Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Esittäjä + päivämäärä

1. Maakunnan tehtävät

1.Palvelulupaus – asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut 2.Selkokieltä, vähemmän byrokratiaa, lisää luottamusta 3.Yrittäjien yhdenvertaisuus 4.Yhden luukun periaate kunnissa ja maakunnissa 5.Järjestämisvastuu maakunnalla – tuotanto monituottajamallilla 6.Yrittäjän ääni – Suomen Yrittäjien alue- ja toimialajärjestöjen edustajat mukaan valmisteluun Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen, 2016, Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita

2. Sote

Valinnanvapauden pitää toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteita: 1.kansalaiset pääsevät nopeammin hoitoon 2.palveluja ohjaa asiakaslähtöisyys 3.palveluketjut ovat sujuvia 4.palvelujen laatu ja vaikuttavuus paranee 5.palvelut tuotetaan kustannustehokkaammin Lähde: Enemmän terveyttä samalla rahalla

Asiakas valitsee itselleen ensisijaisen palvelutuottajan, joka toimii myös asiakkaan palveluohjaajana. Asiakkaat voivat listautua valitsemalleen palveluntuottajalle oli tämä minkä kokoinen tahansa ja kenen tahansa omistama. Ensisijaiselta palvelutuottajalta asiakas saa peruspalvelut, jotka kuuluvat kapitaatiokorvaukseen. Ensisijaisella palvelutuottajalla eli palveluohjaajalla on merkittävä rooli asiakkaansa hoidon koordinoinnissa ja integroinnissa. Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen tiivistelmä Asiakas valitsee

Ensisijainen palveluntuottaja saa perusrahoituksen listautuneiden asiakkaiden määrän perusteella. Tähän ns. kapitaatiokorvaukseen kuuluu erikseen määriteltyjen peruspalvelujen tarjoaminen ja tuottaminen sekä asiakkaan palveluohjaajana toimiminen. Ensisijainen palvelutuottaja toimii myös portinvartijana lisäpalveluihin, jotka tuotetaan palvelusetelillä. Jos asiakas tarvitsee valinnanvapauden piiriin kuulumattomia erikoispalveluita, hän valitsee hoitopaikan nykyiseen tapaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen tiivistelmä Ensisijainen palveluntuottaja ohjaa ja vartioi

kannustaa palveluntuottajia asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta ei luo ei-toivottua kannustetta palvelujen ylituottamiseen. antaa perusrahoitusta toimintaympäristön ylläpitoon ja varmistaa, että palvelut ovat saatavilla. Jos kapitaatiorahoitukseen kuuluva palvelupaketti on liian laaja, se sulkee pk-yritykset pois tuottajakunnasta muodostaa selkeän markkinoilletulon esteen johtaa muutaman harvan toimijan markkinaan. Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen tiivistelmä Perusrahoitus kapitaatiokorvauksella

Kun ensisijainen palvelutuottaja havaitsee asiakkaan tarvitsevan kapitaatiokorvaukseen kuulumattomia palveluja, palveluntuottaja määrittelee palvelutarpeen ja osoittaa palvelusetelin tarvittavaan palveluun. Asiakas itse valitsee hyväksyttyjen palvelutuottajien joukosta, keneltä hän tämän palvelun ostaa. Kaikki palveluntuottajat ovat samalla viivalla, ja palveluseteli toimii maksuvälineenä nykyisen palvelusetelijärjestelmän tapaan. Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen tiivistelmä Palvelusetelillä eteenpäin

1.Laaja ja vahva valinnanvapaus osana uudistusta 2.Kaikki mukaan tuottajiksi samoilla ehdoilla 3.Asiakasmäärään perustuva perusrahoitus kannustaa palveluntuottajia asiakaslähtöiseen toimintaan 4.Laajemmassa perustasossa kehitetty palvelusetelimalli 5.Ensisijaisen palveluntuottajan valinta määräajoin 6.Palveluohjaaja portinvartijana 7.Lisää digitaalisia palveluita ja jaettua tietoa 8.Työterveyshuolto ennallaan Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen, 2016, Valinnanvapaus uudistaa sote-palvelut

3. Verotus ja rahoitus

1.Osa kunnallisverosta valtiolle meneväksi sote-veroksi 2.Sava-sh-malli aiheuttaa vähiten muutoksia 3.Rahojen jakajaksi Kela 4.Rahoitus kohdennettava yksilö- eli potilastaholle sekä selvitettävä malli perusrahoitukselle 5.Monikanavaisuutta yksinkertaistettava – tehokkuuteen sidottuja kannusteita myös kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle 6.Kuntien tulee ensisijaisesti itse löytää ratkaisut kunnallisverojen alentamiseen Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen, 2016, Kokonaisveroaste ei saa nousta

4. Hankinnat

1.Tarvitaanko yhteishankintayksikköä? vaarana hankintojen keskittyminen jos yhteishankintayksikkö syntyy, se koordinoi, ei tee hankintoja 2.Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehokkaat keinot valvontaan yrityskauppavalvonta sote-palveluihin estämään markkinoiden keskittymistä määräaikainen toimielin arvioimaan kilpailuneutraliteettia 3.Tukipalvelut sekä kiinteistöjen ja palveluiden yhtiöittäminen neutraalisti Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen, 2016, Kilpailuneutraliteetti keskiöön – resurssit kuntoon

5. Vaalit ja vaikuttaminen

Itsehallintoalueen vaalit pyrittävä järjestämään kuntavaalien yhteydessä, siirretään vaalit syksylle 2017 Näin esiin ”elinkeinopolitiikka” ja elinvoimakysymys Vaikka sote on taloudellisestikin uudistuksen merkittävin kokonaisuus, tulisi kaikessa valmistelussa huomioida myös itsehallintoalueille aiotut muut tehtävät Yrittäjäjärjestö edustaa asiantuntemusta parhaalla mahdollisella tavalla Suomen Yrittäjät edellyttää, että kunkin maakunnan alueella SY:n aluejärjestöt pyydetään mukaan virallisiin, uudistusta valmisteleviin toimielimiin Lähde: Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen, 2016, Vaalit tärkeät nivelvaiheessa

Lue koko raportti