kertausta perusteista argumentaatio kertausta perusteista

Mitä tutkin kun tutkin tekstin argumentaatiota? Argumentaatiossa huomio kohdistuu tekstin keskeiseen sisältöön siihen, millä tavalla kirjoittaja perustelee teesinsä eli väitteensä. Retoristen keinojen, tekstin rakenteen ja tyylin (sävy) tehtävänä on vahvistaa tekstiin sanomaa. Taitava perustelija osaa ottaa lukijan huomioon, ennakoida mahdollisia vasta-argumentteja ja käyttää erilaisia perustelutapoja.

argumentaatio teesi argumentit retoriikka Tiivistä virkkeeksi, mitä kirjoittaja tavoittelee tekstillä. teesi järkeen perustuvat tunteeseen perustuvat argumentit tekstin tyyli tekstin sävy retoriikka

argumentaation rakentuminen teesi tunteisiin vetoavat argumentit järkeen vetoavat argumentit kappale-tason retoriset keinot tekstin tason retoriset keinot sana-tason retoriset keinot lause- ja virke-tason retoriset keinot

retoriset valinnat tekstin eri tasoilla sanataso: tunteisiin vetoavat sanavalinnat, konkreettiset vs. abstraktit sanavalinnat, listaukset, kuvailu, kielikuvat, kiertoilmaukset, superlatiivit, jne. lause- ja virketaso pää- ja sivulauseet, lausetyypit toteamukset, väitelauseet, huudahdukset, kysymykset kappaletaso jäsennystapa: aikajärjestys, vertailujärjestys, ongelmanratkaisujärjestys kappaleiden sisäinen ja välinen sidosteisuus tekstitaso tekstin tarkoitus: kuinka tyypillinen teksti on lajissaan? tekstin taustalla vaikuttavat seikat: kulttuurikonteksti ja kirjoittajan ideologia

Tehokkaita argumentointikeinoja, joihin voi vedota ovat hyöty tai haitta (kenen hyöty, kenen haitta?) arvot ja normit (myös perusteluista tulkittavissa) moraali auktoriteetti, asiantuntija mitatut havainnot, (tieteelliset) tilastot yleinen mielipide (yleistyksen vaara) yleinen tapa oma kokemus, esimerkkitapaus (kuinka yleistettävissä kokemus tai tapaus on?) tunteet (vastaanottajan arvomaailma?) laki syy–seuraus-suhteet vastaava ilmiö

arvot Arvoja voidaan luokitella useilla tavoilla, mm. moraalisiin, esteettisiin ja uskonnollisiin arvoihin. Moraalikeskusteluissa vedotaan usein hyvään ja pahaan. Jos puheenaiheena on luonnonsuojelu, voidaan vedota esteettisistä arvoista esimerkiksi luonnon kauneuteen ja monimuotoisuuteen. Yleisesti hyväksyttyihin arvoihin vetoaminen on erityisen tehokas argumentointikeino silloin, kun vastapuolikin arvostaa kyseistä arvoa. Arvot ovat kulttuurisidonnaisia.

Erilaisia arvoperusteita hedonistiset arvot (onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus) vitaaliset arvot (elämä, terveys, tahto, kuntoisuus) esteettiset arvot (kauneus, ylevyys, suloisuus, taide) tiedolliset arvot (totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede) uskonnolliset arvot (usko, toivo, pyhyys, laupeus) sosiaaliset arvot (altruismi, eli pyyteetön hyvän tekeminen, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus) mahtiarvot (voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto) oikeusarvot (oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo, laillisuus) eettiset arvot (hyvyys, moraalinen oikeus) ekologiset arvot (luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet) egologiset arvot (omanarvontunto, itsekkyys, oma etu)

taustaoletus Taustaoletuksilla tarkoitetaan asioita, joita pidetään itsestäänselvinä ja joita ei sen vuoksi tekstissä perustella. Taustaoletukset muodostuvat sellaisista arvoista ja normeista, mitkä tekstin vastaanottajan oletetaan tuntevan ja hyväksyvän. On eri asia kirjoittaa talouselämän erikoisjulkaisuun kuin seurakunnan lehteen tai vakuutusyhtiön asiakaslehteen. Kirjoittajan on huomioitava vastaanottajat ja heidän arvomaailmansa. Osa taustaoletuksista on kulttuurisidonnaisia, minkä vuoksi kulttuuria tuntematon henkilö voi ymmärtää tekstin aivan toisella tavalla kuin kyseisessä kulttuuripiirissä elänyt lukija.

