Työpaikan hyvä sisäilma Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry Barona Groupin työsuojelupäivä 1.12.2014

Sisäilmayhdistys ry. Perustettu 1990 Voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys Tavoitteena edistää terveellistä ja viihtyisää sisäympäristöä Välittää tietoa tutkimuksen ja käytännön välillä Noin 200 henkilöjäsentä Noin 180 yritys- ja yhteisöjäsentä 2,5 työntekijää

Yhdistyksen toimintaa Omat seminaarit: Sisäilmastoseminaari (11.3.2015) ja Sisäilmapaja Yhteistyöseminaarit Kuntien kanssa esim. Helsingissä 2013, Espoossa 2014 Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 - FINVAC Sisäilmatietoa lääkäreille 14.1.2015 – Mediuutiset Sisäilmainfopiste yhdessä järjestöjen kanssa Messuilla (18 messut vuonna 2014) Luentoja hyvästä sisäilmasta eri foorumeilla Julkaisut Sisäilmastoluokitus, oppaat Hyvä sisäilmaliite Iltasanomien välissä 4.7.2014 Seuraava sisäilmaliite Taloussanomat, Kotitalo-lehti ja HS-digi 2015

Mitä on hyvä sisäilma Hyvä sisäilma on sopivan lämpöinen, vedoton, hajuton eikä aiheuta terveyshaittaa Hyvä sisäilma on huomaamatonta On kuitenkin olemassa sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, joita ei voi aistinvaraisesti havaita Sisäilmaan kiinnitetään yleensä huomiota vasta, kun siinä on jotain ongelmia

Mitä sisäilmasto on? Lämpö- ja kosteusolosuhteet: ilman ja pintojen lämpötilat, ilman suhteellinen kosteus, ilman liikenopeus Kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet Allergeenit (mikrobit, siitepölyt ym.) Sähkömagneettiset ominaisuudet Radioaktiivisuus, radon Valaistusolot Ääniolosuhteet Lämpö- ja kosteusolosuhteet (ilman- ja pintojen lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja ilman liikenopeus) vaikuttavat kehon lämmönluovutukseen ja siten aineenvaihdunnan tasapainoon. Tupakoinnista, rakennusmateriaaleista, prosesseista (esim. kopiointi) ja ulkoilmasta peräisin olevat kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet kulkeutuvat hengitysilman mukana hengitysteihin ja keuhkoihin, joissa ne voivat aiheuttaa oireita tai muuta haittaa terveydelle. Allergeenit ovat ilmassa olevia eloperäisiä hiukkasia (esim. siite- ja eläinpölyt, sieni-itiöt), jotka voivat aikaansaada allergisia reaktioita iholla, limakalvoissa tai hengitysteissä. Sähköjohtojen ja näyttöpäätteiden ym. laitteiden sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa ihmisen solujen sähkökenttiin ja niiden aineenvaihduntaan. Maaperästä ja rakennusmateriaaleista peräisin oleva radioaktiivisuus voi aiheuttaa muutoksia soluissa ja lisätä syöpäriskiä. Valaistuksen voimakkuus ja kontrasti ja häikäisevyys vaikuttavat näkökykyyn. Huonoissa valaistusolosuhteissa silmät rasittuvat ja keskittymiskyky heikkenee. Melu voi vaurioittaa kuuloelimiä ja haitata keskittymistä.

Lämpöolosuhteet Sopiva lämpötila yleisesti 21-22 °C Liian kuuma (>23°C) kuivuuden tunne tunkkaisuus materiaalipäästöt Liian kylmä (<20°C) vedon tunne lisääntyy lihas- ja nivelkivut palelu Optimilämpötilaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet aktiviteettitaso vaatetus Veto liian alhainen lämpötila kylmät pinnat ilman liike

Kosteusolosuhteet Kuivuuden tunne on yleistä lämmityskaudella Liian kostea (>45 %) pölypunkit ja mikrobit viihtyvät kosteuden tiivistymisen vaara Liian kuiva (<20 %) hengitysteiden limaneritys heikkenee tulehdusherkkyys lisääntyy (bakteerit menestyvät) allergisten oireet pahenevat Kostutusta tulee käyttää harkiten sekä huolehtia kostuttimen puhtaudesta ja huollosta (kostutin höyrystävä ja huoneilman kosteus max RH 40 %) Ihminen ei aisti suhteellista kosteutta, kuivuuden tunteen aiheuttavat myös ilman pölyisyys ilman kemialliset epäpuhtaudet (esim. formaldehydi)

Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Huonepöly on leijuvaa ja laskeutuvaa pölyä, joka koostuu epäorgaanisista ja orgaanisista hiukkasista. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan <10 µm ja pienhiukkaset <2.5 µm. Epäorgaanisia kuitumaisia hiukkasia ovat mm. mineraalivillakuidut ja asbesti. Orgaanisia hiukkasmaisia epäpuhtauksia ovat mm. homeitiöt, bakteerit, virukset ja punkit. Ulkoiset lähteet: kaukokulkeuma, liikenne, katupöly, siitepöly, tupakointi – tarvitaan hyvä tuloilman suodatus Sisäiset lähteet: ihmiset, koneet ja laitteet, rakenteet ja materiaalit, kasvit, prosessit – tarvitaan tehokas ilmanvaihto

Mikrobit ja allergeenit Sisäilman mikrobeja ovat bakteerit, sädesienet ja homeet Ihmisissä oireita aiheuttavat mikrobien aineenvaihduntatuotteet (VOC ja toksiinit) ja hiukkaset (mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet). Muita allergeeneja ovat esim. siite- ja eläinpölyt Peräisin ulkoilmasta, rakenteista, muista sisäisistä lähteistä (mm. kasvit, roskat), ihmisten mukana

Kaasumaiset (kemialliset) epäpuhtaudet Kemiallisia epäpuhtauksia ovat: Aldehydit Ammoniakki Formaldehydi Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Hiilidioksidi Hiilimonoksidi Otsoni PAH-yhdisteet Radon Rikkidioksidi Styreeni Typen oksidit Tupakansavu Kemialliset sisäilman epäpuhtaudet voivat olla lähtöisin joko rakennuksesta tai ihmisestä itsestään tai ihmisen toiminnasta. Työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet HTP- arvot 2014 (HTP = haitallisiksi tunnetut pitoisuudet) Rakennuksesta johtuvia päästöjä voi vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja

Sisäilman radon Radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen jalokaasu Radon lisää keuhkosyöpäriskiä (Suomessa vuosittain 300 radonin aiheuttamaa keuhkosyöpää) Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin (radonia voi olla myös juomavedessä) Mittaa sisäilman radonpitoisuus Mittausaika on vähintään 2 kk (1.11. – 30.4.) Yli 400 Bq/m³ pitoisuus edellyttää korjausta Uusien tilojen tavoitearvo alle 200 Bq/m³ Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojensa radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että enimmäisarvo ylittyy. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 300 ihmistä radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Noin 1300 Pohjoismaiden kansalaista kuolee vuosittain keuhkosyöpään sisäilman radonaltistuksen takia. Tämä on noin 10 prosenttia keuhkosyöpien kokonaismäärästä Pohjoismaissa.

Valaistus Hyvä valaistus saadaan riittävällä, tasaisella valaistusvoimakkuudella. Hyvän valaistuksen ominaisuus on myös häikäisemättömyys. Tällöin valon lähde ei osu suoraan näkökenttään, valaisin ei heijastu kuvaruudusta tai työtason pinnasta eikä katseen kohteen ja katselijan välillä ole heijastavia pintoja.

Ääniolosuhteet Korkea melutaso huonontaa työtehoa, keskittymiskykyä ja viihtyisyyttä Erityisesti avokonttoreissa akustiset olosuhteet aiheuttavat yleensä eniten tyytymättömyyttä Taustamelua voidaan käyttää hyödyksi peittämään tarpeettoman informaation leviämistä.

