PaikkaOppi Plus -info Oppiaineiden integroiminen Syksy 2015

Infon ohjelma Mikä hanke ja mitä tavoitteena? 15 min. Oppiaineiden integrointi: mitä ja miten? 15 min. Paikkatieto ja interaktiiviset kartta-alustat oppimisessa 1 h KAHVIA 20 min Millainen PaikkaOppi on oppimisympäristönä? 15 min. PaikkaOpin testaus käytännössä 40 min. Tehtäväidean suunnittelu alkuun ja jatkosuunnitelmat 30 min.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet - keskeisiä käsitteitä Eheyttävää opetusta toteutetaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Eheyttäminen = pyrkimys luoda kokonainen käsitys jostain opiskeltavasta aiheesta. Edellyttää oppiaineiden integraatiota. Perusopetuksen uusi ops Opetuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään toimintakulttuurin periaatteita. ”Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.” Monialainen on rinnastettavissa monitieteiseen, eli että esim. ympäristökysymyksiä käsitellään eri aloilla ja pyritään luomaan monipuolista ymmärrystä. (Cantell, s. 14) Monialaisuus ja monitieteisyys eivät automaattisesti johda eheään käsitykseen opiskeltavista teemoista, koska eri alojen tiedot jäävät helposti toisistaan irrallisiksi.

Lukion ops-luonnos 2015 (3.2 opiskeluympäristöt ja menetelmät) Eri oppiaineiden kuvauksissa mainitaan integrointimahdollisuuksia muiden oppiaineiden kanssa ”Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. ” Tulevaisuudessa tarvitaan itseohjautuvuutta, yhdessä tekemisen ja jakamisen taitoja, asioiden välisten yhteyksien ja riippuvuuksien tunnistamisen taitoa, kykyä työskennellä tiedon kanssa, ennakkoluulotonta asennetta, kykyä oivaltaa uudenlaisia yhteyksiä ja luoda uutta, moniulotteista ja monialaista osaamista.

Ilmiöpohjainen vai oppiainejakoinen integrointi? Ilmiöpohjainen: tavoitellaan monimutkaisesta ilmiöstä käsin opittavien tiedonalojen käsitteitä. Tiedonalalähtöinen eheyttäminen: yksinkertaisilla tiedonalojen käsitteellisillä välineillä pyritään ymmärtämään monialaisemmin todellisen maailman monimutkaisia ilmiöitä. Tiedonalalähtöisessä opettajat aloittavat etsimällä yhteisiä teemoja tai käsitteitä, jotka ovat jokaisessa oppiaineessa relevantteja. Monitieteinen integraatio Tiedonalojen välinen integraatioPoikkitieteellinen integraatio TIEDONALALÄHTÖISYYS ILMIÖPOHJAISUUS Lähde: Meeting Standards Through Integrated Curriculum, Susan M. Drake and Rebecca C. Burns (2004).

Oppiaineiden keskeisiä käsitteitä ei etsitä, vaan lähdetään ongelmasta tai ilmiöstä liikkeelle. Tämä voi olla esim. yhteiskunnallinen, ajankohtainen teema, jota aletaan selvittää yhdessä. Kysymistä ja ihmettelyä ilman oppiainerajoja. Ei tuloksia esimerkiksi matematiikan tai maantiedon näkökulmasta, vaan miten eri tietämisen tavat avaavat maailmaa? Eri aineiden oppitunneilla työskennellään yhteisen projektin tai teeman parissa, mutta oman oppiaineen lähtökohdista. Kukin opettaja suuntaa oppilaiden huomiota myös eri aineiden välisiin yhteyksiin sekä muistuttaa oppilaita kokonaisuudesta, jota ollaan tavoittelemassa. Esim. kasvi- ja sienivärjäysprojekti. Pyritään löytämään yhteinen alue, jolla oppiaineet kohtaavat. Oppiaineiden välisten suhteiden ja oppiaine-erityisyyksien löytäminen tärkeää. Oppiainejakoisuus Ilmiöpohjaisuus Värjäysprosessia tarkastellaan biologian, kemian, kuvataiteen ja tekstiilikäsityön näkökulmista. Biologia: sienten ja kasvien keräys, kemia: väriaine eristetään sienistä, kuvataide: suunnitellaan tuotteet, tekstiilityö: tuotteiden valmistus. Katso lisää: ”Samaa käsitettä käytetään eri yhteyksissä, mutta onko käsitteen merkitys samanlainen eri oppiaineiden yhteydessä? Millaisia tulkintaeroja syntyy? Tällaisten opettajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on hyvä käydä keskustelua myös oppilaiden kanssa. ”Lähde: Miten toteuttaa yhteistyötä? Edu.fi

Ilmiöpohjaisuus Ilmiöpohjainen oppiminen tuo lisää vaihtoehtoja oppiainejakoisen lähestymistavan rinnalle ”Ilmiöpohjaisuus on ”pura ja kokoa” -tyyppinen prosessi, jossa kysymyksenasettelua seuraa hajautunut tiedonhankinta ja lopulta tiedon kokoaminen ja konstruoiminen yhteiseksi oivallukseksi ja ymmärrykseksi.” Lähde: Ilmiöopas, Rongas ja Laaksonen (toim.) 2014 Esimerkkejä ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamisesta esimerkiksi Ilmiöoppaassa

Integroimisen tapoja Rinnastaminen: saman teeman/ilmiökokonaisuuden opiskeleminen useassa aineessa samanaikaisesti Jaksottaminen: samaan teemaan kuuluvien aiheiden järjestäminen peräkkäin opiskeltavaksi Teemapäivät ja -viikot, erilaiset tapahtumat ja kampanjat Laajemmat oppimiskokonaisuudet eri oppiaineiden yhteistyönä Oppiaineiden ryhmittely oppiainekokonaisuuksiksi Kokonaisopetus, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä

Esimerkki kotitalouden ja uskonnon integroimisesta ”Alppilan yläasteella uskonnon ja kotitalouden opettajat ovat toteuttaneet yhteistyötä saman jakson aikana kahden eri kurssin ja eri oppilasryhmien välillä. Kotitaloudessa oli meneillään valinnaiskurssi ”Kulttuurikeitoksia”. Oppilaat hakivat tietoa muutamien uskontokuntien ruoasta ja kokeilivat joidenkin ruokalajien valmistamista. Uskonnon kurssilla oppilaat pohtivat kysymyksiä: Miten uskonto vaikuttaa ruokaan? Millaisia ruoka-aineisiin liittyviä säädöksiä ja rajoituksia eri uskonnoissa on ja miksi? Miten uskonnolliset juhla-ajat näkyvät ruokakulttuurissa? Kurssin loppuvaiheessa pidettiin pari kertaa kummankin ryhmän yhteinen opetuskerta. Uskonnon kurssilaiset kertoivat omista tuotoksistaan. Seuraavalla kerralla kaikki kokoontuivat kotitalousluokassa, jossa valmistettiin ja maisteltiin aiheeseen suunniteltuja ruokia. Tällainen yhteistyö rohkaisi murtamaan yhden tyypillisen kurssimuotoisen koulusysteemin yhteistyön esteen: samoilla oppilailla ei ole sopivia kursseja yhtä aikaa. Kahden eri oppilasryhmän kohtaaminen toisen oppiaineen luokassa on omiaan avaamaan eheyttämisen esteenä koettuja oppiainelokeroita.” Lähde: Edu.fi sallot_ruoka_ja_uskonto