Työntekijän yksityisyys työelämän kameravalvonnassa

Työoikeudesta oikeudenalana Yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala Työsuhdetta koskevien ja siihen asiallisesti liittyvien oikeusnormien kokonaisuus – Tehtävänä työsuhteeseen liittyvien oikeudellisten kysymysten määrittäminen ja täsmentäminen Työoikeuden normistot syntyneet tarpeesta säännellä työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta Työoikeus suhteellisen uusi oikeuden- ja tieteenala – Kehittynyt toisen maailmansodan jälkeen – Synty ja kehitys liittyvät yhteiskunnan teollistumiseen ja sitä seuranneeseen palkkatyövaltaistumiseen

Valvonta osana työnantajan vallankäyttöä Vallalla ei yhtenäistä määritelmää Valvonnalla kaksi eri määritelmää: – epäepäluotettavien henkilöiden valvontaa, tarkkailua ja silmälläpitoa – henkilötietojen keräämistä, jonka tarkoituksena on kohteeseen vaikuttaminen ja hallinta. Tärkeä elementti luottamus Merkityksellistä valvonnan kohteeseen vaikuttaminen Vallankäyttö ja valvonta liittyvät voimakkaasti työelämään Työsopimuksen tunnusmerkkinä työn tekeminen työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena – Johdolla tarkoitetaan työnantajan oikeutta ennen työn aloittamista ja sen aikana määrätä työnteon aika, paikka ja tapa – Valvonta työsuhteessa tarkoittaa työnantajan oikeutta seurata työntekoa koskevien määräysten noudattamista

Valvonnan tarkoitus työelämässä Lakien noudattaminen Henkilökohtaisen suojelun ja turvallisuuden varmistaminen Laadunvalvonnan, asiakaspalvelun ja omaisuuden suojelun varmistaminen Yrityssalaisuuksien suojeleminen

Valvonta työelämässä lisääntyy – Miten käy yksityisyyden? Työntekijä alisteisessa asemassa työnantajaan Oikeus yksityisyyteen voimassa työelämässä – Yksityisyyden käsitettä ei tarkkaan määritelty Tulee lähestyä asiakokonaisuuksittain Yksityisyys työelämässä: työntekijän oikeus olla työpaikalla vapaa toisten oikeudettomalta ja perusteettomalta tarkkailulta ja häirinnältä Yksityisyyden rooli: antaa suojaa valvontaa vastaan

Valvonnan järjestäminen – oikeudellinen viitekehys Perustuslaki Henkilötietolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

Perustuslaki Uusi Suomen Perustuslaki voimaan vuonna 2000 Takaa perusoikeuksina mm. – Henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus (PL 7 §) – Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja henkilötietojen suoja (PL 10 §) Oikeus yksityisyyteen voimassa myös työelämässä

Henkilötietolaki Voimaan vuonna 1999 Henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki Toteuttaa perustuslaissa asetettua henkilötietojen suojan lailla säätämisen vaatimuksesta Säädetään mm.: – Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista – Henkilötietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä – Rekisterinpitäjän velvollisuuksista – Rekisteröidyn oikeuksista

Lain tarkoitus: – Yksityiselämän suojan ja muiden yksityisyyden suojaa turvaavien perusoikeuksien toteuttaminen henkilötietoja käsiteltäessä – Hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämisen ja noudattamisen edistäminen Soveltamisala: – henkilötietojen automaattinen käsittely – Myös muu henkilötietojen käsittely, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa – Ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa

Henkilötietolaissa määritelty se käsitteistö, jota lainsäädännössä käytetään henkilötietojen käsittelyn yhteydessä – Henkilötieto: kaikenlaiset luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnöt, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi; – henkilötietojen käsittely: henkilötietojen kerääminen, tallettaminen, järjestäminen, käyttö, siirtäminen, luovuttaminen, säilyttäminen, muuttaminen, yhdistäminen, suojaaminen, poistaminen, tuhoaminen sekä muut henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet; – Henkilörekisteri: käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuva henkilötietoja sisältävä tietojoukko, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta; – Rekisterinpitäjä: yksi tai useampi henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty; – rekisteröity: henkilö, jota henkilötieto koskee – Suostumus: kaikenlaiset vapaaehtoiset, yksilöidyt ja tietoiset tahdon ilmaisut, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset: – Suostumus (ensisijainen) – Yhteysvaatimus – Konserni ja yhteenliittymä – Rekisterinpitäjän toimeksianto – Elintärkeän edun suojaaminen – Tietosuojalautakunnan lupa