Tyypillisiä sisäilman terveyshaittoja Yleisoireet väsymys päänsärky pahoinvointi kuumeilu nuha, yskä nivelsärky Tulehdukset (pitkittyneet) keuhkoputkissa poskionteloissa korvissa Ärsytysoireet, kutina hengitysteissä silmissä Iholla kurkun karheus, äänen käheys Pitkäaikaissairaudet allergiat astma homepölykeuhko Syöpä Tyypillistä on, että oireet alkavat kun tullaan rakennukseen ja helpottavat, kun ollaan pois

Yleisin syy huonoon sisäilmaan on riittämätön ilmanvaihto

Ilmanvaihto Ilmanvaihdolla poistetaan rakennuksen sisäisiä epäpuhtauksia Ihmiset: CO₂, kosteus, pöly, ruoan käry Materiaalisen päästöt Eläimet Ilmanvaihdon määrä: koko ilma vaihtuu 0,5 1/h (tyhjässä rakennuksessa 0,2 1/h) Riittämätön ilmavaihto aiheuttaa Tunkkaisuutta, hajuja ja terveyshaittoja (mm. päänsärky ja väsymys) Kosteuden tiivistymistä – kosteusvaurioita Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa. Asunnon ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Nykyisin yleinen Ilma poistetaan ja tuodaan koneellisesti Tuloilman tehokas suodatus, lämmitys ja jäähdytys Poistoilman lämmöntalteenotto

Toimistojen ilmastointi Suomessa yleisesti käytetään jäädytyspalkkijärjestelmää Jäähdytys tuodaan tiloihin jäähdytysvesiputkistolla

Muita jäähdytystapoja Ilmajäähdytys – vaatii isoja ilmavirtoja eikä yllä kovin suuriin jäähdytystehoihin Erillisjäähdyttimet (ilmalämpöpumppu tai split) – jälkeenpäin lisättäviä tai erityisen suureen jäähdytystarpeeseen Jäähdytyskatto

Merkkejä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta Sisäilma tuntuu tunkkaiselta (hajun aistii heti ulkoa sisälle tullessa) Ikkunat huurtuvat Venttiilit puuttuvat tai ovat kiinni/tukossa Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä Häiritsevä suhina tai vinkuna, tai täysi äänettömyys (=ilmanvaihto pois päältä)

Ilmanvaihdon huolto ja ylläpito Ilmanvaihto vaatii säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa Suodattimien vaihto n. 2 kertaa vuodessa IV-koneen huolto ja puhdistus Kanavien ja päätelaitteiden puhdistus 5-10 vuoden välein Ilmanvaihdon tasapainotus puhdistuksen jälkeen Säätöarvojen seuraaminen Tilamuutoksista johtuvat ilmanvaihdon muutokset

Kosteus- ja homevauriot

Kosteus- ja homevauriot Kosteusvaurio = vettä väärässä paikassa Homevaurio = kosteuden aikaansaama mikrobivaurio Sisäilmaan yhteydessä oleva kosteusvaurio lisää hengitystieoireita ja -infektioita sekä astman, allergisen nuhan, alveoliitin, ja poskiontelo-tulehduksen riskiä Atooppiset ja allergiset yksilöt reagoivat herkimmin, oireita myös muilla Oireilu ja altistuminen on hyvin yksilöllistä

WHO:n kosteus- ja homeohjeistus Jatkuva kosteus ja mikrobikasvu pinnoilla ja rakenteissa tulee estää ja minimoida, koska ne voivat aiheuttaa terveyshaittoja Kosteus- ja homevaurioita ilmentäviä havaintoja ovat: kosteuden tiivistyminen pinnoilla ja rakenteissa, näkyvä homekasvu, havaittu homeen haju rakennuksen vauriohistoria, johon voi liittyä vesivahinkoja, vuotoja tai kosteuden tunkeutumista rakenteisiin Vaurioita voidaan todeta myös tarkistusmenetelmien ja mittausten avulla. Ihmisten oireilu

WHO:n kosteus- ja homeohjeistus Ei voida suositella numeerisia, terveysperusteisia ohje- tai kynnysarvoja tai asettaa hyväksyttäviä tasoja sisäympäristöjen mikrobeille. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät ongelmat tulee ehkäistä ennalta. Jos niitä ilmenee, ne tulee korjata, koska ne lisäävät terveydelle haitallista altistumista mikrobeille ja kemiallisille yhdisteille.