esimerkkejä ARGUMENTTI Aina tällä työpaikalla on toimittu tällä tavalla. TAUSTAOLETUS Kyseistä toimintatapaa pidetään ainoana oikeana, koska niin on toimittu kauan. Puutteita ei itse nähdä tai ei hyväksytä, että jokin toinen tapa voisi olla parempi. ARGUMENTTI Onpa teidän pienellä perheellänne tilava auto. Se mahtaa kuluttaa bensaa litramäärin? TAUSTAOLETUS Puhuja pitää autoa aivan liian suurena ja kenties pröystäilevänäkin pienelle perheelle. Hän näkee asian negatiivisesti.

Retorisia tehokeinoja 1. (poikkeavat) sanavalinnat keskeisten käsitteiden tai sanojen toisto kokonaan tai osittain (koira, koirankoppi) synonyymit (koira, halli, hurtta, hauva) vastakohdat (metsästyskoira, seurakoira) merkitykseltään positiiviset tai negatiiviset sanat (luppakorva, hauveli, hurtta, rakki) eufemismit eli kiertoilmaukset

2. sanajärjestys pää- ja sivulauseen järjestys tai partikkelin paikka vaikuttavat olennaisesti lauseen merkitykseen Matti imuroi ja tiskasi astiat. Matti imuroi ja tiskasi myös astiat. Myös Matti imuroi ja tiskasi astiat.

3. lausetyypit ja -rakenteet paljastavat kirjoittajan suhtautumisen asiasisältöön lausetyyppien poikkeava käyttö

4. aikamuodot ja modukset aikamuodot: mennyttä aikaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta ilmaisevat modukset: esim. - imperatiivi korostaa käskyä, pakkoa ja voimaa Käy kaupassa! - konditionaali korostaa pyytämistä, ehdottamista Kävisitkö kaupassa?

5. yksikön ja monikon poikkeava käyttö asenteellisuuden paljastuminen Onko sinun mielestäsi nykyajan nuorella minkäänlaisia käytöstapoja? rehentelevä vaikutelma Naapurilla sitä on avoautot, mökit ja purjeveneet vaikka vähemmälläkin sitä eläisi.

6. intertekstuaalisuus viittaukset muihin, yleisesti tunnettuihin teksteihin Naapurin pojat ne temmeltävät kuin seitsemän veljestä vailla huolen häivää. (viittaus Aleksis Kiven ”Seitsemään veljekseen”) Vaalipuheessaan hän totesi, että vanhojen muistelu on kuin pistäisi tikulla silmään. (viittaus Raamattuun) 7. toisto sanatoisto Asiatoisto

8. konjunktiot ja konnektorit osoittavat asioiden ja lauseiden välisiä suhteita (lisäksi, vaikka, vihdoin) voivat ilmaista syytä, perustelu, vastakohtaisuutta, lisäystä, myönnytystä, yhteenvetoa jne. ( koska, näin ollen, puolestaan) liitepartikkelit (-pa, -pä, -han, -kin, -kaan jne. 9. kieltosanat

Argumentaatioanalyysi Argumentaatioanalyysi tarkoittaa tekstin retoristen keinojen ja argumentoinnin tarkastelua. Minkä tahansa tekstin voi purkaa pieniin osiin argumentaatioanalyysin kysymysten avulla. Tällöin tekstistä paljastuu paljon sellaista, mitä lukija ei ole yhden tai kahden lukukerran jälkeen huomannutkaan. Argumentaatioanalyysissä kannattaa edetä johdonmukaisesti, jotta kaikki olennaiset asiat tulevat huomatuksi.

