RUUAN REITTI MAITO

MITÄ MAITOTUOTTEITA OLET SYÖNYT TÄNÄÄN?

LEHMÄSTÄ LASIIN Lehmät lypsetään vähintään kahdesti päivässä: yleensä heti ensimmäiseksi aamulla ja toisen kerran iltapäivällä. Maito muodostuu utareissa, jotka ovat lehmän mahan alla. Utareissa on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin, niin kuin vasikka tekee imiessään. Lehmät pitävät lypsämisestä, kun utareet ovat täynnä maitoa.

LEHMÄSTÄ LASIIN Eniten maitoa heruu juuri vasikoimisen jälkeen lehmän ollessa hiukan yli kaksivuotias, mutta jos lehmä saa hyvää rehua, se jatkaa maidontuotantoaan vielä vuoden. Sitten maidontuotanto vähenee ja loppuu pikkuhiljaa Ennen lypsettiin käsin. Nyt käytetään lypsykonetta, jossa pehmeät kumisuuttimet puristelevat vetimiä ja maito kulkee koneen letkun ja putkiston kautta navetan maitohuoneen säiliöön.

LEHMÄSTÄ LASIIN Lehmät elävät navetoissa, joita on kahdenlaisia: Parsinavetassa lehmät ovat kiinni parressa, mutta pääsevät kesällä laitumelle ulkoilemaan. Sen sijaan pihatoissa lehmät ovat vapaana, mutta niitä ei tarvitse päästää ulos kesälläkään. Joissain navetoissa on lypsyrobotteja, ja silloin lehmä voi päättää itse, milloin se haluaa lypsylle ja montako kertaa päivässä.

LEHMÄSTÄ LASIIN Maito on noin 37 asteista lypsettäessä. Lypsämisen jälkeen maito siirretään tankkiin, jossa se jäähdytetään nopeasti alle 6 asteiseksi. Jäähdytys on tärkeää, jotta maito säilyisi hyvänä ja tuoreena. Maidontuotannossa hygieniasta huolehtiminen on olennaista, jotta maito on turvallista juoda.

LYPSYKONE

TILALTA TANKKIIN Joka toinen päivä meijerin suuri tankkiauto kiertää tilalta tilalle ja kokoaa maidot säiliöistä. Meijerissä maidosta tehdään erilaisia maitovalmisteita: tölkkimaitoja, piimää, viiliä, jogurttia, kermaa, voita, juustoa, jäätelöä ja maitojauhetta.

MAITO MEIJERISSÄ Kun maitoauto tuo maidon meijeriin, siitä otetaan näyte meijerin laboratorioon. Laboratoriossa tutkitaan, että maito on varmasti puhdasta. Myös sen rasvapitoisuus mitataan. Lehmistä saadaan paljon muutakin kuin maitoa. Esimerkiksi suuri osa syötävästä naudanlihasta tulee maitolehmistä.

MEIJERIN TANKKIAUTO

MAITOKYSYMYKSIÄ Mitä lehmät syövät? Kuinka usein lehmät lypsetään? Mitä kaikkea maidosta valmistetaan meijerissä?

HYVÄ TIETÄÄ MAIDOSTA Pastörointi Maidon kuumentaminen hetkeksi 73-asteiseksi ja sen jälkeen jäähdyttäminen nopeasti, jolloin maidosta saadaan poistettua pilaajabakteerit. Pastörointi on nimetty menetelmän keksijän, ranskalaisen Louis Pasteurin, mukaan. Kaikki suomalainen maito ja maitovalmisteet, joita myydään kaupoissa, on valmistettu pastöroidusta maidosta. Separointi Rasvan erottaminen maidosta pastöroinnin jälkeen. Maitoa pyöritetään säiliössä hurjaa vauhtia kuin karusellissa, jolloin painavampi rasvaton maito sinkoutuu ulos säiliön rei’istä toiseen ja kevyempi kerma jää jäljelle. Vakiointi Maidon rasvapitoisuuden säätäminen halutulle tasolle. Osa kermasta pannaan takaisin maitoon ja näin saadaan maitoa, jossa on juuri haluttu määrä rasvaa.