WHO:n kosteus- ja homeohjeistus Rakennusten hyvä suunnittelu, hyvä rakentamistapa ja hyvä kunnossapito ovat ratkaisevia tekijöitä liiallisen kosteuden ja mikrobivaurioiden ehkäisyssä, sillä näillä estetään kylmäsillat sekä veden ja vesihöyryn ei-toivottu kulkeutuminen. Kosteuden hallinta edellyttää lämpötilan ja ilmanvaihdon sopivaa säätelyä, jotta kosteuden tiivistyminen estyy. Ilmanvaihdon tulisi ulottua kaikkiin tiloihin

Homekorjauksen vaiheet Poistetaan vaurioon johtaneet syyt ja selvitetään vaurion laajuus Korjataan vahingot Poistetaan vaurioituneet materiaalit (homeiset tai kastuneet) Materiaalit, joita ei voida poistaa, puhdistetaan mekaanisesti Homesiivous – pintojen imurointi ja nihkeä pyyhintä Ei käytetä desinfiointiaineita tai homeentorjuntakemikaaleja Ei varmuutta tehosta Voivat olla haitallisempia ihmiselle kuin homeille Korjataan uusilla vähäpäästöisillä materiaaleilla Vaurioituneen tilan kalusteet ja muut tavarat puhdistetaan huolella tai korvataan uusilla. Puhdista jäljelle jäävät rakenteet hiekka-, rae- tai hiilihappojääpuhalluksella. Tutkimusten mukaan aineet purevat heikosti homesieniin, bakteereihinkin usein lyhytaikaisesti. Kemikaalit saattavat aiheuttaa, että homeet tuottavat lisää myrkkyjä

Muut sisäilmaongelmat

PVC-mattojen ongelmat Ami-säätiö, Amiedu PVC-mattojen ongelmat Lattiarakenteessa, jossa on betoni+tasoite+liima+ PVC-matto, syntyy kosteuden vaikutuksesta terveydelle haitallisia päästöjä Terveyshaittojen aiheuttajaa ei tunneta Haittaa indikoivat: Rakenteen kohonnut kosteus Kohonnut ammoniakki-, TXIB- tai 2-etyyli-1- heksanolipitoisuus Korjaaminen voi edellyttää maton ja tasoitteen vaihtamista

Mineraalivillakuidut sisäilmassa Mineraalivilla = lasivillaa tai kivivillaa Mineraalivillaa käytetään mm. äänenvaimentimissa ja akustoinnissa Pinnoittamattomista mineraalivilloista voi päästä kuituja sisäilmaan Mireraalivillakuidut aiheuttavat ärsytysoireita iholla, silmissä ja hengitysteissä Ei aiheuta pysyvää terveyshaittaa

Pidä mielessä toimistotiloja vuokrattaessa

Pidä mielessä toimistotiloja vuokrattaessa Tarkista, että aurinkoiseen ilmansuuntaan suunnatuissa ikkunoissa on auringon suojaus (ulkopuolinen on tehokkain). Varmista, että tilat ovat ilmastoidut (koneellinen jäähdytys) – korkeat lämpötilat huonontavat työtehoa ja lisäävät poissaoloja. Tarkista, että väliseinien siirtämisenkin jälkeen kaikissa huoneissa on tulo- ja poistoilmaventtiilit. Varmista, että huoneiden käyttötarkoituksen muuttuessa ilmanvaihtoa ja ilmastointia muutetaan vastaavasti (esim. muutos neuvotteluhuoneeksi). Varmista, että huoneissa on huonekohtaisesti säädettävä lämmitys. Varmista, että urakoitsija käyttää remontissa terveellisiä M1-luokan materiaaleja.

Pidä mielessä toimistotiloja vuokrattaessa Varmista, että tiloissa ei ole kosteusvaurioita Tuuleta uudet huonekalut ennen käyttöönottoa tai varmista muulla tavoin, ettei niistä tule ilmaan epäterveellisiä liuotinaine- ja muita päästöjä. Eristä tupakkatilat työhuoneista. Sijoita kopiokoneet yms. erilliseen huoneeseen. Vältä kokolattiamattoja työhuoneissa– jos niitä on kuitenkin käytetty, niin varmista että ne ovat M1-luokiteltuja ja puhtaita. Sisällytä vuokrasopimukseen vaatimus hyvästä sisäilmastosta mm. ilmanvaihdon ja muiden laitteiden käyttöajoista. Varmista, että rakennuksen omistaja hoitaa hyvin myös sisäilmaston laatuun vaikuttavat tärkeät asiat