Argumentaatioanalyysin rakenne: pääväite ja tukivirkkeet taustatiedot tekstilaji, tekstin tavoitteet ja kohderyhmä faktatietojen valinta argumentaation eteneminen (järki ja tunteet) valitut perustelut (nimeä argumentit) ja vaikuttamisen keinot (nimeä retoriikka) vastapuolen huomioon ottaminen tarkennukset ja myönnytykset

Reetta Röngän kolumni Tekstin pääväitteeksi voi tulkita esimerkiksi sen, että tavaroiden hankkiminen ja omistaminen on ongelmallista. Pääväitteen voi kielellisesti muotoilla monella eri tavalla.

Miten tavaroista luopumisen vaikeutta perustellaan? Miten liiallista tavaroiden haalimista moititaan? Miten tavaroiden haalimista puolustellaan? Mihin tekstissä vedotaan?

Esimerkkejä argumentaatiosta Tavaroista luopumisen vaikeutta perustellaan esimerkin avulla, omalla kokemuksella ja vetoamalla tunteisiin (koira). Liiallista tavaroiden haalimista moititaan: vetoamalla arvoihin ja auktoriteetteihin tapaan ja yleisyyteen ja tunteisiin

Tavaroiden haalimista puolustellaan haalimisen helppoudella, yhteiskunnan asettamilla paineilla ja esittämällä syy-seuraussuhteita. Tekstissä vedotaan hyötyyn ja haittaan: kansantalouden kannalta hyödyllistä yksilön kannalta ahdistavaa

Argumentaation arviointia Argumentaatio ei ole kovin selkeää, vaikka perusteluja on paljon. Kirjoittaja nostaa voimakkaasti esiin omat ja lähipiirinsä kokemukset. Myös käytetyt auktoriteetit vetoavat enemmän tunteeseen kuin faktatietoon. Argumentaation vakuuttavuus perustuu siihen, kuinka uskottavana asiantuntijana lukija pitää kirjoittajaa, hänen lähipiiriään ja valittuja auktoriteetteja. Toisaalta valitut argumentit sopivat tekstilajiin: ne tuovat asian lähelle lukijaa.

1–2 pistettä: Jonkinlainen tekstin sisällöstä nouseva pääväite on muotoiltu, ja sen tueksi esitetään perusteluja lähinnä sisältöä sopivin kohdin referoiden. Argumentoinnin arviointi perustuu pääosin lukijakokemukseen. 3–4 pistettä: Vastauksessa esitetään pääväite, jota pystytään perustelemaan erittelemällä Röngän käyttämiä argumentaatiokeinoja. Vastauksessa on mahdollista käsitellä myös retorisia ratkaisuja, jotka suoraan kytkeytyvät argumentaatioon. Argumentaation arviointi perustuu ensisijaisesti käytettyjen yksittäisten keinojen vakuuttavuuden tarkasteluun. 5–6 pistettä: Vastauksessa esitetään pääväite, johon liittyvät perusteluesimerkit ryhmitellään ja kytketään tekstin kokonaisuuteen. Retorisia ratkaisuja voi käsitellä sikäli kuin ne kytketään argumentaatioon. Argumentaation arvioinnissa pystytään muodostamaan perusteltu kokonaiskuva siitä, onko teksti vakuuttava. Ansio on, jos vastauksessa huomataan tekstin monitulkintaisuus.

Kevät 2013, tehtävä 3. Pääväite eli teesi Teksti käsittelee rikastumisen ja onnellisuuden suhdetta. Se pyrkii vaikuttamaan lukijan mielipiteeseen äkkirikastumisesta. Siinä lukijaa suostutellaan uskomaan, että lottovoitto ei tee onnelliseksi vaan aiheuttaa ongelmia.