Rekisterinpitäjän (työnantajan) velvollisuudet: – Huolellisuusvelvoite – Käyttötarkoitussidonnaisuus ja tarpeellisuus – Asianmukaisuusvaatimus ja määrittelyvelvollisuus – Informointivelvollisuus – Virheettömyysvaatimus – Tietoturvavelvoite – Tietojen hävittämisvelvollisuus

Rekisteröidyn (työntekijän oikeudet): – Automatisoidun päätöksen kielto – Tarkastusoikeus Oikeus tarkastaa rekisteriin talletetut itseä koskevat tiedot – Tiedon korjaaminen Oikeus saada väärä / virheellinen tieto korjatuksi / poistetuksi – Kielto-oikeus oikeus kieltää henkilötietojen käsittely tiettyjä tarkoituksia varten

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Ensimmäinen laki voimaan 2001, korvattiin uudella, vuonna 2004 voimaan tulleella samannimisellä lailla Tavoite: turvata mahdollisimman hyvä yksityisyyden suoja työnhakijoille, työntekijöille ja virkamiehille ottaen huomioon työelämän erityistarpeet ja piirteet Lailla pyritään toteuttamaan mahdollisimman avoin tietojen käsittely Täydentää henkilötietolain säännöksiä

Lain tarkoituksena: – toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia erityisesti henkilön itsemääräämisoikeus, yhdenvertainen kohtelu, syrjintäsuoja ja henkilökohtainen koskemattomuus – hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämisen ja noudattamisen edistäminen käsiteltäessä henkilötietoja työelämässä. – Kyse näin ollen eri perusoikeuksien yhteensovittamisesta (työntekijän yksityisyys vs. työnantajan etu)

Soveltamisala: – sovelletaan työntekijän lisäksi virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan – Lain ohella sovelletaan henkilötietolakia toissijaisena lakina

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset YksTL mukaan Tarpeellisuusvaatimus: – työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Tietojen käsittelyn osalta on otettava huomioon myös henkilötietolain säännökset mm. arkaluonteisista tiedoista Työnantajan on arvioitava kerättävien henkilötietojen tarpeellisuutta välittömästi työsuhteen kannalta – Tietojen liityttävä osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, ja oltava työsuhteen kannalta tarpeellisia Tarpeellisuusvaatimusta sovelletaan lisäksi työnantajan keräämään tietoon, joka on saatu työnhakijaa tai työntekijää testaamalla tai arvioimalla. Tämä koskee myös alkoholi- ja huumetesteillä kerättyjä tietoja sekä työntekijän terveydentilatietoja.

Henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset työelämässä: – Tarpeellisuusvaatimus Vain työsuhteen kannalta tarpeelliset tiedot, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Ei voida poiketa työntekijän suostumuksella – Työntekijä ensisijainen tietolähde Jos muualta niin suostumus työntekijältä Kaksi poikkeusta: – Viranomainen luovuttaa tietoja – Työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja – Tiedonantovelvollisuus Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. – Yhteistoimintamenettely henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät.

Eri valvonnan muodot työpaikalla Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään työnantajan mahdollisuuksista valvoa työntekijää: – Teknisin menetelmin toteutettu valvonta: Esim. kameravalvonta

Kameravalvonta työpaikalla Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sisältää säännökset työpaikalla tapahtuvasta kameravalvonnasta Kameravalvonnalla tarkoitetaan jatkuvasti kuvaa välittävän tai kuvaa tallentavan teknisen laitteen käyttöön perustuvaa valvontaa

Kameravalvontaa saa käyttää: – Henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen – Omaisuuden suojaaminen – Tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta – Turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen

Kameravalvontaa ei saa käyttää: – Tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla – Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa – työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa

Kieltoihin kolme poikkeusta: – Jos välttämätöntä työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi. Huomioon myös työturvallisuuslaki – omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta – työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä.