Siivouksen vaikutus sisäilmaan Siivouksella voidaan poistaa lähinnä pinnoille laskeutunutta karkeampaa pölyä. Tällä vähennetään ilmaan nousevaa pölyn määrää. Huoneilman hienojakoista leijuvaa pölyä poistetaan ilmanvaihdon avulla. Pölyä tehokkaasti sitovilla siivousmenetelmillä, kuten mikrokuitupyyhinnällä, nihkeillä menetelmillä ja imuroinnilla estetään pintapölyn joutuminen takaisin hengitysilmaan. Tekstiilipintojen imurointi sekä yli 180 cm korkeudella olevien pintojen pyyhintä säännöllisesti vähentävät tehokkaimmin laskeutunutta pölyä. Ylläpitosiivouksessa myös ikkunapenkin ja -laudan puhdistaminen on tärkeää, sillä ikkunaympäristö muodostaa usein kerääntymis- ja kasvualustan erilaisille mikrobeille. Ilmanvaihtoventtiilien ja -säleikköjen säännöllinen puhdistaminen parantaa sisäilman laatua.

Siivous voi myös aiheuttaa sisäilmaongelmia Pölyä ilmaan nostavat siivousmenetelmät (yleensä kuivat menetelmät, esim. lakaisu) huonontavat sisäilman laatua. Myös siivousaineiden sisältämät liuottimet ja haihtuvat aineosat (esim. hajusteet ja lattiavaha) pilaavat sisäilmaa ja voivat aiheuttaa terveysvaikutuksia. Liiallinen vedenkäyttö kuivien tilojen siivouksessa voi johtaa rakenteiden kosteusvaurioihin ja haitallisten homeitiöiden merkittävään lisääntymiseen sisäilmassa. Siivouksen aikana ilman epäpuhtausmäärät ovat suurimmillaan, joten siivousta ei pitäisi tehdä toimistoaikana.

Sisäilmaongelmien käsittely

Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen) Tunkkainen ilma Liian alhainen lämpötila tai veto Liian korkea lämpötila Näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovimaton saumojen aukeaminen Riittämätön ilmanvaihto, ei tulo- tai korvausilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä Oireilu, joka helpottuu tai katoaa muualla oleskeltaessa Usein toistuvat hengitystieinfektiot

Sisäilmaongelmiin liittyviä riskejä Ami-säätiö, Amiedu Sisäilmaongelmiin liittyviä riskejä käyttäjien terveyshaitta (oireilu, toimintakyvyn heikkeneminen ja sairaudet) viihtyisyyshaitta työkyvyn aleneminen työpaikan sosiaalisten suhteiden heikkeneminen johdon aseman horjuminen kiinteistön kunnon heikkeneminen ja arvon aleneminen kiinteistön korkeat korjauskustannukset ongelmien uusiutuminen haitallinen julkisuus korjaajien työturvallisuuteen liittyvät riskit

Luottamuksen saavuttaminen ja ylläpitäminen Ami-säätiö, Amiedu Luottamuksen saavuttaminen ja ylläpitäminen ei luvata enempää kuin voidaan saavuttaa oman organisaation yhteistyön tulee toimia ihmisten kuuntelu ja tarpeiden huomioiminen lupauksia ei pidä unohtaa salaisia kokouksia tulee välttää yhteistyötä eri tahojen kanssa tulee edistää tulee huomioida eri tahojen intressit tiedotetaan hankkeen eri vaiheissa

Käsittele sisäilmastovalitukset oikein Ami-säätiö, Amiedu Käsittele sisäilmastovalitukset oikein Valitusten kirjaaminen – paikalla käynti Yhteenvedon tekeminen Ongelmien syyn selvittäminen Toimenpiteistä päättäminen Valituksista ja toimenpiteistä tiedottaminen Korjaussuunnitelmien käsittely Korjaaminen Seuranta

Tiedota ongelmien hoitamisesta Ami-säätiö, Amiedu Tiedota ongelmien hoitamisesta Avoin ja oikea-aikainen tiedotus voi pelastaa ongelmien paisumiselta Tiedotuksessa on kerrottava ainakin mitä valituksia on esiintynyt miten rakennuksen omistaja pyrkii takaamaan terveellisyyden mitä on tähän mennessä tehty valitusten poistamiseksi mitä tullaan tekemään seuraavaksi kehen voi ottaa yhteyttä, jos itsellä on valitettavaa tai haluaa lisätietoa. Tiedotusta tulee jatkaa säännöllisesti ongelman selvittämiseen ja seurannan päättymiseen saakka.