HYVÄ TIETÄÄ MAIDOSTA Homogenointi Maidon rasvapallosten pilkkominen pieniksi pallosiksi niin, etteivät ne erotu enää kermaksi. Tällöin kerma pysyy tasaisesti maidossa eikä nouse sen pintaan. Maito puristetaan kovalla paineella suodattimen läpi. Maitojuoma Maito, josta on poistettu tai vakioitu jokin sille ominainen osa, kuten vaikka poistettu laktoosi tai vakioitu proteiinin määrä. Vain maidon rasvan vakiointi on sallittua, jotta maitoa edelleen saa kutsua maidoksi (esim. rasvaton, kevyt ja täys-). Lisääminen on kuitenkin sallittua (esim. maidot, joihin on lisätty proteiinia tai vitamiineja) ja samoin laktoosin pilkkominen on sallittua (vähälaktoosiset maidot).

ERILAISIA MAITOTUOTTEITA ON SUURI VALIKOIMA Mitä eroa on tavallisella maidolla, maitojuomalla, arkimaitojuomalla, proteiinimaidolla, ja hylamaidolla? Entä luomumaidolla ja ei-luomumaidolla? Mitä voimme itse tehdä kotona, jotta maito säilyisi hyvänä pitkään?

HYVÄ TIETÄÄ MAIDOSTA Maidosta ja maitotuotteista saa paljon kalsiumia, seleeniä, jodia ja muita kivennäis- ja hivenaineita. Kalsiumin tarve täyttyy juomalla 5-6 dl maitoa ja syömällä 2-3 viipaletta juustoa päivittäin. Kasviperäiset tuotteet ovat hyviä vaihtoehtoja maitotuotteille. Näitä ovat esimerkiksi soija-, kaura-, manteli- ja riisimaidot, joita on täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla.

HYVÄ TIETÄÄ MAIDOSTA Maito sisältää monia vitamiineja. Maitoon lisätään D-vitamiinia, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi ravinnostaan riittävästi D-vitamiinia. Maitotuotteet ovatkin tärkeä D-vitamiinin saantilähde. Luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia, eikä sitä myöskään homogenoida.

HYVÄ TIETÄÄ MAIDOSTA Rasvaiset maitotuotteet sisältävät paljon tyydyttynyttä rasvaa, joten suosi rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita. Maidosta, piimästä, jogurtista ja viilistä tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja ja juustoista vähän suolaa ja enintään 17 % rasvaa sisältäviä juustoja. Maitotuotteet ovat hyviä proteiinin lähteitä.

MAITOKYSYMYKSIÄ Mikä maitotuote on sinulle mieluisin? Mitä maitoa sinä juot? Mitä ravintoaineita siinä on?

VASTAUKSET POHDINTAKYSYMYKSIIN ESIINTYMISJÄRJESTYKSESSÄ Lehmät syövät nurmea ja heinää (talvella säilöttyä ja kesällä tuoretta) sekä jauhettua viljaa. Vasikat juovat emonsa maitoa parin ensimmäisen elinviikkonsa ajan. Lehmät lypsetään vähintään kahdesti päivässä. Meijerissä maidosta valmistetaan esimerkiksi piimää, voita ja juustoa. Luomumaito on tuotettu luomulehmillä, jotka syövät luomurehua. Luomumaitoon ei myöskään saa lisätä mitään eikä sitä homogenoida. Maidon säilyvyyttä voi itse parantaa laittamalla se heti jääkaappiin alahyllylle. Maito tulisi säilyttää alle +6:ssa asteessa

RUOKATIETO YHDISTYS RY

Kuvituskuvat: Heli Pukki Jussi Ulkuniemi Olli Häkämies Timo Villanen Juha-Pekka Laakio Minttu Virkki © Ruokatieto Yhdistys ry Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. KUVAT Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne.) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.