Keinoja Lukija pyritään vakuuttamaan rikastumista koskevilla amerikkalaisilla, englantilaisilla ja suomalaisilla tutkimustuloksilla, joiden lähdettä ei leipätekstissä mainita. Tekstissä vedotaan myös nimeltä auktoriteettiin, taloustieteen nobelisti Daniel Kahnemaniin. Kirjoitus päättyy tapauskertomukseen, tunteisiin vetoavaan tositarinaan ”Terosta”, jolle lottovoitto merkitsi ”maanpäällistä helvettiä”. Teksti on katkelma tietokirjasta. Sen otsikko ”Voittajien kirous” sisältää tekstin pääväitteen, jonka mukaan voitto arpajaisissa ei ole onnellisuuden edellytys. Otsikon alla oleva motto vahvistaa tuota ajatusta, samoin molemmat väliotsikot. Teksti vetoaa tunteisiin Teroa koskevan tarinan, siihen liittyvän piirroksen ja elämäntapaoppaille tyypillisen suostuttelevan kielenkäytön

Arvostelulinjaus (ÄOL) 1–2 pistettä: Vastaus on lähinnä pohjatekstin referointia. Irrallisia havaintoja kirjoittajan keinoista tehdään, mutta yhteys tekstin tavoitteeseen on hatara. 3–4 pistettä: Tekstin tavoite ilmaistaan selkeästi. Päätelmiä tehdään sekä faktaan että tunteisiin vetoamisesta ja tämän tekstin kannalta keskeisistä retorisista keinoista. Neljän pisteen vastaustekstissä päätelmät ryhmitellään johdonmukaisesti. 5–6 pistettä: Pohjatekstiä eritellään monipuolisesti. Vastauksessa pohditaan tavoitteiden ja keinojen yhteensopivuutta sekä tekstin uskottavuutta tietotekstinä.

Ohjeita argumentaatioanalyysiin Tutki tekstikokonaisuutta: Tekstin tarkoitus? Kirjoittaja? Konteksti? Tekstilaji? Kohderyhmä? Otsikko? Millaisista osista teksti muodostuu? Millainen on tekstin ulkoasu? Mihin kokonaisuuteen teksti kuuluu? Mikä on kuvien tehtävä ja viesti? Selvitä teesi. Aihe? Pääväite? Miten teksti etenee?

Miten perustellaan? Mitä puolustetaan, mitä vastustetaan? Mitä korostetaan, mitä vähätellään? Mitä esimerkkejä tekstissä on? Auktoriteetteja? Mihin vedotaan? (tilastot, johtajat, kansa, idolit, jne.) Miten vedotaan tunteisiin? Järkeen? Mitä retorisia valintoja tehdään? Tekstin kieli? Sävy? Retoriset tyylikuviot?

Mitä ääniä kuuluu? Millaisia puhujia tekstissä on? Lainauksia? Viittauksia? Näkökulma? Arvioi kokonaisuutta JOS KYSYTÄÄN(!) Mikä on uskottavaa? Mikä ei? MIKSI? Miten vakuuttava teksti on?

Argumentaatioanalyysi tekstitaidon vastauksena aloituskappale: esittele pohjateksti, nimeä tekstilaji vastaa tehtävänannon kysymykseen esittele tärkeimmät päätelmät koontina käsittelykappaleet n. 3-6 kpl: yksi tulkinta yhdessä kappaleessa (YDINVIRKE!) lopetuskappale: ei välttämätön, voi olla esim. tiivistelmä tärkeimmistä päätelmistä

havainnot, päätelmät, tulkinnat havainto: jokainen voi tekstistä nähdä. päätelmä: esim. Mitä keinoa on käytetty? tulkinta: Miksi keinoa on käytetty? Mitä sillä tavoitellaan? (yksi tulkinta omaan kappaleeseensa)

tekstitaidon vastauksen rakenne Aloituskappaleessa esittele pohjateksti: kirjoittajan nimi, tekstin nimi, julkaisuaika ja paikka. Vastaa tehtävänannon kysymykseen. Käsittelykappaleissa todista havainnoin tekemäsi päätelmät, jotka vastaavat tehtävänantoon. Älä vain referoi, vaan todista, mitä havainnot tarkoittavat. Vastakkainasetteluita tehostetaan runsaalla toistolla. Kirjoittaja kertaa tärkeitä sanoja, asioita ja rakenteita, usein kolmesti: ”Välittämättä siitä onko kyseessä - -.” Painotukset vahvistavat kirjoittajan viestiä siitä, että vastuu toisista ihmisistä on kaikilla.” Lopetuskappaleessa voit tehdä kokoavan tiivistelmän kokonaistulkinnasta.