Sosiaali- ja terveyspolitiikka sosiaalialan ammatti- ja palvelurakenteen muuttajana Sosionomin ammatti ja työ seminaari Neuvotteleva virkamies Pirjo Sarvimäki

Hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyspolitiikka  Pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion syntyyn on vaikut- tanut poliittinen yhteisymmärrys ja kansalaisten laaja tuki  60 –luvun sosiaalipolitiikka loi perustan laajalle hyvinvointipoliittiselle ajattelulle  Sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja väestön tarpeisiin sidottua tavoitteellista toimintaa  Tavoitteena on väestön hyvinvoinnin turvaaminen

Sosiaali- ja terveyspolitiikan toimeenpano ilmenee  hallitusohjelman strategisissa linjauksissa  ministeriön strategiassa ja tulevaisuuskatsauksissa  alan lainsäädännössä  informaatio-ohjauksessa  sosiaali- ja terveysalan kansallisessa kehittämis- toiminnassa  alan lupa- ja valvontatoiminnassa  alan palvelu- ja ammattirakenteissa ja niiden kehittämisessä

Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on nyt :  Palvelujen kehittämisen lähtökohtana väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistaminen  Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun varmistaminen koko maassa  Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys ja peruspalvelujen vahvistaminen  Kattavan sekä taloudellisesti kestävän ja voimavaroja tehokkaasti käyttävän palvelurakenteen luominen  Perustason ja erikoistason asiantuntemuksen ja erityisosaamisen integrointi sekä alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen  Henkilöstön osaamisen parempi hyödyntäminen ja kehittäminen sekä alan vetovoimaisuuden edistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen muovaa palvelu- ja ammattirakennetta  HE terveydenhuoltolaiksi eduskunnan käsittelyssä – säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä  Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen –Asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on: –selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve –tehdä edellä mainitun selvityksen pohjalta esitykset keskeisiksi linjauksiksi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa. –laatia vahvistettujen linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä –Työryhmän kesäkuussa 2010 julkaistussa väliraportissa on esitetty yleiset periaatteet, linjaukset ja lainsäädännön uudistamisen kokonaisuus

Väliraportissa esitetyt keskeiset linjaukset  Sosiaalinen kestävyys –sosiaalihuollon kehittäminen investointi yhteiskunnan hyväksi –jokaisella oikeus aktiiviseen ja omatoimiseen kansalaisuuteen –tavoitteeksi kestävä, tehokas ja vaikuttava sosiaalihuolto  Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen –painopiste korjaavasta ehkäisevään –uusia toimintatapoja ongelmien ehkäisyyn  Palvelujen saatavuus –palvelujen joustavuus ja avoimuus –matala kynnys

jatkuu  Heikoimpien asema –palvelu-/hoivatakuu –heikoimmassa asemassa olevia tuettava vaikuttavimmilla ja tehokkaimmilla keinoilla  Apu arjen omassa ympäristössä –irti laitoskeskeisyydestä –tuki ja palvelut ihmisen omaan arkiympäristöön  Palveluiden laatu ja asiakkaan asema ja oikeudet –yksilön oikeusturvan vahvistaminen –valvontaviranomaisten aseman selkiyttäminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen  Kilpailukulttuurista aitoon yhteistyöhön –kunnan, yksityisen yritystoiminnan ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen

jatkuu  Joustava monialainen yhteistoiminta –sosiaalihuollon yhteistyötä muiden toimijoiden vahvistettava, kuten myös sosiaalihuollon osaamista muilla sektoreilla  Monimuotoistuva sosiaalihuolto –erityisryhmien tarpeet huomioitava esim. maahanmuuttajat  Henkilöstön osaaminen ja riittävyys –työvoima- ja osaamistarpeita ennakoitava paremmin –työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tiivistettävä –johtamista vahvistettava  Vankka tietoperusta –sosiaalihuollon tiedontuotannon, tutkimuksen ja kehittämis- toiminnan vahvistaminen –asiakaspalautejärjestelmät, kokemusasiantuntijuus ja valta- kunnallinen vertailutieto

Sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistamisen kokonaisuus  I kokonaisuus: uusi sosiaalihuoltolaki  II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen myöhemmin esitettävän lainsäädäntöohjelman mukaisesti  III kokonaisuus: sosiaalihuollon rajapintojen sääntelyn tarkistaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistus  Työryhmä asetettu ja sen tehtävänä on –valmistella keskeiset peruslinjaukset sote- huollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä varten vuoden 2010 loppuun mennessä –tehdä esitys lainsäädännön pääasialliseksi sisällöksi ja arvioida sen keskeiset vaikutukset, HE vuoden 2011 loppuun mennessä –arvioitava myös järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun keskeiset liittymäkohdat  Työryhmällä on sote -huollon alueellista järjestämistä koskevaa kokeilua valmisteleva jaosto

Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilu  tarkoitus saada kokemuksia ja tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa sääntelyä varten  lähtökohtana riittävän suuresta kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sosiaali- ja terveysalue alue, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erityistason palveluja yhtenä kokonaisuutena  mahdollisuus valmistella kiireisempien kokeilualueita koskevia lainsäädäntötarpeita varten kokeilulaki  kokeiluun osallistuvilta tiiviit alueelliset suunnitelmat mennessä

Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena luvulla  Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005) ja asetus (608/2005)  Sosiaalihuoltolakiin lisätty säännös täydennyskoulutuksesta (voimaan )  Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus (STM:n julkaisuja 2006:6)  Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (STM:n julkaisuja 2007:14)

Sosionomin ammatin ja työn muutokseen haastavia tekijöitä:  Toimintaympäristössä ja väestörakenteessa tapahtuvat muutokset (ikääntyminen, työurien pidentäminen, maahanmuutto, globalisaatio)  Mahdollisuus ja vaatimus kehittää palveluja enenevässä määrin väestön ja asiakkaiden kanssa  Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen  Monitoimijaisissa verkostoissa ja rajapinnoilla tapahtuva työskentely  Sote -alan toimintakulttuurin uudelleen arviointi  Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteensovittaminen  Muutosten hallinta, palvelujen ja sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä palvelurakenteen ja organisaation kehittäminen  Osaamisvaatimusten tunnistaminen ja niiden tavoitteellinen kehittäminen  Tuloksellisuuden parantaminen niukkenevien voimavarojen olosuhteissa

Vaalit lähestyvät, muuttuuko sosiaali- ja terveyspolitiikka?  Uusia strategisia linjauksia ja painopisteitä sisältyy aina hallitusohjelmaan, kuinka voimakkaasti sosiaali- ja terveyspolitiikan suunta muuttuu, sitä on vaikea ennustaa  Sosionomin ammattia ja työtä sekä koulutuksen ” asiakasvastaavuutta” arvioidaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän  Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen tarjoaa myös mahdollisuuden vahvistaa sosionomin työtä ja ammattiasemaa