Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily: oikeuspsykiatrinen tutkimuskäytäntö K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Marja Darth LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri lastenpsykoterapian erityispätevyys (SLL) KYS, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö

huomioitavaa (Duodecim: Käypä hoito, 2013) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön somaattinen tutkiminen lapsen oikeuspsykologinen haastattelu ja johtopäätösten vetäminen vaativat erityisosaamista, joten se pyritään keskittämään erikoissairaanhoitoon valtaosa hyväksikäytöstä kohdistuu teini-ikäisiin tyttöihin ja mitä nuorempi lapsi on, sitä harvinaisempaa hyväksikäyttö on perheen sisäinen hyväksikäyttö on harvinaista lapsen kertomukset, jotka viittaavat seksuaaliseen hyväksikäyttöön, ovat vahva viite siitä, ja ne on aina otettava vakavasti (huom! etenkin spontaani kertomus epäilyn suhteen neutraaliksi katsottavalle henkilölle) lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö omien biologisten vanhempien taholta on tutkimusten perusteella harvinaista seksuaalinen hyväksikäyttö voi aiheuttaa monenlaista oireilua, mikään yksittäinen oire tai käyttäytymisen muoto tai niiden yhdistelmä ei kuitenkaan ole vahva viite hyväksikäytöstä

huomioitavaa: tilastotietoa poliisin tietoon tullut rikollisuus : ( Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]) Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon tammi-syyskuussa , mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Ilmitulleet lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Raiskauksia tuli poliisin tietoon samana ajanjaksona 750. rikostyyppien kehitys tammi-syyskuussa (ennakkotieto): Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 842 (2009) 829 (2010) (2011) (2013)

Marja Darth ”The evaluation of children suspected of having been sexually abused is one of the most challenging endeavors in clinical and forensic practise. Not only is physical evidence often missing, but there is no clear set of behaviors or symptoms to affirm the occurrence of abuse. Furthermore, children may be unable to tell or may be questioned in ways that compromise their memories.” Kathryn Kuehnle, PhD, University of South Florida Mary Connell, EdD, Board Certified in Forensic Psychology Independent Practise Texas

Marja Darth ”Proving child sexual abuse in the absence of physical evidence or testimony of an eyewitness is difficult. Children’s disclosure patterns are crucial because physical findings are diagnostic of child sexual abuse in 10% or fewer cases ---- When justice is not done in a sexual abuse case, the harm can be devastating. --- Few convictions carry the same degree of stigma and legal ramifications for the convicted and the potential for serious emotional and psychological harm to the victim.” Erna Olafson, Associate Professor of Clinical Psychiatry and Pediatrics, University of Cincinnati Cindy S. Lederman, Presiding Judge of the Juvenile Court in Miami-Dade County, Florida

Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä ( ) yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen järjestämään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyytämät lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen edellyttämät palvelut somaattisten tutkimusten lisäksi poliisi voi pyytää lasten ja nuorten oikeuspsykiatriselta tutkimusyksiköltä virka-apua mm. lapsen kuulemisessa, arviossa onko rikosta syytä epäillä (lapsen oireilu/huolta herättävä käyttäytyminen ym.), lapsen kuulemisen luotettavuuden arviossa, tapauskohtaisessa arviossa koskien kuulemisen mahdollistumista (ETL 7:4) sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja aluehallintovirasto laativat kirjallisen sopimuksen lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista palveluista työntekijöillä on jatkuvan kouluttautumisen ja ajantasaisen asiantuntijuuden ylläpitämisen velvoite, lisäksi yhtenäisten tutkimuskäytäntöjen velvoite aluehallintovirasto maksaa sairaanhoitopiirille vuosittain laskennallisen korvauksen tehdyistä tutkimuksista Marja Darth

Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisestä ( ) Marja Darth # poliisi käynnistää esitutkinnan # esitutkinta tehdään poliisin johdolla ja poliisi tiedottaa tutkinnan etenemisestä ja siinä esille tulleista asioista # esitutkintalain 11§:n perusteella asianosaiset saavat tietoonsa tutkinnassa ilmi tulleen vasta sitten, kun siitä ei ole haittaa rikoksen selvittämiselle # seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen edellyttää viranomaisyhteistyötä

viranomaisyhteistyö nopea yhteistyö sekä lapsen että epäillyn oikeusturvan kannalta olennaista asianosaisten kuuleminen mahdollisimman ripeällä aikataululla lisää merkittävästi epäilyn selvittämisen luotettavuutta unohtaminen, kertomishalukkuuden ohittuminen, valemuistot, ’hyväksikäytetyn identiteetti’ Marja Darth

viranomaisyhteistyö poliisi, syyttäjä, tuomioistuin: rikosprosessi lastensuojelu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kouluviranomaiset, perheneuvolat, päivähoito.. lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö, somatiikka

oikeuspsykiatrisen tutkimuksen lähtökohtia mm. somaattiset löydökset lapsen oireilu/käyttäytyminen lapsen oma kertomus jonkun muun kuin lapsen itsensä ilmaisemat asiat hyväksikäyttöön viittaava tallennemateriaali Marja Darth

lapsen oireilu

hyväksikäyttöepäilyn herääminen lapsen oireiden (käyttäytymisen) perusteella Marja Darth yksittäinen oire voi harvoin, jos koskaan, olla seksuaalisen hyväksikäytön indikaattori oire pitää aina yhdistää muuhun tietoon lapsen tilanteesta perusfrekvenssi eli base rate on suuntaa antava sen suhteen, onko syytä epäillä rikosta ja miten vahvasta epäilystä saattaa lähtökohtaisesti olla kyse -> Bayesin teoreema

lapsen oma kertomus

hyväksikäyttöepäilyn herääminen lapsen kertomuksen perusteella Marja Darth lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneista aikuisista % ei ollut lapsena puhunut asiasta kenellekään useimmilla lapsilla hyväksikäytöstä kertomisessa on ollut kuukausien tai vuosien viive tutkimusten mukaan rikostutkinnassa hyväksikäytöstä päättää puhua vain 42-50% niistä lapsista, joiden hyväksikäytöstä on vahvaa näyttöä (hard evidence), esim. tallenteita hyväksikäyttötilanteista lapsen kertomus hyväksikäyttöön viittaavista asioista on aina otettava vakavasti