JOHDANTO 3 sivu 29 Lähde vaihtuu Kliiniset laboratoriotutkimukset 2004, 35-40

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS sivu 30 Preanalyyttiset, analyyttiset ja postanalyyttiset ongelmat ja virhetekijät Laboratoriotutkimusten laadunvalvontaa HYKS:ssa jo 1960-luvulla Kliinisten Laboratoriotutkimusten Laaduntarkkailu Oy 1971, muutti nimensä Labquality Oy:ksi luvulla

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 31 Toiminta laajeni Pohjoismaihin ja Baltian maihin Järjestää erilaisia laadunvalvontakierroksia Osallistuminen vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikki Suomen kliiniset laboratoriot osallistuvat

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 32 Lainsäädäntö velvoittaa keskussairaaloita vastaamaan alueensa laboratorioiden laadunvalvonnasta Pyritty kehittämään koko laboratoriotutki- musprosessin laadunohjausta

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 33 Sisäinen laadunohjaus -osana jokaista laboratoriomenetelmää -tutkittava jatkuvasti omien menetelmien tasoa; omat näytteet ja kaupalliset tuotteet, eri tasojen kontrollinäytteet, poolikontrollit -määritetään kuten potilasnäytteet, ei erityistoimia

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 34 - Tavoiterajat -määritetty kullekin menetelmälle referenssilaboratorioiden tai kierrokseen osallistuvien laboratorioiden arvojen avulla -pyrkimyksenä toistuva hyvä suorituskyky analyyttisen kokonaisvirheen rajoissa

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 35 Taulukko tavoiterajoista Esim. S-Prot ± 5 % P-entsyymianalyysit ± 12 % P-elektrolyytit ± 2 %

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 36 Kliinismikrobiologisiin tutkimuksiin vastaavasti näytteitä Kliinisfysiologiset tutkimukset – ei ole ns. standardihenkilöitä – Seurataan tutkimuslaitteen ominaisuuksia, myös ns. biologinen kontrolli ja tulosteiden arviointia

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 37 Kuivakemialliset menetelmät – Omia laadunohjauskierroksia – Tuloksia verrataan säännöllisesti ns. märkäkemian tai referenssimenetelmän antamiin tuloksiin (valitaan jokin vertailulaite) – Kertoimien avulla analyysitasot saadaan vastaamaan toisiaan

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 38 Vieritestaus vrt. teema myöhemmin -laboratorio vastaa koko toiminnasta -tuloksia verrataan säännöllisesti laboratoriossa saatuihin tuloksiin vrt. INR

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 39 Kehityksestä -analyyttinen variaatio pienentynyt merkittävästi, saatu karsituksi huonoja menetelmiä -preanalyyttinen ja postanalyyttinen laadunvarmistus jäljessä

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 40 Ulkoinen laadunohjaus -sellaisten näytteiden tai valmisteiden tutkimista, joiden arvoja laboratorio ei tiedä - Labquality Oy järjestää erilaisia kierroksia, myös laitteille (mm. aallonpituus, lämpötila) -kansainväliset kierrokset

IX TUTKIMUSTULOSTEN LAATU JA LAADUNVARMISTUS jatkuusivu 41 -myös EKG- ja spirometriakuvia, veren, luuytimen ja virtsan solujen kuvia, bakteerivärjäyksiä, e-kierroksia -Suomessa vapaaehtoista, monissa maissa pakollista toimiluvan saamiseksi

X TUTKIMUSTEN TULOSTEN KÄYTETTÄVYYS sivu 42 Tulosten tulkinta – Tulos jää hyödyntämättä – Monia lääkkeitä käytössä – Kirjavuutta yksiköiden käytössä Esim. P-APTT 130 s, ei ilmaista 2 min 10 s S-hCG alle 5 U/l, raskauden aikana U/l (ei 300 kU/l)

X TUTKIMUSTEN TULOSTEN KÄYTETTÄVYYS jatkuusivu 43 -viiveet vastauksissa -poikkeaviin tuloksiin ei luoteta heti -näytteen häviäminen -näytteen vaihtuminen

XI KONTROLLILIUOKSET sivu 44 Esim. Nortrol, Lipotrol, CRP-Control -Soten yksityiskohtaiset ohjeet Konelab- kansiossa B-Trol, e-Check Sysmexille Vrt esimerkit

XII VIITEARVOT sivu 45 Kirjan sivut VIITEARVOJEN TEORIA VIITEARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET VIITEARVOT VIITEARVOT JA PÄÄTÖKSENTEKORAJAT