Ami-säätiö, Amiedu Yhteistyö on voimaa! Yhteistyö asiantuntijoiden ja muiden osallisten kesken on välttämätöntä Eri tahoilla on erilaisia näkemyksiä vaurion laajuudesta ja korjaustavoista Käyttäjät tulee sitouttaa korjausratkaisuihin Suurten kokouksien sijaan sarja pienehköjä kokouksia Ihmisten tunteita on kuunneltava Syyttelyä tulee välttää

Epäpuhtauksien mittaaminen Ami-säätiö, Amiedu Epäpuhtauksien mittaaminen Sisäilmastoselvitysten alkuvaiheessa ei ole syytä mitata minkään yksittäisten aineiden pitoisuuksia. Pitoisuudet ilmassa vaihtelevat voimakkaasti ajan ja paikan suhteen. Sellaisia yksittäisiä mittauksia, joiden tuloksia ei osata tulkita, ei kannata suorittaa. Yksittäisten yhdisteiden mittaamisessa tulee ensisijaisesti käyttää standardisoituja menetelmiä. Varmista asiantuntijan osaaminen ja kokemus Käytä sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita

Lisätietoa Ympäristöministeriön verkkosivut Järjestöt: http://www.hometalkoot.fi/ http://uutiset.hometalkoot.fi/ http://www.korjaustieto.fi/ Järjestöt: Sisäilmayhdistys www.sisailmayhdistys.fi Allergia- ja Astmaliitto www.allergia.fi Asumisterveysliitto www.asumisterveysliitto.fi Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi

Terveelliset tilat -tietopankki Helsingin, Espoon ja Vantaan projektissa tuotettua kuntien rakennuskannan tyypillisiin ongelmiin kohdennettua tarkastettua tietoa kosteusvaurioista, niiden korjaamisesta ja ennaltaehkäisyistä sekä sisäilmasta ja terveysvaikutuksista. Sisäilmasto Kosteusvauriot Terveysvaikutukset Ongelmien tutkiminen Kunnossapito ja korjaaminen  Korjaamisen laadunvarmistus Kuvasarjat  http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/

Terveelliset tilat - kuvasarjat Syöksytorvesta tuleva vesi purkautuu välittömästi rakennuksen perustuksien kohdalle. Pintavedet ja kattovedet tulisi johtaa rakennuksesta poispäin.

Terveelliset tilat - kuvasarjat Alakatossa nähtävissä vesivahingon jättämiä läikkiä.

Terveelliset tilat - kuvasarjat Palvelukodin kattoa ei ole puhdistettu pitkään aikaan. Ympärillä olevasta puustosta irtoaa runsaasti kariketta katolle ja se kerääntyy sinne. Katto kannattaisi harjata joskus.

Terveelliset tilat - kuvasarjat Vanhan tuloilmakanavan huonokuntoinen tuloilmaritilä. Ko. Ritilästä puuttuu lumisuoja. Kanavan sulava lumi on aiheuttanut valumajäljet ja tiilen rapautumisen. Rakenne on ollut niin märkä, että osat ovat ruostuneet, seinässä näkyy ruostejälkiä. Ko. kohtaan perinteinen kupua/ markiisia muistuttava lumisuoja ei käy ko. kohtaan, koska maahan ei ole riittävää suojaetäisyttä. Tuloilman otto olisi nostettava ulkokanavalla ylemmäs.

Sisäilmasto on vain yksi työympäristön tekijä Sisäilmastolla tarkoitetaan niitä rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Sisäilmaston lisäksi ihmiseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät. Tutkittaessa sisäilmavalitusten syitä tulee pitää mielessä myös nämä muut mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat: henkilökohtaiset, personallisuuten liittyvät ominaisuudet kodin ja työpaikan ihmissuhteet työympäristön henkinen ilmapiiri työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus Koska rakennus ja sen sisäilmasto ovat neutraaleja ja helppoja valituskohteita, niihin kanavoituu myös muista syistä johtuvia valituksia. Rakennuksen omistajan ja sen kunnosta vastaavan henkilökunnan on kuitenkin pystyttävä varmistamaan, että sisäympäristö on teknisesti suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Valitusten nopea ja asiallinen käsittely on paras tapa ehkäistä myös muista syistä johtuvia valituksia.

Kiitos mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi