valinnainen pöytäkirja Perustaa lisätehtäviä vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle : –Yksilövalitukset: Yksittäiset henkilöt tai ryhmät voivat tehdä valituksen siitä, että sopimukseen sitoutunut jäsenvaltio on rikkonut CRPD:n määräyksiä. –Tutkimismenettely: Komitea voi tutkia jäsenvaltioiden toimintaa, jos kysymyksessä on vakava tai järjestelmällinen CRPD:n oikeuden loukkaus. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

CRPD:n perustavanlaatuiset velvoitteet Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen Kunnioittaminen (respect) –Jäsenvaltiot eivät saa estää vammaisten henkilöiden oikeuksien täysimääräistä toteutumista. Suojeleminen (protect) – Jäsenvaltioiden tulee estää myös se, että mikään muu taho ei loukkaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Toteuttaminen (fulfill) –Jäsenvaltioiden tulee tehdä tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset, taloudelliset ja muut toimenpiteet, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti

Yleiset velvoitteet (artikla 4) Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella. Tätä varten sopimuspuolet sitoutuvat: –a) toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi; –b) toteuttamaan kaikki asianmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimet voimassa olevien vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi tai poistamiseksi; –c) ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa; Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

–d) pidättäytymään osallistumasta tämän yleissopimuksen vastaiseen tekoon tai käytäntöön sekä varmistamaan, että viranomaiset ja laitokset toimivat tämän yleissopimuksen mukaisesti; –e) toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoittaman syrjinnän; –f) toteuttamaan tai edistämään sellaisten tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimusta ja kehittämistä, jotka vaativat mahdollisimman vähän mukautuksia ja kustannuksia vammaisten henkilöiden erityistarpeiden täyttämiseksi, edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä sekä edistämään kaikille sopivaa suunnittelua kehitettäessä standardeja ja suuntaviivoja; –g) toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, asettaen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian; Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

–h) antamaan vammaisille henkilöille saavutettavaa tietoa liikkumisen apuvälineistä, laitteista ja apuvälineteknologiasta, mukaan lukien uusi teknologia, sekä muista avun muodoista, tukipalveluista ja järjestelyistä; –i) edistämään tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muulle henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oikeuksilla taattujen palvelujen ja avun antamista. –2. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien osalta kukin sopimuspuoli sitoutuu täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa ryhtymään toimiin, joiden tarkoituksena on saada nämä oikeudet asteittain täysimääräisesti toteutetuiksi, rajoittamatta kuitenkaan niitä tähän yleissopimukseen sisältyviä velvoitteita, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan välittömästi sovellettavia. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

–3. Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. –4. Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta sellaisiin määräyksiin, jotka paremmin edistävät vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja jotka voivat sisältyä sopimuspuolen lainsäädäntöön tai kyseisessä sopimuspuolessa voimassa olevaan kansainväliseen oikeuteen. Ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka tunnustetaan tai ovat voimassa tämän yleissopimuksen sopimuspuolessa lain, valtiosopimusten, määräyksen tai tapaoikeuden perusteella, ei saa rajoittaa eikä niistä saa poiketa sillä perusteella, ettei kyseisiä oikeuksia tai vapauksia tunnusteta tässä yleissopimuksessa tai että ne tunnustetaan siinä suppeampina. –5. Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan liittovaltioiden kaikkiin osiin rajoituksetta ja poikkeuksetta. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Yleiset periaatteet (artikla 3) a)henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen; b)syrjimättömyys; c)täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan; d)erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta ja ihmiskuntaa; e)mahdollisuuksien yhdenvertaisuus; f)esteettömyys ja saavutettavuus; g)miesten ja naisten välinen tasa-arvo; h)vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Paradigman muutos CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa ja asenteita vammaisia ihmisiä kohtaan. Vammaisia ihmisiä ei nähdä enää “objekteina”: hyväntekeväisyyden kohteina, lääketieteellisesti hoidettavina potilaina tai sosiaalisen suojelun kohteina. Uuden lähestymistavan mukaan vammaiset ihmiset nähdään itsenäisinä subjekteina ja puhutaan heidän oikeuksistaan, oikeustoimikelpoisuudestaan ja oikeudesta päättää itse omasta elämästään aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen. Vammaispoliittinen ajattelutapa kehittyy YK:n vammaissopimuksen ja toimintaohjelmien kautta (esim. VAMPO) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Uuden vammaisuus-paradigman ja ajattelutavan ymmärtäminen (kuva: Gubbels) Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

…erilaisia tapoja kohdata tilanne/ongelma Yksilökeskeinen malli (ongelma yksilössä) –Yksilö on halvaantunut  lääketietieteellinen –Yksilö ei pääse portaita ylös  toiminnallinen Sosiaalinen malli (ongelma yksilön ulkopuolella) –Rakennus ei ole esteetön  ympäristöön liittyvä –Henkilö ei voi äänestää  oikeudellinen Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

Vammaisuuden määrittely CRPD:ssä Ei perinteistä vammaisuuden määritelmää Johdanto-osa e-kohta: –vammaisuus on kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, Artikla 1: –Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen

KIITOS! Puh Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi / Juha-Pekka Konttinen