Kaksi lisävaatimusta: – Välttämättömyys Kameravalvonnalla ei tule puuttua työntekijöiden yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä toimenpiteiden tarkoitusten saavuttamiseksi – Avoimuus Tarkoituksena saada valvonnan keinot oikeaan suhteeseen työntekijän yksityisyyden suojan ja kameravalvonnan tavoitteiden kannalta Työnantajan tiedotettava työntekijöitä kameravalvonnasta Kameravalvonta kuuluu yhteistoimintaneuvottelujen piiriin

Tallenteiden käyttö: – Saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten valvontaa suoritettu – Hävitettävä, kun tarpeettomia valvonnan tarkoituksen kannalta → viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä Kolme poikkeusta – Työsuhteen päättämisperusteen toteennäyttäminen – Työpaikkahäirinnän toteennäyttäminen – Tapaturmatilanteiden toteennäyttäminen

Valvonnan kannalta oleellinen säännös YksTL 21.2 §: asettaa työnantajalle velvollisuuden määritellä teknisin menetelmin toteutetun valvonnan käyttötarkoituksen ja siinä käytettävät menetelmät sekä tiedottamaan työntekijöille näistä seikoista

Valvonnan toteuttaminen – Mitä otettava huomioon?

Valvonnan toteuttaminen – mitä otettava huomioon Valvonnassa – myös kameravalvonnassa – kyse työntekijän henkilötietojen käsittelystä – Ensisijaisesti noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia, henkilötietolaki täydentää Henkilötietojen keräämistä koskevat säännökset voidaan jakaa kahteen luokkaan: – Missä tilanteissa henkilötietoja saa käsitellä? (Ensisijaisesti henkilötietolaki) – Minkälaisia tietoja saa käsitellä (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä) Työnantajan velvollisuudet ja työntekijän oikeudet henkilötietojen käsittelyssä määräytyvät henkilötietolain mukaan

Valvonnan toteuttamisessa huomioon otettavia periaatteita Yksityisyyden suojan kunnioittaminen – Yksityisyyden suojan kannalta herkkien menetelmien kielto Lainalaisuus Suhteellisuus – Vähimmän puuttumisen periaate Avoimuus – Informointi – Suostumus Yhteistyö Tietoturva Oikeusturva

Uusien valvontamuotojen vaikutus työnantajan toimintaan ja käytäntöihin Yksityisyyden suoja saanut korostuneen merkityksen informaation, tietoverkkojen ja teknologian varaan rakentuvassa yhteiskunnassa – Työnantajan otettava työntekijän yksityisyyden suoja entistä paremmin huomioon kaikissa toiminnoissaan ja käytännöissään Kustannustehokkuus? Koulutus?

Tekninen kehitys ja uudet valvonnan muodot – haaste yksityisyydelle ja lainsäädännölle Lainsäädännön ajantasaisuus? Yksityisyyden suojan kasvavan merkityksen vaikutus työelämää koskevaan lainsäädäntöön? Työntekijän ja työnantajan intressien yhteensovittaminen teknisin menetelmin toteutetussa valvonnassa uusien valvontamuotojen kohdalla? – Lainsäädäntö? Pehmeä sääntely? Teknologialla ja yksityisyydellä omat historiansa Miten teknologian ja valvonnan periaatteet sovitetaan yhteen yksityisyyden periaatteiden kanssa?

Lopuksi Panta rhei – kaikki virtaa Nykyisyyden ja menneisyyden aina kestää, mennyt kun on mennyttä ja nykyhetki ei kestä kuin hetken. Tulevaisuus on ihmisen kohdalla se, mikä ratkaisee.” (Matti Kamppinen, 2001) Yhteiskunta ja työelämä muutoksessa – Työntekijöiden valvonta yhä yleisempää Valvonnalla vaikutuksia mm.: – Työhyvinvointiin – Työntekijöiden asenteisiin – tuottavuuteen – Valvontamahdollisuudet ja valvonnan muodot kehittyvät perusoikeuksien merkitys Yksityisyyden suojan rooli työelämässä?