Masennus eli Depressio

Mitä on masennus ? Masennus on psykiatrinen sairaus, joka kuuluu mielialahäiriöiden ryhmään. Masennus on varsin yleinen sairaus, sillä arviolta noin 10-15% ihmisistä kärsii lievästä masennuksesta, kun taas vakavasta masennuksesta vain 5% ja psykoottisista depressioista kärsii n. 1% aikuisväestöistä. Masennus on syynä kuudesosaan määrätyistä sairauslomista. Vakavasta masentuneisuudesta kärsivä henkilö ei välttämättä näytä masennustaan. Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei ole merkki masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää jopa viikkoja, kuukausia tai joskus jopa vuosia.

Mistä tunnistat masennuksen ? Keskeisin oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa yhtäjaksoisesti suurimman osan päivästä, vähintään kahden viikon ajan. Varsinaisen masennusdiagnosointi edellyttää myös muita oireita, koska masennustilassa ei ole kyse pelkästä alentuneesta mielitilasta tai mielenkiinnosta. Ominaisia oireita masentuneisuuteen ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, melkein päivittäistä väsymystä tai voimattomuutta, liikkeiden ja mielen hidastuminen, vaikeus ajatella, keskittyä ja tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset, alkoholin lisääntynyt käyttö ja ahdistuneisuus monilla eri asteilla. Sairausmekanismit liittyvät sekä aivojen fysiologiaan että psykologiseen kehitykseen, psyykkiseen itsesäätelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Masennuksen hoito Masennukselle on monenlaisia eri hoitotapoja. Masennusta hoidetaan useimmiten lääkkeillä ja psykoterapialla. Lievään masennukseen saattaa riittää lyhyt terapiajakso, kun taas vaikeaan ja keskivaikeaan masennukseen tarvitaan usein pitempiaikaisen psykoterapian lisäksi lääkkeitä.

Erilaisia masennustiloja Melankolinen masennus ilmenee kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää positiivisista asioista yhdistettynä fyysiseen levottomuuteen, unettomuuteen, tai vähentyneeseen ruokahaluun. Noin 10%:lla masennuksesta kärsivillä on melankolinen masennus. Vuodenaikamasennukset ovat vuodenaikaan liittyvät mielialahäiriöt ovat sairausjaksoja, jotka toistuvat säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyvät vuodenajan vaihtuessa. Dystymia on pitkäaikainen, usein nuoruudessa alkava masennus, jonka oireet lievempiä kuin vakavassa masennuksessa. Dystymiaa sairastaville on normaalia suurempi todennäköisyys kokea myös vakavan masennuksen jaksoja.

Psykoottiset masennukset ovat yleensä kaikkein vaikeimpia masennustiloja. Niiden oireita ovat tyypillisen masennusoireilun ohella myös psykoottiset oireet, kuten harhaluulot ja aistiharhat. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on maanis-depressiiviseksi mielialahäiriöksi kutsuttu masennuksen muoto, jossa mielialat vaihtelevat jaksoittain maanisuuden ja masennuksen välillä. Synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee lievänä suurella osalla äideistä. Toipumisen ennuste on yleensä hyvä. Varsinaisella synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan neljän viikon kuluessa synnytyksestä alkavaa keskivaikeaa tai vakavaa masennustilaa.

Yleisyys Masennus on kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmista. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Useista eri maista olevien tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6–1,1 prosenttia väestöstä. Suomessa sairaus on vielä tätä harvinaisempi.

Lähteet http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389 http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus https://vastaamo.fi/masennus/ http://masennusinfo.fi/oireet/Masennuksen_oireet_muuttavat_tunnetilaa_ja _toimintakykya http://www.e-mielenterveys.fi/mielenterveyden-hairiot/masennus/